Museoviraston kohteet ja kulttuurimatkailu - uhat ja mahdollisuudet

1. Museoviraston kohteet ja kulttuurimatkailu - uhat ja mahdollisuudet Museopäivät Savonlinnassa 21.5.2014 Juhani Kostet Pääjohtaja Museovirasto

2. Mitä on kulttuurimatkailu? • Kulttuurimatkailulla tarkoitetaan matkai-lua, jonka kohteena ovat menneisyyden tai nykypäivän muistomerkit tai tapahtumat. • Kulttuurimatkailu voi olla tavoitteellista poiketen näin luonteeltaan muista matkailutyypeistä. • Tavoitteena voi olla oppiminen eli ihminen lähtee toiselle paikkakunnalle oppiakseen uutta.

3. Kulttuurimatkailun visio • Suomalainen kulttuuri on matkailullisesti vetovoimaista ja kysyttyä kansainvälisillä markkinoilla ja samalla Suomen matkailuimago on vahvistunut.

4. Kulttuurimatkailun vahvuudet • Suomen kulttuurimatkailun vahvuudet • Ainutlaatuinen asema Venäjän naapurina, • Saavutettavuus Venäjältä, venäläiset ovat suurin ulkomaalainen asiakasryhmä • Suomen sijainti Pietarin ja sen lähialueiden vieressä on ainutlaatuinen • Venäjältä ei ole mihinkään muuhun valtioon niin hyvät ja nopeat yhteydet kuin Suomeen. • Nopea Helsinki – Pietari rautatieyhteys parantaa entisestään • Matkailijoiden määrän kasvattamisen mahdollisuudet • Vetovoimaiset matkailualueet (Helsinki, Turun saaristo, Järvi-Suomi, Lappi ja Koillismaa) • Erityinen vahvuus on muualta maailmasta tulevien hyödyntämättömät matkailijavirrat

5. Kulttuurimatkailun heikkoudet • Heikkoudet • Huono saavutettavuus? Onko näin? Helsingistä on noin 130 lentoyhteyttä päivittäin eri puolille Eurooppaa ja maailmaa, erinomaiset rautatie- ja bussiyhteydet, mutta erittäin huonot kotimaan lentoyhteydet • Huono tunnettavuus. Suomi on pieni ja tuntematon maa: Suomen tunnettuus ei parane ilman Suomi kuvan ja Suomen matkailumaakuvan aktiivista parantamistyötä. • Huonot hinnat. Suomen korkea hintataso • Kotimaan matkailun kehittäminen ja kehittämistyön lyhytjänteisyys: ovatko huvipuistot ainoa mahdollisuus • Kulttuuriperintöalan hyödyntämättömyys matkailukohteina ja matkailun markkinoinnissa: Tuntevatko edes suomalaiset vetovoimaisimmat museot tai Suomen maailmanperintökohteet? • Matkailun kehittämisen ohjausryhmästä puuttuu kulttuuriperintöala Kiasmaa lukuunottamatta

6. Museoviraston kohteet ja kulttuurimatkailu • Museovirasto/Suomen kansallismuseo ylläpitää seuraavia kohteita: • 1. Kansallismuseo, 2. Urho Kekkosen museon/Tamminiemi, 3. Seurasaari, 4. Hvitträsk, 5. Louhisaaren linna, 6. Alikartano, 7. Urajärvi, 8. Hämeen linna ja 9. Olavinlinna • Museoviraston yhteistyökumppaneiden ylläpitämät kohteet: Turun linna (Turun kaupunki), Yli-Laurosela (Ilmajoen kunta), Lamminaho (Vaalan kunta), Lyytikkälä (Lyytikkälä säätiö), Kotkaniemi (Luumäen kunta ja Kotkaniemi säätiö), Paikkarin torppa (Lohjan kaupunki), Ainola (Ainola säätiö) • Ongelmat: Kohteiden saantitapa, sattumalta museoiksi tulleet kohteet eivät välttämättä ole kansallisesti merkittäviä, vaikeasti Kansallimuseon brändiin sovitettavia, • Mahdollisuudet: Kansallisen kulttuuriperintöbrändin kehittäminen

7. Mahdollisuudet • Museoviraston museoiden mahdollisuudet • Vuokrajärjestelmään siirtyminen vuoden 2014 alussa • Kattava suomalaisen kulttuuriperinnön verkosto: Linnat, kartanot, eteläpohjalainen talo, pohjoispohjalainen talo, itäsuomalainen talo, torppa • Näyttelytoiminnan uudistuminen ja vahvistuminen • Näyttelytoiminnan suuntaaminen Suomen valtiolliseen historiaan • Rakenteiden ja toimintatapojen uudistuminen • Markkinoinnin vahvistuminen ja brändäyksen tarjoamat mahdollisuus • Heikkojen signaalien tunnistaminen • Keskittyminen oleelliseen, painopisteiden valinta ja resurssien oikea kohdentaminen

8. Museoviraston museoiden uhat • Vuokrajärjestelmään siirtyminen vuoden 2014 alussa • Joidenkin kohteiden huono saavutettavuus: Urajärvi, Alikartano • Kansallinen ja alueellinen identiteetti hakusessa, • Kyky etsiä ja hyödyntää yhteistyöverkostoja, • Kokemattomuus yritysyhteistyöhön, • Vahva keskittyminen kokoelmiin ja kokoelmien hallintaan syö verkostoitumisen mahdollisuuksia • Matkailualan ja museoiden yhteistyön toimimattomuus: eikö meillä todellakaan ole mitään myytävää matkailualalle • Keskittyminen lapsiin ja nuoriin, maahanmuuttajiin ja muihin erikoisryhmiin • Kävijämäärien lasku ja taloudellisen tilanteen heikkeneminen

9. Mitä pitää tehdä? • Päätoimenpiteet ovat • 1. Kulttuurin arvostuksen ja ymmärryksen lisääminen • 2. Verkostoituminen ja hanketoiminnan aktivointi • 3. Kulttuurimatkailun tuotteistamisen ja kehittämisen koordinointi: kulttuuriperintöalalla kaivataan tuotteistamisen osaamista, matkailualalla kulttuuriperintöalan osaamista. Miksi tarpeet eivät aina kohtaa? • Yhteistyön ja työnjaon kehittäminen ja vahvistaminen matkailu- ja kulttuuriperintöalan välillä • 4. Laadun ja kestävän kulttuurimatkailun kehittäminen: vaatii panostuksia esim. museoiden näyttelytoimintaan, konsertti- ja tapahtumatuotantoon • 5. Tutkimustiedon hyödyntämisen lisääminen ja tehokas tiedonvälitys

10. Mitä pitää tehdä? • 6. Markkinoinnin ja myynnin edistäminen • Erittäin tärkeää markkinoida kohteita ja palveluja matkailijoiden lähtöalueilla. Päätöksiä ei välttämättä tehdä enää matkakohteessa • Onko Kiss my Turku tai Iloinen Itä-Suomi hyvä markkinointi-idea? • 7. Vahvan perustan kulttuurimatkailun kehittämiselle antavat kulttuurilaitosten, oppilaitosten, tapahtumajärjestäjien sekä kunnallisen, alueellisen ja valtiollisen kulttuurihallinnon muodostama kulttuurin infrastruktuuri • 8. Suomalainen kulttuuri yhdistettynä luontoon koetaan matkailun vahvuutena. Perinteet, laadukas kulttuuritarjonta, museoiden verkosto sekä kulttuuriympäristö ja –maisemat pitää kytkeä kiinteäksi osaksi .