Ympäristöhuollon AT: 3§Työsuojelu Arvioinnin kohteet ja kriteerit

1. Ympäristöhuollon AT: 3§TyösuojeluArvioinnin kohteet ja kriteerit • Työsuojelulainsäädäntö • Lupakäytännöt ja toimintaohjeet • Työn vaaratekijöiden tunnistaminen • Koneiden ja laitteiden tuntemus • Työssä käytettävät kemikaalit

2. Ympäristöhuollon AT: 20 § Ympäristöriskienhallinta Jokapäiväinen ympäristönsuojelutoiminta osaa hoitaa omaan työhönsä kuuluvia ympäristönsuojeluun liittyviä toimia siten, että toiminta on hallittua, huolellista ja mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavaa. Riskinarviointi osaa kartoittaa oman työtehtävänsä tai organisaationsa ympäristö- ja turvallisuusriskit ja pohtia riskien merkittävyyttä annetun ohjeen mukaisesti tuntee omalla työpaikalla käytössä olevan ympäristövahinkojen torjuntakaluston ja osaa käyttää kalustoa tilanteen ja valtuuksiensa edellyttämällä tavalla osaa toimia työpaikkansa ohjeiden mukaisesti ympäristövahinkotilanteessa. Toiminta onnettomuus- ja vahinkotilanteessa osaa tehdä tarvittavat ja ohjeiden mukaiset alkutorjuntatoimet työhönsä liittyvässä onnettomuustilanteessa osaa suojata itsensä sekä antaa tarvittaessa ohjeita ja apua muille onnettomuusalueella työskenteleville sekä kutsua tarvittaessa lisäapua torjuntatoimiin. Työpaikan ympäristönsuojeluvaatimukset tuntee omaan työhönsä liittyvät ympäristönsuojeluvaatimukset ja tietää, mistä löytää omalla työpaikallaan tietoa työpaikkakohtaisista vaatimuksista osaa kertoa ympäristönsuojelu teknisistä keinoista erityyppisten haitallisten päästöjen minimoimiseksi yritystoiminnassa. Ympäristövaikutukset ja -ohjelman laatiminen pystyy nimeämään joitakin omaan yritykseensä liittyviä myönteisiä ja kielteisiä ympäristönäkökohtia, ympäristövaikutuksia ja haitallisten vaikutusten minimoimiseksi tehtyjä toimia osaa tehdä realistisen työtehtäväkohtaisen ympäristöohjelman tai ympäristönsuojelusuunnitelman, joka perustuu mm. lupapäätöksiin ja toimipaikan vapaaehtoisiin järjestelmiin ja toimintapolitiikkaan.

3. Riskien hallinta Maria Skog 7.2.2013

4. Sisältö • Työturvallisuus • Kemikaalien riskien arviointi ja hallinta • Riskianalyysit suunnittelussa • Vaarallisten kemikaalien valvonta • Ympäristövastuu • Etätehtävä

5. www.tyosuojelu.fi työsuojeluhallinto ja www.ttk.fi työturvallisuuskeskus työturvallisuus

6. Työturvallisuuslain (738/2002) 10 § Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi mukaan kaikilla työnantajilla on velvollisuus selvittää, tunnistaa ja arvioida työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle aiheutuvat haitat ja vaarat. Tämä riskien arviointi ja hallinta ovat osa työpaikan turvallisuustoimintaa. www.tyosuojelu.fi

7. Työterveyshuoltolain (1383/2001) 12 § Työterveyshuollon sisältöön kuuluu mm. työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen ja arviointi. Työterveyshuolto osallistuu työpaikan riskien arviointiin yhtenä asiantuntijatahona. www.tyosuojelu.fi

8. Valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001) 6 § Edellyttää että työnantajan on tunnistettava työssä esiintyvien kemiallisten tekijöiden aiheuttamat vaarat ja arvioitava niistä työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvat riskit. Kemikaaliriskin arviointi edellyttää tietoa tuotteiden vaarallisuudesta ja raja-arvoista sekä altistumisen luonteesta ja määrästä. www.tyosuojelu.fi

9. Valtioneuvoston asetus koneiden turvallisuudesta (400/2008) Velvoittaa koneiden valmistajat arvioimaan niihin liittyvät riskit. Riskien arvioinnin perusteella suunnitellaan ja toteutetaan turvallisuustoimenpiteet sekä laaditaan tarvittavat dokumentit ja käyttöohjeet. Osoituksena siitä, että kone täyttää sitä koskevat olennaiset terveys- ja turvallisuus-vaatimukset, koneen valmistaja allekirjoittaa vakuutuksen vaatimustenmukaisuudesta ja kiinnittää koneeseen CE-merkinnän. www.tyosuojelu.fi

10. Henkilönsuojaimet (VNp 1407/1993) Henkilönsuojaimet valitaan työpaikalla esiintyvien riskien arvioinnin perusteella. Myös näyttöpäätetyössä, raskaiden taakkojen, työvälineiden turvallisessa käytössä jne. Useissa muissakin määrityksissä korostetaan riskien tunnistamisen ja merkityksen arvioimista. www.tyosuojelu.fi

11. Määritelmiä • Riski(Risk) tarkoittaa haitallisen tapahtuman todennäköisyyttä ja vakavuutta. • Vaara (Hazard) on tekijä tai olosuhde, joka voi saada aikaan haitallisen tapahtuman. • Turvallisuus (Safety) tarkoittaa järjestelmän tilaa, jossa siihen liittyvät riskit ovat hyväksyttäviä. • Riskin arviointi (Riskassessment) on prosessi, jossa arvioidaan työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle työpaikalla ilmenevästä vaarasta aiheutuva riski. • Riskianalyysi (Risk Analysis) on osa riskien arviointia. Riskianalyysi koostuu kohteen raja-arvojen määrittämisestä, vaarojen tunnistamisesta ja riskin suuruuden arvioinnista. www.tyosuojelu.fi

12. Riskienhallinnan osa-alueet Riskien hallinta tarkoittaa systemaattista toimintaa riskien tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja pienentämiseksi. www.tyosuojelu.fi

13. Riskien luokittelu ja toimenpiteet Kun työpaikan vaarat on tunnistettu, arvioidaan niiden aiheuttamat riskit. Riskin suuruutta määritettäessä tulee ottaa huomioon tapahtuman haitalliset seuraukset sekä todennäköisyys, jolla ne toteutuvat. Riskin suuruus voidaan esittää numeerisesti tai sanallisesti luokitellen esimerkiksi seuraavan taulukon tavalla. Sen avulla voidaan arvioida riskin suuruutta ja toimenpiteiden tärkeysjärjestystä. www.tyosuojelu.fi

14. Riskien luokittelu www.tyosuojelu.fi

15. Toimenpidesuunnitelma (1) MERKITYKSETÖN: Ei tarvita toimenpiteitä eikä kirjaamisasiakirjoja. (2) SIEDETTÄVÄ: Ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ei tarvita. Pitäisi kuitenkin harkita kustannusvaikutussuhteeltaan parempia ratkaisuja tai parannuksia, jotka eivät aiheuta lisäkustannuksia. Tarvitaan seurantaa, jolla varmistetaan, että riski pysyy hallinnassa. (3) KOHTALAINEN: Riskin pienentämiseksi on ryhdyttävä toimiin, mutta ennaltaehkäisyn kustannukset on mitoitettava ja rajattava tarkasti. Toimenpiteet on toteutettava määrätyn ajan kuluessa. Jos kohtuulliseen riskiin liittyy erittäin haitallisia seurauksia, lisäarviointi voi olla tarpeen haitan todennäköisyyden tarkemmaksi toteamiseksi, jonka perusteella tehokkaampien valvontatoimenpiteiden tarve voidaan määritellä. (6) MERKITTÄVÄ: Työtä ei pidä aloittaa ennen kuin riskiä on pienennetty. Riskin pienentämiseen voidaan joutua osoittamaan huomattavia resursseja. Jos riski liittyy meneillään olevaan työhön, ongelma pitäisi korjata lyhyemmässä aikataulussa kuin kohtuullisten riskien ollessa kyseessä. (9) SIETÄMÄTÖN: Työtä ei pidä aloittaa eikä jatkaa, ennen kuin riskiä on pienennetty. Jos riskin pienentäminen ei ole mahdollista edes rajoittamattomilla resursseilla, työn täytyy olla pysyvästi kielletty. www.tyosuojelu.fi

16. Työterveyslaitoksen www.ttl.fi KEMIKAALIEN RISKIen arviointi ja hallinta

17. Kemikaalien riskit Kemikaalien aiheuttamien riskien arvioimiseksi tulee selvittää sekä altistuminen että kemikaalien vaaraominaisuudet ja niiden aiheuttamat terveysvaikutukset kemikaalikohtaisesti. Näiden tietojen perusteella luonnehditaan mahdolliset riskit. Kun riskit on selvitetty voidaan suunnitella ja toteuttaa tarvittavat riskienhallintoimenpiteet. www.ttl.fi

18. Altistumisen arviointi Työhygieeniset menetelmät Työhygienisillämenetelmillä ja mittauksilla määritetään ko. kemikaalin pitoisuus ilmassa. Mittaus voidaan rajata hengitysvyöhykkeelle. Työterveyslaitoksen asiantuntijat tarjoavat mittauspalveluja sekä työpaikkakohtaisia riskinarvioita. Biomonitorointi Biomonitoroimallavoidaan arvioida ja seurata elimistön kemikaalikuormaa tai viimeaikaista altistumista sekä altistumiseen liittyvää terveysriskiä biologisesta (tavallisimmin veri- tai virtsa-) näytteestä tehdyllä kemiallisella analyysillä. Biomonitorointi täydentää työhygieenisiä mittauksia.Altistumisen mallintaminen Työperäistä altistumista voidaan joissain tilanteissa selvittää paitsi mittaamalla myös mallintamalla. Mallintaminen edellyttää tietoja altistumiseen vaikuttavista tekijöistä, kuten esim. kemikaalin käyttömäärästä ja tavasta, aineen höyrynpaineesta, ilmastoinnista ja suojautumisesta. Mallintamista käytetään muun muassa REACH –asetuksen mukaisissa kemikaaliturvallisuusarvioinneissa. www.ttl.fi

19. Terveysvaara (1/2) • Välitön myrkyllisyys: kemikaaleja, jotka jo hyvin pieninä annoksina aiheuttaa vakavan myrkytyksen tai johtaa kuolemaan. • Vakava silmävaurio: silmän kudosvauriota tai vakavaa fyysistä näön rappeutumista, joka syntyy, kun kemikaalia joutuu silmään. Silmä-ärsytyksellä tarkoitetaan muutoksia, jotka ovat täysin palautuvia. • Hengitysteitä herkistävä kemikaali: aiheuttaa hengitettynä hengitysteiden yliherkkyyttä. Ihoa herkistävä kemikaali aiheuttaa puolestaan allergisen reaktion joutuessaan iholle. • Ihosyövyttävä: pysyvän ihovaurion ilmaantumista, kun taas ihoärsytyksellä tarkoitetaan palautuvan ihovaurion ilmaantumista, enintään neljä tuntia kestäneen kemikaalin annostelun jälkeen. • Elinkohtainen myrkyllisyys: määritellään erityiseksi, kohde-elimessä ilmeneväksi myrkkyvaikutukseksi, joka johtuu kerta-altistumisesta tai toistuvasta altistumisesta kemikaalille. www.ttl.fi

20. Terveysvaara (2/2) • Syöpävaarallinen: (karsinogeeninen) kemikaaliaiheuttaa syöpää ihmisessä tai koe-eläimessä. • Genotoksinenkemikaali: perimää vaurioittavia vaikutus. Mutaatio on pysyvä, periytyvä geneettinen muutos tai sen perustana oleva DNA:n muutos. • Lisääntymisellevaarallinen vaikutus: haitalliset vaikutukset ihmisten sukupuolitoimintoihin ja hedelmällisyyteen sekä jälkeläisten kehityshäiriöt. • Aspiraatiovaara:vakavia välittömiä vaikutuksia kuten kemiallinen keuhkokuume, eri asteisia keuhkovammoja tai aspiraatiosta johtuva kuolema. Aspiraatiolla tarkoitetaan nesteen tai kiinteän kemikaalin joutumista suoraan suu- tai nenäontelon kautta tai epäsuorasti oksentamisen seurauksena henkitorveen ja alahengityselimiin. • Lisäksi on huomioitava, että helposti syttyvät tai räjähtävät kemikaalit aiheuttavat tapaturmariskin. www.ttl.fi

21. Riskinarviointi (1/2) Kemikaalien riskinarvioinnissa huomioidaan aineen vaaraominaisuudet ja suhteutetaan se altistumiseen. Riskinarvioissa määritetään sitä terveysvaikutusta (vakavuutta ja todennäköisyyttä), jonka otaksutaan seuraavan tietystä altistumisesta. Terveysvaara joudutaan yleensä arvioimaan koe-eläin havaintojen perusteella, mutta arvioinnissa voidaan myös käyttää päteviä epidemiologisia tutkimuksia, jotka osoittavat esimerkiksi ihmisen työolojen kemikaali-pitoisuuden tai elimistöön tulleen ainemäärän ja sairauden ilmenemisen välisen yhteyden. www.ttl.fi

22. Riskinarviointi (2/2) Kemikaaliriskien arvioinnissa on kaksi eri lähestymistapaa: • Työpaikan kemikaalien riskinarviointi tulee suorittaa kaikilla työpaikoilla. Työpaikan riskien arvioimiseksi on kehitetty useita eri menetelmiä ja toimintatapoja. • Kemikaalien tieteellinen riskinarviointi tuottaa tietoja kemikaalien aiheuttamista terveysvaaroista hallinnollisten päätösten tueksi ja niitä voidaan myös hyödyntää työpaikan kemikaalien riskinarvioinnissa. Useimpien kemiallisten aineiden riskit arvioidaan REACH –asetuksen mukaisissa kemikaaliturvallisuus-arvioinneissa. www.ttl.fi

23. Riskien hallinta (1/2) Jos vaarallista kemiallista tekijää tai vaarallista työmenetelmää ei voida poistaa tai korvata, tulee vaarallisia päästöjä välttää valitsemalla turvallisempia työmenetelmiä, ohjaus- ja valvontajärjestelmiä sekä laitteita ja materiaaleja. On myös huolehdittava riittävästä ilmanvaihdosta tai käytettävä muita, esimerkiksi rakenteellisia suojatoimia. Jos altistumista ei voida estää, on käytettävä henkilökohtaisia suojaimia. www.ttl.fi

24. Riskien hallinta (2/2) Yleisiä toimenpiteitä kemikaaliriskien pienentämiseksi ovat: • Työmenetelmien suunnittelu ja järjestely • Asianmukaisten laitteiden ja työvälineiden käyttäminen • Altistuvien lukumäärän minimointi • Altistumisen keston ja voimakkuuden minimointi muun muassa ilmanvaihtoteknisin menetelmin • Yleinen siisteys ja hyvä työhygienia • Vaarallisten kemikaalien määrän vähentäminen • Asianmukaiset työmenetelmät (myös jätehuolto, varastointi ja kuljetus). • Henkilönsuojaimet www.ttl.fi

25. Riskienhallinta hierarkia

26. Työpaikan kemikaalien riskinarviointi (esim. työpakkaselvityksessä) -> Kemikaalien tiedot käyttöturvallisuustiedotteista

27. KTT tiedot taulukkoon… • KTT päiväys • Kauppanimi • Aineosat • Varoitusmerkit • R-lausekkeet • Käyttömäärä • ASA (Ammatissaan syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille altistuvien) • Käyttötarkoitus • Ammatit • V (vaara)1,2,3 • A (altistus) 1,2,3 • R (tulos) 1,2,3,4,6,9

28. www.NesteJacobs.com & www.VTT.fi Riskianalyysit suunnittelussa

29. Riskianalyysien ajoitus • Esiselvitys • Esi- ja perussuunnittelu • Detaljisuunnittelu • Rakentaminen • Käynnistysvalmistelut ja käynnistys • Käyttövaihe • Käytön poistaminen Lähde: Neste Jacobs

30. Luontainen turvallisuus (prof. TrevorKletz) • Prosessin intensifiointi • Vaarallisen aineen korvaaminen • Vaarallisen aineen käyttö vaarattomassa muodossa/ olosuhteessa • Seurausten lieventäminen/ rajoittaminen laitteisto-/olosuhdemuutoksilla • Prosessin yksinkertaistaminen Lähde: Neste Jacobs

31. Vaarojen tunnistamismenetelmät • Poikkeamatarkastelu (HAZOP) • Potentiaalisten ongelmien analyysi (POA) • Reaktiomatriisi • Riskien arviointi työpaikalla -työkirja • Satunnaispäästöriskianalyysi (SARA) • Toimintovirheanalyysi (TVA) • Työn turvallisuusanalyysi (TTA) • Työtapojen analyysi • Vaarallisten skenaarioiden analyysi (HAZSCAN) • Vika- ja vaikutusanalyysi (VVA) www.vtt.fi

32. Onnettomuuksien mallintamismenetelmät • Syy-seuraus-kaavio (SSK) • Tapahtumapuuanalyysi (TPA) • Vikapuuanalyysi (VPA) www.vtt.fi

33. Seurausanalyysit Arvioidaan millaisia seurauksia ja kuinka suuria vahinkoja onnettomuudet voivat aiheuttaa. Seurausten arvioinnilla eli seurausanalyysillä tarkoitetaan kemikaalionnettomuuksien välittömien vaikutusten arviointia (vaarallisten aineiden päästöjen, tulipalojen ja räjähdysten vaikutukset). Seurausanalyysi koostuu päästön, leviämisen ja vaikutusten arvioinnista. Vaikutukset voivat kohdistua ihmisiin, omaisuuteen ja ympäristöön. Seurausanalyysillä voidaan arvioida sekä teollisuuslaitokseen itseensä sekä sen ulkopuolelle aiheutuvia vaikutuksia. www.vtt.fi

34. Esim. Nesteytetyn kaasun päästö rikkoutuneesta putkesta www.vtt.fi

35. www.TUKES.fi Vaarallisten kemikaalien valvonta

36. Vaaralliset kemikaalit teollisuudessa http://tukes.fi/Tiedostot/vaaralliset_aineet/esitteet_ja_oppaat/Vaaralliset_kemikaalit_esite.pdf http://www.tukes.fi/Tiedostot/vaaralliset_aineet/esitteet_ja_oppaat/kemikaalilaitosten_hyvat_kaytannot_2012.pdf www.tukes.fi

37. Kemikaalien käytönvalvojan ”kenttä” • Kemikaalilainsäädäntö • Turvallisuusmääräykset • Kemikaalimääräykset ympäristölainsäädännössä • Kemikaalien luokitus, merkintä ja pakkaaminen • Räjähdysvaarallisten tilojen luokittelu ja sähköturvallisuus • Vaaratilanteisiin varautuminen, -suunnitelmat ja –harjoitukset • Turvallisuusviestintä • Laitteiden kunnonvalvonta ja kunnossapito • Kemikaalihallinta ja käyttöturvallisuustiedotteet • Riskien arviointi ja analyysit Esim: AEL-kurssi

38. ATEX räjähdyssuojausasiakirja Yritys laatii räjähdyssuojausasiakirjan itseään varten. Asiakirjaa ei toimiteta viranomaisille. Työsuojeluviranomaiset valvovat määräysten noudattamista. TUKES valvoo määräaikaistarkastuksissa työpaikkoja, joissa vaarallisten kemikaalien käsittely on laajamittaista. Paloviranomainen puolestaan valvoo työpaikkoja, joissa kemikaalien käsittely on vähäistä.Räjähdyssuojausasiakirjassa on esitettävä seuraavat asiat: • Räjähdysvaara on arvioitu • Tilat on luokiteltu ja niissä käytetään asianmukaisia laitteita • Luokitellut tilat on merkitty asianmukaisesti • Työvälineiden turvallista käyttöä valvotaan • Asianmukaiset suojaustoimenpiteet on toteutettu www.tukes.fi

39. VAK Vaarallisten aineiden kuljetussäiliöiden ja –pakkauksien on täytettävä kemikaali-kohtaiset tekniset vaatimukset, jotta niiden sisältö ei onnettomuus-tilanteessakaan aiheuttaisi vaaraa ihmisille tai ympäristölle. Tukes valvoo kuljetettavien pakkausten ja säiliöiden vaatimusten mukaisuutta. www.tukes.fi

40. www.ymparisto.fi YMPÄRISTÖVASTUU

41. REACHRegistration, Evaluation, Authorisationand Restriction of Chemicals EU:n kemikaaliasetus (REACH -asetus) astui voimaan 1.6.2007. Se velvoittaa yrityksiä arvioimaan uudella tavalla markkinoimiensa kemikaalien käytöstä aiheutuvat riskit ja antamaan ohjeet niiden turvallisesta käytöstä. Kemikaali-asetukseen liittyvät asiat on keskitetty Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes). Rekisteröintiin sisältyy ainetta koskevien tietojen hankkiminen, aineen käsittelyyn liittyvien riskien arviointi ja näiden tietojen toimittaminen Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA). Kemikaalien jatkokäyttäjien on puolestaan ilmoitettava valmistajalle tai EU-maahantuojalle omasta käytöstään sekä ihmisten ja ympäristön altistumisesta käytön yhteydessä. www.ymparisto.fi

42. CLP -asetusClassification, Labellingand Packaging Samanaikaisesti REACH -asetuksen kanssa valmisteltu kemikaalien luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskeva CLP -asetus (1272/2008/EY) tuli voimaan tammikuussa 2009. www.ymparisto.fi

43. Kemikaalien uudet varoitusmerkit

44. Kemikaalit ja ympäristö • Kemikaalin oikealla valinnalla pystytään tehokkaasti vähentämään ympäristöhaittoja. Kemikaalilaissa olevan valintavelvollisuuden mukaan kemikaalin käyttäjän on arvioitava, onko mahdollista korvata haitallinen kemikaali muulla kemikaalilla tai menetelmällä. • Ympäristölle vaarallisen kemikaalin markkinoille luovuttajan tai valmistajan on merkittävä tuotteensa asianmukaisesti. Merkintävelvoite koskee vuodesta 2002 alkaen puhtaiden aineiden lisäksi myös seoksia. www.ymparisto.fi

45. Ympäristölupa Ympäristöluvassa yhtenä näkökulmana ovat haitallisten aineiden päästöt vesiin, yhdyskuntajätevesiviemäriin, ilmaan ja jätehuoltoketjuun. Toiminnanharjoittajien ympäristölupahakemuksissa on oltava riittävät tiedot kemikaalien käytöstä, päästöistä ja ympäristövaikutuksista. Siten haitallisille aineille voidaan luvassa asettaa tarvittavat määräykset. -> ympäristönsuojeluvaatimukset

46. Etätehtävä Pohdi oman työpaikan (kemikaalien) riskinarviointi. Hyödynnä esim.: • Työpaikkaselvitys • Kemikaaliluettelo, KTT • Ympäristölupa • Riskianalyysit • Etc.