Kotiin viedyt palvelut lähiympäristön tuki

1. Kuvio: Palvelujen toteuttaminen sekä koordinaatio- ja järjestämisvastuu eri väestöpohjilla Palvelun tuottamisen vastuu? Järjestämis- ja koordinointivastuu? Palvelun tarve / mikä olisi optimaalinen väestöpohja ? Mitä palveluja ? Valtakunnallinen taso; valtio? Erityisen vaativat kuntoutuspalv. Hyvin harvoin/vähän tarvittavat erityispalvelut 1 miljoona - 5,5 miljoonan väestöpohja Maakunta/aluetaso;kuntayht./muu toimiel. Suuri kunta jo nyt. Vastuu alueellisesta kokonais- koordinaatiosta? Vaativat kuntoutuspalvelut harvoin tarvittavat palv. Erityispalveluja 300 000 - 1 miljoonan väestöpohja Seututaso; seudullinen kuntayht. /muu toimielin Suuri kunta. Vastuu seudull.kokokonaiskoord. Kuntouttavat palvelut Erityisosaamista edellyttävät palvelut 50 000 -100 00 - 300 000 väestöpohja Kunta/peruspiiritaso Vastuu palv.kokonaiskoord. Perhekeskus tms. yksiköt Perus- ja lähipalvelut - 20 000 väestöpohja Lähiyhteisön taso: varhaisen tuen perus- ja lähipalvelut, lähiaikuisten toiminta alle 5000 asukasta Taajama/kylätaso; kunta Kotiin viedyt palvelut lähiympäristön tuki

2. Valtakunnalliset palvelut 700.000- 1.800.000 50.000- Lähipalvelut - 20.000 -560.000 (Helsinki) TK- palvelut Päihdehuolto Vanhustenhuolto Lastenpäivähoito Sosiaalityö 1.12.2005 Kuntaliiton valtuusto Eräät erityisryhmien erityispalvelut ja erityistason sairaalahoito Erityistason erikoissairaanhoito Tutkimustoiminta Lääkärikoulutus Valmiustoiminnot Perustason erikoissairaanhoito Sosiaalipäivystys Lastensuojelu Kehitysvammaistenpalvelut

3. PeruskuntamalliSosiaali- ja terveydenhuoltoJärjestämisvastuu • Peruskunta vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta nykyisessä laajuudessa • Valtion ja kuntien välinen työnjako voidaan kuitenkin tarkistaa • Järjestämisvastuu edellyttää kuitenkin vähintään 20.000-30.000 asukkaan väestöpohjan • Peruskunta voi siirtää järjestämisvastuun vähintään 20.000-30.000 asukkaan peruspalvelupiirin tehtäväksi • Yliopistolliset sairaanhoitopiireillä on järjestämisvastuu eräistä valtakunnallisesti tuotettavista palveluista

4. PalvelutuotantoSosiaali- ja terveydenhuolto • Palvelujen tuotanto järjestetään monipuolisen ja joustavan palveluverkoston puitteessa • Jolloin hyödytetään: • Nykyisiä palvelurakenteita ja verkostoja • Järjestöjen ja yksityisten palveluja • Kilpailua • Vaiheittainen ja joustava prosessi uuteen palvelurakenteeseen • Tuotanto organisoidaan palvelujen tarpeen edellyttämiin väestöpohjiin

5. Lähipalvelut • Järjestetään ja tuotetaan yleensä peruskunnassa (tai peruspalvelupiirissä) • Suurin osa seuraavista palveluista: • Terveyskeskustoiminta • Vanhusten hoiva- ja hoitopalvelut • Sosiaalityö (palvelutarpeen arviointi, suunnitelmaan perustuvat perus- ja lähipalvelut) • Lasten päivähoito • Päihdehuolto • Vammaisten palvelut

6. Seudulliset tai alueelliset palvelutVäestöpohja yli 50.000 • Erikoissairaanhoito • Lastensuojelu • Sosiaalipäivystys • Erityistason päihdehuolto • Kehitysvammaisten palvelut • Vammaispalvelujen erityspalvelut • Ympäristöterveydenhuolto • Eläinlääkintähuolto

7. Kuvio 1. Lapsen asiakasprosessi, arviointi ja vastuutyöntekijä seudullisessa / alueellisessa palvelujärjestelmässä Lapsi ei ole lsl- asiakas I Lapsi on lastensuojelun tuen ja palvelujen tarpeessa; asiakkaana II III IV V Huolen tunnistaminen Alkutilanteen monipuolinen arviointi Sijoituksen päättyminen ja jälkihuolto Hoito-ja palvelu suunnitelma, avoh. tukitoimet, arviointi Sijoitustarve, suunnitelma, toteutus, arviointi Työparin arviointi tai SAS-moniamm.tiimi: lapsi tarvitsee ls.palveluja perheen sos.tt.vastaa Työparin arviointi tai moniammatillinen SASarviointi SAS-moniamm.tiimi, perheen sos.tt. vastaa Lapsikoht moniamm.tiimi, lapsen sos.tt vastaa lapsikoht moniamm.tiimi, lapsen sos.tt vastaa Lapsikohtainen konsultaatio, työyhteisökohtainen konsultaatio, SAS-tiimin konsultaatio I vaiheen moniamm.tiimi: kuka tahansa väestöalueen ammattilainen voi ottaa huolen esille II alkutilanteen moniamm.tiimi: väestöalueen sos.tt vastaa alkutilanteen monip.arvioinnista III lapsen tarvitsemien avoh.tukitoimien suunnit.,toteuttamisesta ja arvioinnista samoin IV-V viimeistään sijoitusvaiheessa; lapsikohtainen moniamm.tiimi, lapsen sostt.vastaa Tehostettua varhaista tukea lapselle, kotiin, vanhemmille lapsen luonnollisissa elin- oloissa - informaatio, neuvontaa - perhepalveluja, perhetyö - vertaistukea - yhteisön tukea - oppilashuoltoa - tehostettu tuki: pv.hoito, neuvola jne.. Kuntouttava tuki ja palvelut lapselle ja häntä hoitaville (perhehoitaja, sukulaishoitaja, lastenkoti …) - lapsen jälkihuoltoon liitt.tuki ja lähi-ihmisten tuki Alkutilanteen arviointiin liittyvät tutkimukset ja selvitykset, - lapsen ja perheen neuvonta - lähipalvelut - tehostetut peruspalvelut - välittömät kriisipalvelut (jos lapsi vaarassa tai kiireellisen hoidon tarpeessa, heti) Kuntouttava tuki ja palvelut lapselle ja perheelle - tehostettu tuki biol. perheelle jos lapsi päädytään sijoittamaan

8. Mistä lapset, nuoret ja perheet näyttävät hyötyvän? • varhaisesta tuesta (esimerkiksi neuvolan kotikäynneistä, päivähoidon kotikäynneistä, vauvaperhetyöstä, erilaisesta toiminnallisesta perhetyöstä, ryhmässä erilaisten taitojen, tunteiden ja aistien harjaannuttamisesta, vertaistoiminnasta) > normaalisuus, osallisuus, toiminnallisuus - työtavoissa • tehokkaasta tuesta oppimis- ja koulunkäynti vaikeuksissa, oppilashuollon toimivuudesta, eheytetystä koulupäivästä (Rintanen 2001, Pulkkinen&Launonen 2005) • tehokkaasta avohuollon lastensuojelusta, lasten- ja nuorisopsykiatriasta sekä päihdepalveluista silloin kun lapsen ja nuoren ongelmat eivät vielä ole ehtineet monimutkaistua, kasaantua, kroonistua

9. … hyötyvän? • lapset huomioivista tehokkaista aikuisten päihde- ja mielenterveyspalveluista • lapsen pysyvästä kiinnittymisen mahdollisuudesta häntä hoitaviin, mieluiten perheeseen (ei seilausta kodin ja eri paikkojen välillä, adoption mahdollisuudesta, perhehoidosta) • lapsen ja perheen tarpeiden mukaan räätälöidystä palveluohjauksesta Lapsi ja vanhemmat odottavat kuulluksi tulemista, osallisuutta, ”että juuri minä olen arvokas”. Edellä oleva tiivistys ei liene tuottanut juuri kenellekään yllätyksiä? Kun siis on jo tietoa tehokkaista menetelmistä, siis siitä mistä lapsi ja perhe erityisesti hyötyvät ja mikä myös kustannusten näkökulmasta olisi erityisen perusteltua toimintaa - niin miksi tämä tieto ei ohjaa toimintaamme?