Reserviläisyys ja kansanterveys Reserviläisliikunnan huippuseminaari 10.12.2010

1. Reserviläisyys ja kansanterveys Reserviläisliikunnan huippuseminaari 10.12.2010 Mikael Fogelholm, dos., ETT Yksikön johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimus

2. Terveys Elintavat • Terveyttä ja elintapoja • määrittelevät tekijät • Työ ja toimeentulo • Perhe • Asuinolot • Muu fyysinen ympäristö • Sosiaalinen ympäristö • Perimä

3. Suomalaisen yhteiskunnan terveyshaasteet 2010 • Terveyden muutokset • Elintavat ja niiden muutokset • 3. Kenen vastuulla on terveyden edistäminen? • 4. Mitä (yhteiskunnassa) voidaan tehdä?

4. Terveyden muutokset Liikapainoisuuden kehittyminen Suomessa Miehet Naiset Ikä: 55-64 45-54 35-44 25-34 15-24 Ylipainoisten (BMI > 25) osuus suomalaisesta miehistä ja naisista itse ilmoitetun painon perusteella (Kansanterveyslaitos, 2002)

5. Terveyden muutokset Tutkittavien ikä (v): % ylipainoisia Ylipainon vallitsevuus nuorilla (12-18 v.) suomalaisilla Nuorten terveystapatutkimuksen aineiston perusteella (Kautiainen 2005)

6. Terveyden muutokset Kakkostyypin diabetesta sairastavien osuus lihavista (BMI > 30) ja muista (BMI < 30). Tutkittavat Päijät-Hämeestä, vuosi 2005. Naiset Miehet • Tyypin 2 diabetesta • sairastavat: • 1970: 50 000 • 2000: 160 000 • 2030: 400 000? Ikihyvä Päijät-Häme, perusraportti 2005 (Fogelholm ym. 2007).

7. Terveyden muutokset Tyypin 2 diabeteksen (T2D) ja muiden glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyys naisilla DEHKOn 2D-hankkeen väestötutkimuksessa % Kohonnut paastoglukoosi Heikentynyt glukoosinsieto Aikaisemmin tunnistamaton T2D Diagnosoitu T2D Ikä, v Peltonen ym. Suomen Lääkärilehti, 2006

8. Terveyden muutokset Seerumin kolesterolipitoisuus suomalaisilla 30—59-vuotiailla miehillä mmol/L Finriski, KTL

9. Terveyden muutokset Väestön ikäjakautuminen EU25:ssä v. 1950–2050. Lähde : Green paper – Confronting demographic change: a new solidarity between the generations.

10. Terveyden muutokset 65-74 –vuotiaiden osuus (%) Päijät-Hämeessä v. 2000 (keltainen) ja 2015 (vihreä; ennuste) Koko maa, 2015 Koko maa, 2000

11. Terveyden muutokset Kaatumiskuolemat Suomessa ≥ 50-vuotiailla v. 1971–2003 ja ennuste vuoteen 2030. Lukumäärä KAATUMISKUOLEMAT Väestön muutos 1,1 milj.  2,4 milj. Kannus P ym. JAMA 1999;281:1895-1899 & Am J Public Health 2005;95:422-424.

12. Terveyden muutokset Dementian ja Alzheimerin taudin ilmaantuvuus (1000 henkilövuotta kohti) kävelyn määrän mukaan 71-93-vuotiailla miehillä. Tulokset on vakioitu iän suhteen. Täydellisempi vakiointi mm. BMI:n, koulutuksen, jne. suhteen ei muuttanut johtopäätöstä. Kävely (km/vrk): (Abbott ym. JAMA 2004;292:1447-53)

13. Terveyden muutokset Jäljellä olevan elinajan odote 35-vuotiaalla työmarkkina-aseman (punainen: korkea sosio-ekonominen asema; sininen: matala asema) mukaan vuosien 1980 ja 2005 välillä Ero 3,2 v Naiset Ero 2,2 v Odotettu jäljellä oleva elinaika, v Ero 6,0 v Miehet Ero 4,7 v Koskinen ym. Health in Finland, 2006.

14. Elintavat ja niiden muutokset Evoluutio

15. Elintavat ja niiden muutokset Päivittäin tupakoivien miesten ja naisten osuudet (%) % Miehet % Naiset Vuosi Suomen syöpäjärjestöt, KTL ja Tilastokeskus

16. Elintavat ja niiden muutokset Päivittäin tupakoivien osuudet (%) koulutusasteen mukaan. Mittauspisteet ovat 4-5 vuoden keskiarvoja. % % Miehet Naiset Alin Alin % Ylin Ylin Vuosi Vuosi Suomen syöpäjärjestöt, KTL ja Tilastokeskus

17. Elintavat ja niiden muutokset Suomalaisten alkoholinkäyttö (laskettuna 100 % alkoholina, litraa asukasta kohti). litraa Tilas- toimaton Tilas- toitu

18. Elintavat ja niiden muutokset Leivällä käytetty rasva 1978-2005, naiset KTL: Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen 1978-2005

19. Elintavat ja niiden muutokset Mitä tyydyttyneen rasvan tilalle? Sydän- tapahtumat Sydän- kuolemat Sydäninfarkti GI: 91-98 HH GI: 86-90 HH Vaara- suhde GI: 77-85 PUFA PUFA Mitä tapahtuu, kun 5 % energiasta vastaava tyydyttynyt rasva vaihdetaan monityydyttymättömään (PUFA), yleensä hiilihydraatteihin (HH) tai hiilihydraatteihin, joiden glykemiaindeksi on matala, keskiverto tai korkea? Alle 1 vaarasuhde kertoo suojasta, yli 1 kasvavasta riskistä. Jakobsen ym. Am J Clin Nutr 2009;89:1425-32 ja Am J Clin Nutr 2010;91:1764-8.

20. Elintavat ja niiden muutokset Ruokapyramidi – tähänkö voitaisiin mennä? • Vihannekset ja hedelmät perustaksi! • Täysjyväviljalla edelleen tärkeä asema • Vaalean viljan tiukempi rajoitus • Öljylle tärkeämpi asema

21. Elintavat ja niiden muutokset Vapaa-ajan liikunta ja työmatkaliikunta suomalaisilla miehillä ja naisilla (25—64 v.) vuosien 1980 ja 2003 välillä. Naiset Vapaa-ajan liikunta > 2 kertaa viikossa Miehet % Naiset Miehet Työmatkaliikunta, > 15 min päivässä Lähde: Aikuisväestön terveyskäyttäytymistutkimus, KTL

22. jalankulku polkupyörä henkilöauto (kuljettajana tai matkustajana) 1998 - 99 0 – 1 km 2004 - 05 1998 - 99 1 – 3 km 2004 - 05 1998 - 99 3 – 5 km 2004 - 05 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Elintavat ja niiden muutokset Suomalaisten jalkaisin, polkupyörällä tai henkilöautolla kuljettujen matkojen osuudet (%) matkan pituuden mukaan vuosina 1998 – 2005 Henkilöliikennetutkimukset 1998-1999 ja 2004-2005 (LVM ym.)

23. Elintavat ja niiden muutokset Vapaa-ajan liikunta (krt/vk) Terveys 2000 tutkimuksessa Miehet Naiset Mikael Fogelholm, Terveys 2000 elintaparaportti, KTL julkaisu B2/2007

24. Elintavat ja niiden muutokset Varusmiesten 12 min juoksutestin kiitettävät ja huonot tulokset (%) 1978-2003 < 2200 m Huono % % >3000 m Kiitettävä Vuosi PEkoul-os, 2004 PE/koulutusosasto

25. 6 5 4 3 2 1 0 <25 25-29.9 >30 <25 25-29.9 >30 Elintavat ja niiden muutokset Fyysinen kunto: Huono Kohtuullinen/hyvä Sydän- ja verisuonitauti- kuolleisuus Kokonaiskuolleisuus Riski- suhde BMI Wei et al. JAMA 1999. USA, n=25 714 miestä, keski-ikä 43,8 v., 10 v. seuranta

26. Mikael Fogelholm Elintavat ja niiden muutokset Sairauslomien kesto (mediaani) kuntoluokittain puolustusvoimien työntekijöillä vuonna 2004. vrk Kyrölöinen ym. PEkoulos, 2006

27. MONIULOTTEINENFYYSINEN AKTIIVISUUS Elintavat ja niiden muutokset Kevyt, syke 70-90 Passivisuus, syke 50-70 Kohtuullinen, arkiliikunta, syke 90-120 Kuormittava liikunta, syke >120

28. Kenen vastuulla on terveyden edistäminen? Arvioita sairauksien kustannuksista (€/v) • dementia: 2000 milj. (Aivohalvaus- ja afasialiitto) • tyypin 2 diabetes: 1000 milj. (Diabetesliitto) • aivoverenkiertohäiriöt: 400 milj. (Aivohalvaus- ja afasialiitto) • lihavuus: 200 milj. (Lihavuuden konsensuskokous) • lonkkamurtumat: 140 milj. (STM) Säästöpotentiaali, jos noin miljoona liikunnallisesti passiivista saataisiin liikkumaan riittävästi: 200—300 milj.??? (Fogelholm ym. 2007)

29. Kenen vastuulla on terveyden edistäminen? Kuka maksaa – kenellä on vastuu? ? (Tämä on provosoiva esimerkki, ei ehdotus tai malli!!!)

30. Kenen vastuulla on terveyden edistäminen? fyysinen ja sosiaalinen ympäristö elintavat sikiöaika, varhais- lapsuus perimä terveys

31. Kenen vastuulla on terveyden edistäminen? Ihminen itse Yhteisö, yhteiskunta • Mitä • töppöstä toisen eteen • oikeat ruokavalinnat • stumppaa viimeisen röökin • Mitä • olosuhteet, mahdollisuudet • ohjaus, tuki, kannustus • viestintä, informaatio • Miksi • kukaan ei liiku puolesta • haarukka on omassa kädessä • Miksi • ”velvollisuus” • taloudellinen hyöty • koska yhteiskunta aiheuttaa myös sairautta • sosiaalinen tasa-arvo

32. Mitä (yhteiskunnassa) voidaan tehdä? Runsaasti ulkoilualueita Maankäyttö Maan sekakäyttö Korkea tiheys Asumistiheys (vs. pieni) Kohtalainen tiheys Hyvä (paljon risteyksiä ja reittivaihtoehtoja) Katujen ”liitettävyys” Kohtalainen Ei autoa 1 auto Autojen lkm kotitaloudessa(vs. >3 autoa) 2 autoa Vähintään 800 m/vrk kävelyä ennustavat tekijät (OR ja 95 % luottamusväli) 3161 lapsella ja nuorella (5—20 v.) Atlantassa (Georgia, US) (Frank ym. Am J Health Promot 2007;21:304-11)

33. Lait ja asetukset Sosiaalituet ALV, verot Kiellot, rajoitukset Järjestöjen verokohtelu Resurssit Liikuntapaikkarakentamisen tuki Järjestöjen tuki, tilavuokrat Mitä (yhteiskunnassa) voidaan tehdä? Terveiden elintapojen tukeminen, mahdollistaminen - ja pakottaminen • Ympäristö • Yhdyskuntasuunnittelu • Katujen kunnossapito • Elintarvikevalikoima • Informaatio • Suositukset (kunnille, kansalaisille) • Mainokset (rajoitteet?) • Elintapaohjaus

34. Porkkanaa Kehotukset, muu viestintä Liikuntapaikat ja niiden sijainti (kevyen liikenteen väylät, ulkoilualueet, liikuntasalit jne.) Ohjaus, liikuntaryhmät Maksut ja niiden suuruus Liikuntasetelit yms. ALV (esim. pyöräkorjaamot) Varustesponsorointi Työsuhdepolkupyörä Mitä (yhteiskunnassa) voidaan tehdä? Kepillä vai porkkanalla liikkeelle? • Keppiä • Pelotteleva viestintä • Hissittömyys • Kävelykeskustat ja –kadut • Ruuhkamaksut autoille • Kalliit pysäköintimaksut

35. Mitä (yhteiskunnassa) voidaan tehdä? Kansalaisjärjestöt (urheiluseurat, terveysjärjestöt, jne.) Yksityissektori (liikunta, elintarvike, terveyspalvelut) Kunnat (terveys, liikunta, sivistys, ympäristö, jne.) Valtionhallinto (terveys, opetus, liikenne, ympäristö, PV, jne.)