Julkinen vs. yksityinen terveydenhuolto

1. Julkinen vs. yksityinen terveydenhuolto Panu Poutvaara Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitos

2. Johdanto • 1900-luku väestön kasvun ja eliniän pitenemisen vuosisata • Suomen väkiluku oli 2,66 miljoonaa vuonna 1900, ja 5,24 miljoonaa 2004 • Maailman väkiluku 1,6-1,7 miljardia 1900, 2,5 miljardia 1950, 6,5 miljardia 2005 • Sekä väestön kasvun että eliniän pitenemisen keskeinen selittäjä lääketieteen kehitys

3. Eliniän kasvu ja väestön ikääntyminen • Keskimääräinen odotettavissa oleva elinikä maailmassa 1900-luvun alkupuolella 50 vuotta, 1998 63 vuotta • Suomessa odotettavissa oleva elinikä kasvanut 1900-luvulla n. 30 vuotta • Nykyään 78 vuotta • Vanhusväestön osuus kasvaa

4. Vastasyntyneen odotettavissa oleva elinikä 1871-2030

5. 65-vuotiaan odotettavissa oleva elinikä 1901 - 97

6. Seuraukset terveydenhuollolle • Väestön ikääntyminen vaatii lisäresursseja: terveydenhuollon menot suurimmillaan elämän loppuvaiheessa • Terveydenhuollon menot kasvaneet viime vuosikymmeninä nopeammin kuin BKT • Terveydenhuollon investoinnit vaikuttavat elinikään: resursseja tarvitaan enemmän mutta niillä myös saa enemmän

7. Terveydenhuollon menot Suomessa • 1960: 3,8 % BKT:sta, julkisen rahoituksen osuus 54 % • 1970: 5,6 % BKT:sta, julk.rah. 74 % • 1980: 6,4 % BKT:sta, julk.rah. 79 % • 1990: 7,8 % BKT:sta, julk.rah. 81 % • 2000: 6,7 % BKT:sta, julk.rah. 75 % • 2003: 7,4 % BKT:sta, julk.rah. 77 %

8. Määritelmistä • Erotettava rahoitus ja tuotanto • Julkisesti rahoitettu terveydenhoito voidaan silti tuottaa yksityisesti (ulkoistaminen) • Tässä esityksessä yksityinen = yksityisesti rahoitettu ja yksityisesti sovittu

9. Terveydenhuollon erityispiirteitä • Kuluttajan vaikea havaita palvelun laatua • Tämä korostaa lääkärin valtaa ja vastuuta • Vastakkaissuuntaiset virhemahdollisuudet: hoitamatta jättäminen ja turhat operaatiot • Uusien hoitomenetelmien, lääkkeiden ja laitteiden tehokkuuden, turvallisuuden ja vaikuttavuuden arviointi hankalaa

10. Niukkuuden jakaminen • Julkisessa terveydenhuollossa niukkoja resursseja jaetaan jonottamalla ja priorisoimalla hoitoja • Yksityisellä puolella hoidot myydään asiakkaalle; niukkuus jaetaan markkinamekanismin kautta maksuvalmiille

11. Kallis yksityinen ja halpa julkinen? • Julkisessa terveydenhoidossa todennäköisempää säästää silloin kun ei pitäisi tai valita liian halpa vaihtoehto, yksityisessä taas operoida silloin kun ei pitäisi tai valita liian kallis vaihtoehto • Näin ollen julkinen terveydenhoito kustannustehokkaampaa, kun taas yksityinen pyrkii pelaamaan varman päälle

12. Terveydenhuollon palkkataso • Julkisella sektorilla markkinavoimaa, voi painaa lääkärien ja sairaanhoitajien palkat alemmaksi kuin mitä kilpailullisilla markkinoilla • Äänestys jaloilla? • Paljonko koulutetaan?

13. Terveydenhuollon menot 2003 Alle 8 % BKT:sta: Luxemburg,Irlanti, Suomi, Itävalta, Espanja, Iso-Britannia: julkisen osuus 70-85 % 8- 10 % BKT:sta: Italia, Tanska, Ruotsi, (Belgia), Portugal, Alankomaat: julkisen osuus 62 – 85 Ranska: 10 % BKT:sta, julkisen osuus 76 % Saksa 11 % BKT:sta: julkisen osuus 78 % Sveitsi 12 % BKT:sta, julkisen osuus 59 % Yhdysvallat 15 % BKT:sta, julkisen osuus 44 %

14. Nopea yksityinen ja hidas julkinen? • Yksityisellä sektorilla voittomotiivi kannustaa omaksumaan nopeasti uudet (kalliit) hoitomenetelmät ja lääkkeet • Julkinen puoli hidas uusien innovaatioiden omaksumisessa; painopiste vaikuttavuuden arvioinnissa. Hitaus tarkoittaa menetettyjä mahdollisuuksia, voi joskus myös suojata virheiltä

15. Innovatiivinen yksityinen? • Yksityisellä sektorilla voittomotiivi kannustaa kehittämään uusia (kalliita) hoitomenetelmiä ja kehittämään lääkkeitä • Markkinaehtoinen hoitojen kehittäminen • Ehdoton valtaosa innovaatioista yksityiseltä sektorilta • Maksuvalmius ja hoitojen kehitys

16. Tasa-arvoinen julkinen? • Julkinen terveydenhuolto takaa hoidon maksukyvystä riippumatta; köyhällä oikeus (suunnilleen) yhtä hyvään terveydenhuoltoon kuin rikkaalla • Tasa-arvon toteutumisessa voi olla alueellisia eroja • Palvelujen tasa-arvoisuus ei vielä kerro niiden tasosta

17. Plussat ja miinukset Julkinen Yksityinen + tasa-arvoinen - raha ratkaisee + kustannustehokas - kallis - hidas innovoija + nopea innovoija • jonot + nopea hoito

18. Tilaa molemmille? • Väestön ikääntyminen tekee niukkuudesta entistä kipeämmän ongelman • Amerikkalainen malli kallis ja jättää silti suuren osan väestöstä turvatta, byrokratia • Yksityinen vakuutusjärjestelmä kärsii kielteisestä valikoitumisesta ja moraalikadosta, johtaa tehottomuuteen

19. Tilaa molemmille? • Yksityinen puoli tuo lisäresursseja ja pienentää kustannuspainetta, innovaatiot • Haasteita: • miten lääkärit yhdistävät työnteon julkisella ja yksityisellä puolella? (ulkoistaminen, alihankinnat) • yksityinen terveydenhoito ja julkisen terveydenhoidon poliittinen tuki • haittaverojen ja verovähennysten käyttö • Perusturvallisuus verovaroin, lisäturvaa yksityisesti?