Jure-projekti ja julkaisurekisterien tulevaisuus

1. Jure-projekti ja julkaisurekisterien tulevaisuus Kirjastoverkkopäivät, 29.10.2010 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi)

2. Julkaisurekisterit : taustaa • Keskeisenä lähtökohtana tutkimushallinnon tiedontarpeet • Julkaisutietoja käytetään tutkimusorganisaatioiden toiminnan tuloksellisuuden yhtenä mittarina • Mitä enemmän ja mitä laadukkaampia julkaisuja, sen parempi tulos • Julkaisutoiminnasta tulossa yhä merkittävämpi OKM:n korkeakouluille antaman rahoituksen kriteeri • Yliopistot, amk:t ja tutkimuslaitokset ylläpitäneet omia julkaisurekistereitään jo pitkään • Voi olla myös osa tutkimuksenhallintajärjestelmää (Current Research Information System = CRIS) • Julkaisurekisterin pohjalta kootut julkaisumäärätiedot toimitettu vuosittain OKM:n KOTA-tietokantaan

3. Raketti-JURE • Osa laajempaa CSC:n koordinoimaa Raketti-hankkeiden kokonaisuutta, Raketti-TUTKI-hankkeen alaprojekti • JURE-projekti aloitti toimintansa syksyllä 2009 • Ohjausryhmä, jossa edustus mm. OKM:stä, yliopistoista, amk:eista ja tutkimuslaitoksista • Neljä alatyöryhmää: tieteenalatyöryhmä, sitaatioindeksityöryhmä ja sisältötyöryhmä ja tekninen työryhmä • Kolme ensimmäistä sai raporttinsa valmiiksi syyskuussa 2010 • Lisäksi projektiin kytkeytyy erillinen, Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan koordinoima Julkaisufoorumi-hanke

4. JURE-projektin tavoitteet • Tavoitteena kansalliseen julkaisurekisteriin liittyvien ratkaisujen suunnittelu • Rekisteriin kootaan myös julkaisujen viitetiedot, ei pelkästään julkaisumääriä • Korvaanykyisen KOTA-raportoinnin • Mahdollistaajulkaisutietojenmonipuolisemmanlaadullisenanalyysin • Lisääraportoinninläpinäkyvyyttä • Edistäätietojenkeruunprosessienjaraportoitavientietosisältöjenkehittämistäjayhdenmukaistamista

5. JURE: lähtökohtia • Yliopistojen nykyiset paikalliset tutkimuksenhallintajärjestelmät • Kansainväliset julkaisutietokannat (Thomson Reutersin ISI Web of Science ja Elsevierin Scopus) • Kansallisessa julkaisurekisterissä tarkoitus hyödyntää molempien dataa • Valmiiden viitetietojen hyödyntäminen säästää työtä ja parantaa tietojen laatua • Tavoitteena se, että kukin julkaisu kansallisessa rekisterissä vain yhden kerran (usean organisaation yhteisjulkaisuja paljon; tarvitaan tuplakontrollia) • Edellyttää yhdenmukaisten prosessien luomista ja nykyisten tietojärjestelmien kehittämistä tai uudistamista

6. Kansallisen julkaisurekisterin arkkitehtuuri • Vaihtoehto 1: Erilliset organisaatiokohtaiset julkaisurekisterit, joista haravoidaan tietoja kansalliseen rekisteriin? • Edellyttää järjestelmien välisten rajapintojen rakentamista tai järjestelmien vaihtamista sellaisiin jossa rajapinnat jo on • Vaihtoehto 2: Yhteinen kansallinen rekisteri, jota kaikki käyttävät? • Korvaisiko myös organisaatiokohtaiset tutkimuksenhallintajärjestelmät? (vrt. Raketti-TUTKI)

7. Järjestelmät • Hyödynnetäänkö nykyisiä järjestelmiä vai tarvitaanko kokonaan uusi ratkaisu? • Lähtötilanne: pelkästään yliopistoilla ollut kymmenkunta erilaista julkaisurekisterisovellusta • Varsinaisten tutkimuksenhallintaohjelmistojen (esim. SoleCRIS tai Pure) lisäksi rekisterinä käytetään myös mm. kirjastotietokantoja tai julkaisuarkisto-ohjelmistoja • Keskustelua käyty kahdesta teknisestä vaihtoehdosta • CSC:n Raketti-XDW-hankkeessa kehitettyyn XDW-käsitemalliin pohjautuva tietovarasto tai jokin valmis CRIS-sovellus • CRIS-sovelluksia on saatavilla, mutta mahdollinen hankinta täytyy kilpailuttaa • Soveltuvat sekä keskitettyyn että hajautettuun malliin

8. Valmiiden viitetietojen hyödyntäminen • Kansainvälisistä tietokannoista haravoitavan datan hyödyntäminen yksi JURE.n tavoitteista • Thomson Reutersin ISI Web of Science ja Elsevierin Scopus • Edellyttää sopimuksia Thomson Reutersin ja/tai Elsevierin kanssa • FinELib käy parhaillaan neuvotteluja Thomson Reutersin kanssa • Useimmat paikalliset julkaisurekisterit eivät tällä hetkellä tue valmiiden viitetietojen haravointia • Pitäisi kehittää nykyisiä järjestelmiä tai vaihtaa ne uusiin • Merkittävin poikkeus HY:n TUHAT, johon voi haravoida valmiita viitetietoja eri tietokannoista • Yhteisten prosessien, rajapintojen ja tuplakontrollin kehittäminen vaatii runsaasti työtä

9. Valmiit viitetiedot (jatkoa) • Myös haravointi suoraan kv. tietokannoista kansalliseen julkaisurekisteriin on mahdollista • Haaste: Miten puuttuvien julkaisujen tiedot täydennetään? • Toimitetaanko tiedot täydennettäväksi yliopistoihin? Onko aikataulujen ja prosessien puolesta mahdollista? • Sopimusten asettamat rajoitukset viitetietojen käytölle • Mitä tietoja saa käyttää ja miten? • Esim. Web of Sciencesta on teknisesti mahdollista haravoida tietoja, joita ei kuitenkaan sopimusten mukaan saa käyttää • Muuta pohdittavaa • Viittaustietojen tallentaminen järjestelmään? Impact factorit? • Takautuvien aineistojen tallentaminen kansalliseen julkaisurekisteriin?

10. Entä kotimaiset viitetiedot? • Web of Science ja Scopus eivät täydellisiä • Kattavuus vaihtelee eri tieteenaloilla, joillakin lähes 100%, monilla vain joitakin kymmeniä prosentteja • Taustalla tieteenalojen erilaiset julkaisukäytännöt • Myös kotimaisten julkaisujen viitetiedot olisi hyödyllistä saada valmiina • Tärkeitä etenkin humanistis-yhteiskuntatieteellisellä alalla • Potentiaalisina lähteinä mm. Arto ja Fennica • Haravointi HY:n Tuhat-järjestelmään toimii jo nyt • Kehittämistarpeita (esim. Arto): Tietojen ajantasaisuus, tietojen kattavuus, tallennettavat tiedot • Kansallisten tietokantojen kehittämisestä olisi hyödyllistä keskustella yhdessä kansallisella tasolla

11. Julkaisufoorumi-hanke • TSV:n vetämä hanke, jossa luokitellaan ”kaikki” tieteelliset julkaisukanavat kahteen tai kolmeen luokkaan • Lehdet, julkaisusarjat, kustantajat? • Kootaan 23 tieteenalakohtaista paneelia (alun perin 56), joilla kaikilla keskimäärin noin tuhat lehteä arvioitavana • Paneelit on valittu ja ne ovat aloittamassa toimintaa • Luokitus valmis 2011 loppuun mennessä • Julkaisufoorumien luokitukset yhdistetään JURE:n julkaisutietoihin • Täydentää julkaisujen määrää ja julkaisutyyppiä koskevia tietoja tuloksellisuuden arvioinnin kriteerinä • Julkaisujen laadun sijaan arvioidaan julkaisukanavien laatua • Ohjaa samalla tieteellistä julkaisemista laadukkaisiin kanaviin?

12. Kansallisen julkaisurekisterin sisältö • Kansallisen tietokannan tietosisällön suunnittelu loppusuoralla • Tallennusprosesseilla vaikutusta siihen mitä tietoja voidaan tuottaa ja miten • Esim. tieteenala: perustuuko lehden tieteenalaan, kv. tietokantojen luokituksiin, organisaation tai tekijän ilmoitukseen? • Joidenkin kenttien sisältö tarvitsee vielä tarkempaa määrittelyä • Tietojen käyttötarkoitus (OKM:n tiedontarpeet) määrittelee mitä tietoja kerätään • Toisaalta tällä hetkellä tarpeettomatkin tiedot voivat jossain vaiheessa olla tarpeellisia

13. JULKAISUTYYPIT 2010 ->

15. JURE: miten edetään? • Mitä voidaan tehdä jo nyt? • Sopimusneuvottelut kansainvälisten julkaisutietokantojen datan käyttöoikeuksista ja niiden tarjoamien mahdollisuuksien testaaminen • Julkaisutietojen keräämisen ja eri organisaatioiden tietojen yhdistämisen pilotointi syksyllä 2010 + yliopistojen v. 2011 tietojen kerääminen • Julkaisukanavalistan rakentaminen yhdessä Julkaisufoorumi-hankkeen kanssa • Pitkän tähtäimen suunnitelman valmistelu • Edetään vaihe kerrallaan • Organisaatioilla edellytykset tehdä omien järjestelmiensä kehittämistä koskevia ratkaisuja, jos yleiset suuntaviivat tiedossa

16. Lisätietoja • JURE-hankkeen kotisivut: http://raketti.csc.fi/jure • ”Kansallisen julkaisurekisterin suunnittelu etenee” (Tietolinja 1/2010) http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201005211891