Johdatus viestintään, teema 3: joukkoviestintä

1. Johdatus viestintään,teema 3: joukkoviestintä Leif Åberg kevät 2008

2. Yleisöviestintä • pääasiassa yksisuuntaista viestintää lähetysjärjestelmästä vastaanotto-järjestelmään • palaute voi olla epäsuoraa, vähäistä ja viivästynyttä

3. Jaottelu: osin päällekkäisiä käsitteitä • Kohde- tai pienjoukkoviestintä: viestintätapahtumaan osallistuville järjestelmille on asetettu rajoituksia kuten • tietyn yhteisön jäsenyys, tai • voimavarat tai järjestelmän koko asettavat rajoituksia, kuten pienkustannustoiminta

4. vertaisviestintä (liikenneministeriön käsite): verkkopohjaista pull-tyyppistä viestintää • joukkoviestintä: yksi lähettäjä lähettää sanomansa samanaikaisesti viestimiä käyttäen vastaanottajaryhmälle, jonka koolle tai koostumukselle ei ole etukäteen asetettu rajoituksia

5. Push perinteiset, pääosin yksisuuntaiset mediat “työntävät” tietoa vastaanottajille Pull uudet, vuorovaikut-teiset verkkomediat vastaanottajat “vetä-vät” haluamaansa tietoa medioista Push- ja pull -mediat(Negroponte)

6. Yleisöviestintä Joukkoviestintä prosessina joukko-viestin kenttätoimittajat uutis-toimistot

7. Joukkoviestinnän tehtävät (Laswell ja Wright) 1 ympäristön tarkkailu: uutistoiminta 2 vaikutteiden yhdistäminen: kommentit 3 yhteisen perinteen siirtäminen, sosiaalistaminen: kasvatus 4 viihdyttäminen: viihde 5 toiminta markkinoinnin jatkeena: mainonta ja ilmoittelu Journalismin tehtävät (Kunelius, Nieminen ja Pantti ) 1 tiedon tarjoaminen kansalaisille mielipiteenmuodostukseen 2 valvominen ja kritisointi: vahtikoira 3 foorumin tarjoaminen eri näkemyksille ja toimijoille 4 päättäjiä ja kansalaisia yhdistävän dialogin tuottaminen 5 me-hengen tuottaminen: yhteisiä kokemuksia 6 vallitsevien arvojen uusintaminen Kaksi funktiomallia

8. Joukkoviestinnän käyttösyymallit • 1930-luvulla Lazarsfeld, Herta Herzog • miksi viestimiä seurataan? • etsitään hyötyä ja palkkioita; aineellista tai aineetonta, välitöntä tai viivästynyttä • 1970-luvulta uusi nousu: Katz, Blumler, Palmgreen, Rosengren, Tannenbaum

9. Käyttösyyt McQuailin mukaan • irtiotto tai huvitus • paetaan rutiineja, rasituksia ja omia ongelmia • puretaan turhia paineita • henkilökohtaiset suhteet • kumppanuussuhteita välineissä esiintyviin • identiteetin uusintaminen • toiminta minän viitepisteenä • oman elämän ilmaiseminen • arvojen vahvistaminen ja uusintaminen • ympäristön tarkkailu ja tiedonhankinta

10. Päiväjärjestysmalli (Noelle-Neumann; Shaw ja McCombs) 1) sosiaalisena olentona ihminen tarkkailee jatkuvasti ympäristöään 2) tarkkailu tapahtuu oman observoinnin, keskinäisviestinnän ja yhä enemmän joukkoviestinnän kautta

11. vähäiset, kun asenteet jäykät viestimet erimielisiä asia vanha, siitä on jo asenne omat tiedot toisen-laisia kuin viestimissä kuvatut suuret, kun asenteet joustavia viestimet samaa mieltä uusi asia, ei entisiä asenteita omat tiedot saman suuntaisia kuin viestimissä kuvatut 3) joukkoviestinnän vaikutukset

12. 4) joukkoviestintä “määrää” puheenaiheet keskinäisviestintää varten eli joukkoviestintä määrää kansallisia päiväjärjestyksiä, agendoja 5) joukkoviestinnän pääasialliset vaikutukset ovat siten epäsuoria

13. Tuoreita journalistisia malleja • public journalism, kansalaisjournalismi • market-driven journalism

14. puhutaan ihmisille tärkeistä asioista ihmisille luontevalla tavalla: keskustellen, väitellen kysellen toiminnan eettistä ja arvoperustaa pyrkien mobilisoi-maan toimintaa poikkeuksellista: yhdistää tutkimuksen ja käytännön Public Journalism, kansalaisjournalismi (Jay Rosen, David Merritt)

15. Kansalaisjournalismi: perusperiaatteet • julkisuudet syntyvät kaikkialla, missä siirrämme kiinnostuksemme yksityisyydestämme yhteisiin asioihin • kansalaisyhteiskunta on osallistumista ja toimintaa yhteisten asioiden hoitamiseksi • journalismin tehtävänä on tukea ja tarvittaessa luoda näitä julkisuuksia, jotta kansalaisyhteiskunta syntyy

16. perusperiaatteet jatkuvat ... • journalismi ei ole vallan vahtikoira vaan yhteistoiminnan organisoija • journalismin pitäisi siis käsitellä sellaisia asioita kuten • mitkä asiat ovat ihmisille tärkeitä (what matters to citizen) • selvittää ja paljastaa vaihtoehtoja, joiden eteen yhteisö joutuu • yllytyksiä keskusteluun, joka on välttämätöntä • journalismin EI pitäisi käsitellä sellaisia asioita kuin • mitä poliitikot kertovat tai myyvät (what politicians tell or sell) • kuka on nousussa, kuka laskussa • mikä on ammatillisesti oikeaoppista

17. Market-Driven JournalismJohn McManus • kaupallisen uutistuotannon malli • vrt Kuneliuksen kahden kierron malli

18. Uutistuotannon ympäristö (kulttuuri, lait ja säännökset, teknologia) Sijoittajat ja omistajat pääomaa, ohjausta voitto, vaikutusvalta Emoyhtiö pääomaa, policy tuotot, vaikutusvalta $ Mainos-tajat Mediayritys huomio huomio Uutis-lähteet Uutisosasto tieto Journalistisetnormit Markkina-normit Organisaatiokulttuuri Uutisten tekijät Uutispäätökset:etsintä, valinta, raportointi sisällöt huomio, $ Kuluttajat Suuri yleisö

19. Suomalainen mediamaisema • Sanoma- ja aikakauslehdistö hallitsee mediataloutta • Radio ja tv hallitsevat ajankäyttöä • Internet nousussa • Median omistus keskittyy • Yleisöt pirstoutuvat • Journalismi muuttuu sisällöntuotannoksi?? • Internetistä sähköisen median tärkein jakelutie??

20. Joukkoviestinnän päivittäinen käyttö Suomessa, minuuttia huom: tiedon keruutapa muuttunut 2006: aiemmin kyselylomake, vuonna 2006 puhelinhaastattelu.TNS Gallupin mukaan muutos ei ole todellisuudessa näin dramaattinen!

21. Joukkoviestinnän päivittäinen käyttö Suomessa 2004minuuttia ja % kokonaisajasta

22. Joukkoviestinnän päivittäinen käyttö Suomessa 2006minuuttia ja % kokonaisajasta Lähde: TNS Atlas Intermedia 2006/TNS Gallup Oy

23. Suhteelliset käyttömuutokset

24. lähde: TNS Gallup – Kansallinen mediatutkimus 2000, 2004, TNS Atlas Intermedia 2006/TNS

25. Internetin käyttö Suomessa1000 käyttäjää (Lähde: Taloustutkimus Oy, Web & Mobile Tracking / maalis-huhtikuu 2007)

26. Internetin käyttö Suomessa • Internetin käyttäjämäärän vuosikasvu enää noin 2 %. Viikoittain ja päivittäin käyttävien osuudet selvemmin kasvussa. • Noin 3,0 miljoonaa viikkokäyttäjää, lähes 2,5 miljoonaa päivittäiskäyttäjää • eniten kasvussa: viikoittainen/päivittäinen kotikäyttö (Lähde: Taloustutkimus Oy, Web & Mobile Tracking /maalis-huhtikuu 2007)

27. Nuorten verkkoviestintä lisääntyy vauhdilla • Erityisen suosittuja ovat pikaviestipalvelut, kuten Messenger. Pikaviestipalveluja käyttää noin 70 % 15-24-vuotiaista.   • Erilaisiin verkossa toimiviin yhteisöihin ja ryhmiin kuuluminen on nuorille tärkeää. ”Jos kaikki muut ovat ”mesessä”, sieltä pois jääminen tarkoittaa ryhmän ulkopuolelle joutumista“ • 15-24-vuotiaiden internetissä viettämä aika on lisääntynyt viime vuosien aikana merkittävästi. Internetiä viikoittain käyttävät, joita on tässä ikäryhmässä peräti 95 %, viettävät netissä jo keskimäärin noin 10 tuntia viikossa. • Lähde: Taloustutkimus, Web & Mobile Tracking / maalis-huhtikuu 2007 ja tutkimuspäällikkö Lotta Nivari

28. Internetin käyttäjien profiili verrattuna koko väestöön Internetin käyttäjien osuus eri väestöryhmissä (Lähde: Taloustutkimus Oy, Web & Mobile Tracking / maalis-huhtikuu 2007)

29. Internetin käyttösyyt • yleisimpiä olivat sähköpostin käyttö ja tietojen etsiminen www-sivuilta • laskujen maksu internetin kautta oli myös erittäin yleistä: neljä viidestä maksoi niitä ainakin joskus, runsas puolet ”hyvin usein”. • Melko yleistä: uutisryhmien seuraaminen, tilaus- ja ostopalvelut sekä ohjelmien hakeminen internetistä tietokoneeseen • Viihdepalveluita käytti puolestaan joka kolmas. Lähde: Suomen Gallup, Intermediatutkimus 2002, Ympäristöministeriö 2004

30. Arvostetuimmat verkkobrändit 2006:(lähde: Taloustutkimus 2006, 4700 internet käyttäjää Taloustutkimus Oy:n internet-panelissa) • Google • YTV Reittiopas • HelMet (Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen yhteinen haku- ja varausjärjestelmä) • Ilmatieteen laitos • Telkku.com • VR • Finlex • Wikipedia • Osuuspankin verkkopankki • Yle • Kansalaisen karttapaikka • Työvoimatoimisto/mol.fi • YTJ (patentti- ja rekisterihallituksen ja verohallinnon yhteinen yritystietojärjestelmä) • Tiehallinto • Vero.fi • Nordea Solo • Lippupalvelu • MBNet (MikroBitti-lehden digitaalinen jatke) • Foreca • Matkahuolto

31. Kiinteät liittymät ja matkapuhelinliittymät 100 asukasta kohti vuosina 1990 ja 1995–2006. Lähde: Tilastokeskus

32. Matkapuhelimista lähteneiden tekstiviestien määrä sekä tekstiviestit keskimäärin liittymää kohden vuosina 2002-2006 Lähde: Tilastokeskus, Televiestintä 2006

33. Suomen matkapuhelintietoa vuodelta 2006 • 78 prosenttia puheluista ja 71% puheluminuuteista soitettiin matkapuhelimista (noin 4,5 miljardia puhelua) • Lähetettyjen tekstiviestien määrä kasvoi 13 prosenttia edellisvuodesta: vuoden 2006 aikana viestejä lähetettiin kaikkiaan huikeat 3,1 miljardia kappaletta eli keskimäärin 544 viestiä liittymää kohti vuodessa • Multimediaviestejä 21,6 miljoonaa/v, 35% enemmän edellisvuoteen verraten • Vuoden 2006 lopussa matkapuhelinliittymiä oli 108 ja kiinteitä puhelinliittymiä 36 sataa asukasta kohti • Laajakaistaliittymiä vuoden 2006 lopussa 1.4 miljoonaa Lähde: Tilastokeskus, Televiestintä 2006

34. Mediayhteiskunta? • Väitteitä median vallan kasvusta tarkasteltava kriittisesti • Median valta on kuviteltua valtaa • Valta on suhde (ihmisten, organisaatioiden ja instituutioiden välillä) • Median roolia yhteiskunnassa tarkasteltava suhteessa muihin instituutioihin ja organisaatioihin

35. Medioituminen • Media on eräs todellisuutta koskevan tiedon ja tulkintojen lähde • ’mediatodellisuuden’ ja muun todellisuuden raja hämärtyy: mediatapahtumat • media on osa instituutioiden ja organisaatioiden toimintaympäristöä: julkisuuden hallinta, medialogiikan tuntemus • esimerkki: politiikan medioituminen

36. Medioituminen arkielämän tasolla • median kulutus suurta • medialla tärkeä rooli tiedon, tulkintojen ja kokemusten välittäjänä • maailmankuva, puheenaiheet, muodit, identiteetti, yhteisöt

37. Medioituminen instituutioiden tasolla • mediasta tullut tärkeä osa instituutioiden ja organisaatioiden toimintaympäristöä • media välittää instituutioiden vuorovaikutusta • instituutiot mukautuvat median toimintalogiikkaan pyrkiessään julkisuuden hallintaan

38. Medioituminen politiikassa • Mediasta tullut tärkeä politiikan areena • politiikka mukautuu median toimintalogiikkaan (henkilöt, viihde, yksityiselämä, draama, vuodot..) → symbioosi ja/vai kulttuurien törmäys • poliitikot käyttävät mainostoimistoja ja pr-ammattilaisia hallitakseen julkisuutta • gallupit, imagopolitiikka, intiimin politiikka: poliittinen kulttuuri muuttuu

39. Poliitikkojen ja median suhteet murroksessa • kunnioitus: politiikan autonomia vahva • symbioosi: vaihtosopimus, molemminpuolinen hyötysuhde • medioituminen: median logiikka ohjaa, poliitikot pyrkivät julkisuuden hallintaan

40. Poliitikkojen yksityiselämä • perinteisesti ollut tabu • paljastusten aika (Saksa, Britannia, Ranska) • skandaalien leviäminen maiden rajojen yli • osa kampanjajournalismia • poliitikkojen yritykset vahvistaa yksityisyyden suojaa lainsäädännöllä epäonnistuneet • sananvapaus vastaan yksityisyyden suoja