Etelä-Savon kuntien talous 2013

1. Etelä-Savon kuntien talous 2013 Kuntien ajankohtaispäivä Mikkeli 11.4.2014

3. Kuntien vuosikate 1991 - 2013**) =ennakko

4. Vuosikatemaakunnittain TPA2013, € / asukas Lähde: Kuntaliitto / kunnat.net

5. VuosikatekunnittainEtelä-Savossa 2013*, €/asukas Lähde: Kuntakysely helmikuu 2014 / Etelä-Savon maakuntaliitto

6. Tilikaudenyli-/alijäämäkunnittainEtelä-Savossa 2013*, 1000 € Lähde: Kuntakysely helmikuu 2014 / Etelä-Savon maakuntaliitto

7. LainakantakunnittainEtelä-Savossa 31.12.2013*, €/asukas Lähde: Kuntakysely helmikuu 2014 / Etelä-Savon maakuntaliitto

8. … viime vuoden Etelä-Savon tuloksen arviointia tuloslaskelman osalta • Toimintakate kasvoi +3,9 %, koko maa +2,7% , kasvu korkea, noin puolet ESHP hintojen nosto, tämä näkyy kuntien tuloksessa • Viime vuodelle tuli ainakin 15 milj euroa sellaisia verotuloja, jota sinne ei normaalisti olisi kuulunut, reilut 100/euroa/asukas, puolet vuosikatteesta, kuntakohtaiset erot suuret, verotulojen kasvu + 6,3 %, koko maa + 6,8 %, kiinteistöverojen merkitys varmaan pysyvästi ohittanut yhteisöveron merkityksen • Valtionosuudet kasvoivat +3,1 % ( koko maa +2,9 %), verotulojen tasaus kasvatti keskimääräistä enemmän; kustannustason nousu ja vanhusväestön kasvu • Kunnille tuli eri tavoin satunaisia tuloja mm. ammattikoulutuksen kiinteistöratkaisut, paransi tuloksia merkittävästi muutamissa kunnissa • Poistotasot maakunnan sisällä poikkeaa merkittävästi – mikä on oikea taso, siitä voi olla monta mieltä, investointien taso ennen ja nyt, poistot ennen ja tulevaisuudessa, mihin katetta käytetään poistoihin vai tulokseen • Vuosikate kasvoi edellisestä vuodesta ja oli n. 34 milj euroa, tulos jäi lievästi miinukselle – 2,6 milj.euroa; Mikkeli nosti merkittävästi poistotasoa

9. Kuntien toimintakate ja se jaettuna soteen ja muuhun toimintaan 2011, €/asukas Lähde: Tilastokeskus, vuoden 2011 luvut

10. .. voiko kunta vaikuttaa omiin menoihin ? … määräkö valtio kaiken.! • Jos Savonlinna hoitaisi sotemenot Mikkelin kustannustasolla, säästäisi reilut 20 milj./€/v ja Pieksämäki liki 10 milj.€/v ja koko maakunta 45 milj.€/v, eroa ei selitä pelkästään väestörakenne ja sairastavuus • Jos Mikkeli hoitaisi muut kuin soten kuten Savonlinna, niin säästäisi reilut 15 milj.€/v ja Piekämäen tasolla 10 milj.€/v ja koko maakunta Savonlinnan mallilla 45 milj.€/v, eroja ei kokonaan selitä väestörakenne • Jos maakunta hoitaisi kuin Mikkeli soten ja kuin Savonlinna muun toiminnan säästyisi n. 90 milj euroa vuodessa eli vero % voisi laskea – 4 %-yksikköä, ymmärrän, että tämä on vain hauska leikki, mutta kyllä se minusta todistaa sen, että kunnanvaltuustot päättävät merkittävästi siitä, missä ne verorahat ” hukkaavat” --- ”kuluttavat”… ei se kokonaan ole ylhäältä annettu. Kyllä siihen vaikuttaa paljon mitä rakenteita ylläpidämme – miten palvelut järjestämme Laskelma tehty tilastokeskuksen vuoden 2011 tilastomateriaalin pohjalta toimintakatetasolla

11. Talouden muutostekijöitä • Matala korkotaso on tarkoittanut sitä, että vaikka lainamäärät ovat kasvaneet, niin korkomenot ovat pienentyneet  korkoriski kasvaa  Juvalla 7 v. lainamäärä kasvanut + 78 %, korkomenot laskeneet – 40 %. • Valtionosuusuudistus kohtelee Etelä-Savoa aika neutraalisti kokonaisuutena, mutta kuntien väliset erot rajuja; kolme muutosta (seuraava kalvo)Puumala - 1,1/Rantasalmi + 6,2 % kuntaveroon  kohtuuton on muutos yksittäisten kuntien kannalta • Kuntien tehtävien karsinta on tähän asti ollut sitä että uusia tehtäviä ja velvoitteita on tullut lisää; milloinhan on se tilanne, että päättäjällä pitää olla myös rahaa, rakenneohjelmaan ja kuntien talouden kehystarkasteluun liittyy paljon toiveita kunnissa, milloin ne vaikutukset oikeasti näkyy • Sote/ miten edetään kapitaatioon, jos…? Mitkä kustannukset sillä jaetaan… !!!????