Miehittämättömään ilmailuun liittyvä teollisuuden toiminta

1. Miehittämättömään ilmailuun liittyvä teollisuuden toiminta Martti WallinPIA Ilmailuryhmän puheenjohtaja RPAS-foorumi, Trafin auditorio 6.6.2013

2. Miehittämättömän ilmailun erityispiirteitä • Mittakaavaltaan helpompi hallita kuin perinteinen ilmailu, jonka takia toimijoita on paljon • Erittäin poikkitieteellinen, vahva järjestelmäpainotus • Miehitettyihin laitteisiin verrattuna • Lähetys ja tukijärjestelmät erilaisia kuin lentokoneilla • Lentävän osan käyttöikä on usein lyhyempi • Elinjakson tukipalveluilla ei yhtä suurta suhteellista painoarvoa • Suomalaisen teollisuudella ja tutkimusyhteisöllä on laajaa kansainvälisesti tunnustettua osaamista, mm. • Kokonaiset lennokit • Häiriösietoinen tietoliikenne • Laukaisujärjestelmät • Valvontajärjestelmät, sensorit ja säätiedon keruu • Koulutusvälineet ja -palvelut

3. Teollisuuden järjestäytyminen • PIA Ilmailuryhmän alaisuudessa toimii yhteistyöverkosto FINUAS, joka kattaa laajasti teollisuuden, tiedeyhteisön, operaattorien ja viranomaistahojen toimijoita, mm. • Varsinaisina jäsenininä Patria, Robonic, Insta, Vaisala • Kokouksissa mukana Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos, Poliisi • FINUASin ensisijainen tehtävä on miehittämättömän ilmailun toimintaedellytyksien edistäminen • Yhdessä sekä oman osaamisemme, että kansainvälisen yhteistyöverkostojemme kanssa meillä on mahdollisuus tarjota kokemukseen perustuvaa näkemyksiä • Teknologioiden kypsyydestä ja kehitystrendeistä • Teollisista toimijoista ja operaattoreista sekä heidän tarpeistaan • Maailmalla jo sovellettavista parhaista käytännöistä  Teollisuus toimii tällä alueella jo nyt, kansainvälisesti verkostoituen ja kerää uutta viranomaistyössä sovellettavissa olevaa osaamista

4. Kehitystarpeet teollisuuden näkökulmasta • Kaikkein keskeisin kehittämisen tarve liittyy ilmatilan hallintaan ja operointiedellytyksiin – missä ja miten saa operoida • Haaste on globaali – USA pyrkii ratkaisuun 2015 , EU ehkä 2016 • Jotta teollisuuden kilpailuedellytykset saadaan pidettyä kilpailijamaiden tasolla, tulee meidän olla kehityksessä ensimmäisten joukossa, vaikka luonnollisesti implementoimme yhteiseurooppalaisia määräyksiä • Esitämme, että siviilikäyttöön varataan ilmatilasta pysyvä vaara-alue, joka voitaisiin aktivoida nykykäytäntöä merkittävästi lyhyemmällä varoitusajalla • Esimerkkinä Kemijärven lentokenttä ja sen välittömässä läheisyydessä olevat alueet, joilla haitat muulle ilmailulle ovat vähäiset

5. Yhteystietoja • Simo MäkipajaFINUAS puheenjohtajasimo.makipaja@patria.fi040-8692618 • Juha MoisioFINUAS varapuheenjohtajajuha.moisio@robonic.fi040-7516363 • Martti WallinPIA Ilmailuryhmä, puheenjohtajamartti.wallin@patria.fi040-8692016