Ammatillisen kuntoutuksen haasteet 2010-luvun alkaessa

1. Ammatillisen kuntoutuksen haasteet 2010-luvun alkaessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kompassi-seminaari Rovaniemi 22.4.2010

2. Esityksen taustalla osallistuminen: • OECD: Sickness, Disability and Work – eri maiden politiikkavertailu • SATA-komitean kuntoutusryhmä • STM:n kuntoutusasiainneuvottelukunta • Kelan kuntoutusasiainneuvottelukunta • Valtakunnallinen vammaisneuvosto / STM • EU:n peer review –kierrokset

3. Ammatillisella kuntoutuksella tarkoitan tässä: • Ammatillinen kuntoutus merkitsee niitä toimenpiteitä, jotka auttavat kuntoutujaa saamaan tai säilyttämään itselleen soveltuvan työn, kohentavat hänen työn tekemisen tai työn saamisen valmiuksiaan, ja lisäävät integraatiota työhön muilla tavoilla. • Voi kohdentua, joko helpottamaan siirtymiä työmarkkinoilla, ehkäisemään työelämästä poistumista (esim. työkyvyttömyysetuuksille) tai auttaa henkilöä palamaan työkyvyttömyysetuuksilta takaisin työelämään • Ei itsessään liity työkyvyn tai sen alentuman käsitteistöön (toimii joissakin tapauksessa ammatillisen kuntoutuksen saamisen ehtona) • Ei sinänsä muodosta erillistä kenttää vaan on työvoimapolitiikan ja sosiaalipolitiikan väline

4. Taantuma ja ammatillisen kuntoutuksen kenttä

5. Miten taantuma näkyy vajaakuntoisten ja vammaisten työttömyydessä ja muussa asiakkuudessa • Vajaakuntoisten työttömyys kasvaa hitaammin kuin yleinen työttömyys ja etenkin verrattuna alle 25-vuotiaiden työttömyyteen Vakut: 2008: 32 750 2009 I-VI: 34 400 + 6.4 % Kaikki: 2008: 194 600 2009 I-VI: 222 200 +14.1 % • Vajaakuntoisten työvoiman ulkopuolella olevien työnhakijoiden määrä laskee • Vajaakuntoisten avoimilla työmarkkinoilla olevien työnhakijoiden määrä laskee • Taantuman takia työkyvyttömyysetuuksilta takaisin työelämään paluun kiinnostus laski (huhtikuun alussa 2010 oli alle 400 työkyvyttömyysetuuden saajaa työnhakija-asiakkaana TE-toimistossa)

6. Taloudellisen taantuman vaikutukset • Työttömyyden lisääntyminen • Työvoimapula ei ole ongelma lyhyellä aikavälillä Mutta: • Työelämästä syrjäytyminen terveydellisistä tekijöistä johtuen • Vaarana, että työkyvyttömyysetuuksia käytetään työpaikkojen menetyksen ”puskurina” • Tarve pitkäaikaisten rakenteellisten muutosten toteuttamiseksi säilyy

7. Tulevaisuuden haasteet työ- ja sosiaalipolitiikan näkökulmasta

8. Rakenteellisiin tekijöihin tulee pystyä vastaamaan • Väestön ikääntymiseen vastaaminen • Lyhentää ja vähentää sairauspoissaoloja • Vähentää siirtymistä työkyvyttömyysetuuksille • Lisätä siirtymistä työkyvyttömyysetuuksilta takaisin työelämään • Huomioida alakohtaiset työvoimakapeikot • Vähentää työvoimasta syrjäytymistä ja käyttää paremmin hyväksi työvoimareservejä • Hillitä julkisia menoja • Taata talouskasvu

9. Työvoiman tarjonnan kehitys

10. Ahokas ym. (2010)Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025, VATT-tutkimuksia 154

11. Työkyvyttömyysetuuksia saavien määrällinen kehitys eri maissa 1990-2007 Osuus 20-64-vuotiaista

13. Miten työkyvyttömyysetuuksilta on siirrytty pois: osuus kaikista etuudensaajista (%)

14. Työkyky, kuntoutus ja työmarkkinat • Työvoiman laajentamisen tavoite • työvoiman saatavuuden haasteiden ratkaisussa painopiste on kotimaisen työvoimareservin paremmalla haltuunotolla • Orientaatio työmarkkinoille (vrt. toimeentulon ja sosiaaliturvan varmistaminen) • Ketkä tarvitsevat ja hyötyvät ammatillisen kuntoutuksen palveluista • Palvelujen tarjonta asiakaslähtöisesti: järjestelmäkeskeisyyden voittaminen Miten ammatillisella kuntoutuksella vastataan näihin haasteisiin ja miten kuntoutusta kohdennetaan tehokkaimmin?

15. Ammatillisen kuntoutuksen haasteita

16. Haaste 1: pirstaleinen ammatillisen kuntoutuksen järjestelmä • Toimijoiden vastuun kirkastaminen: kuntoutuksen aikaistaminen • yhden luukun –periaate tai toimiva ohjausjärjestelmä • toimijoiden prosessivastuu: alusta – loppuun tai eri toimijoiden palveluiden lomittaminen • Regressisääntöjen toimivuus? • Kela tai työeläkelaitos voi kuitenkin järjestää ja korvata kuntoutusta, jos liikenne- ja tapaturmalakien mukainen kuntoutus viivästyy. Tällöin Kelalla tai työeläkelaitoksella on oikeus saada korvaus antamastaan kuntoutuksesta ko. korvausvastuussa olevalta yhtiöltä • Pitäisikö laajentaa • Yhteistyön tehostaminen • tiedon jakamisen aikaistaminen ja tehostaminen • vältetään sitä, että työvoimapalvelut liitetään liian myöhään • Yhteisvastuullisuuden korostaminen • ei vain oikeus ammatilliseen kuntoutukseen vaan myös osallistumisen velvollisuus / motivaatio?

17. Vajaakuntoisuus vs. alentunut työkyky Ongelma on niin vaikea, että kyseessä on lisäksi työkyvyn alentuma tai työkyvyttömyyden uhka (vakuutuslääketieteen näkökulmasta) • Vajaakuntoinen työnhakija • mahdollisuuksien realisoitumisen ongelma Henkilöt, joiden työkyky on alentunut, mutta ei vakuutus- lääketieteen edellyttämällä tavalla Työ- ja elinkeinohallinnon ammatillisen kuntoutuksen palvelut - Pyrkimys löytää ratkaisuja, joissa sairaus, vika tai vamma ei vaikeuta työnsaamista tai työssäpysymistä, tuetaan yksilön urakehitystä ottaen huomioon sairauden tai vammaisuuden reunaehdot Kelan tai työeläkelaitoksen ammatillisen kuntoutuksen palvelut tai Vakuutuskuntoutus

18. Ammatillisen kuntoutuksen asiakasvolyymit 2000-luvulla • Kelan ammatillista kuntoutusta saaneiden määrä vähentynyt • Työeläkekuntoutuksessa kasvua (2009 n. 8 000 asiakasta) • LITA-järjestelmässä asiakasmäärät vuodesta toiseen hyvin samoina • TE-hallinnon ammatillisen kuntoutuksen asiakasmäärät kasvaneet (selittyy työsuhteessa olevien määrän kasvulla) • Onko järjestämisvastuun kriteerit siis asianmukaiset? Onko Kelan tulkinta työkyvyttömyyden uhasta tai työ- ja ansiomahdollisuuksien heikentymisestä valtakunnallisesti yhdenmukaiset?

19. Elääkö ammatillinen kuntoutus omaa elämäänsä? • Työvoimapalveluiden (pl. ammatillinen kuntoutus) integrointi (tai muu tiivis yhteistyö) muiden järjestelmien ammatilliseen kuntoutukseen • Kuntien roolin vahvistaminen terveydellisten ongelmien tms. työllistymisen esteiden (so. kuntoutustarpeiden) havaitsemisessa ja oikea-aikaisessa puuttumisessa

20. Kuntoutuksen kentällä toimivatkaan eivät osaa käyttää ammatillisen kuntoutuksen ”kokonaisresurssia” oikein • Ei ymmärretä eri toimijoiden lainsäädännössä vahvistettua työnjakoa • Ei osata hyödyntää tätä järjestelmää vaan yritetään saada järjestetyksi toimenpiteitä taholta, jolla ei ole järjestämisvelvollisuutta • Esim. TE-hallinnon katsotaan voivan järjestää ilmaiseksi ammatillisen kuntoutuksen suunnitelma eikä hankita sitä palveluntuottajilta tai työeläkekuntoutujan vahvistettua kuntoutussuunnitelmalle lähtee palveluntuottaja hakemaan väärästä tahosta toteutusta

21. Haaste 2: kohdistuuko kuntoutus tarkoituksenmukaisiin ryhmiin? Keiden pitäisi saada ammatillista kuntoutusta Painopiste työllisissä: työssä pysymisen tukeminen Miten turvataan työelämään paluu? Työkyvyttömät pitkäaikaissairaat ja vammaiset Työttömät Maahanmuuttajat

22. Erityisryhmien työkyky ja työhalukkuus • Työllisten työkyky, PTT-raportteja 193 • Työttömien työkyky, PTT-raportteja 195 • Vammaisten työkyky, PTT-raportteja 202 • Maahanmuuttajien työkyky, PTT-raportteja 210 • www.ptt.fi/julkaisut/raportit-sarja • Gould, Kaliva & Lampi: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö: Ennakkotietoja Eläketurvakeskuksen tutkimuksesta (http://www.etk.fi/Binary.aspx?Section=58010&Item=63374)

23. Erityisryhmien työvoimareservit PTT:n selvityksissä • Työttömät (2005): noin 60 %:lla työttömistä hyvä tai erinomainen työkyky. Noin 150 000 työvoimareservi. • Työsuhteessa olevien työkyky hyvä • Vammaiset (2007): noin 30 %:lla vammaisista hyvä tai erinomainen työkyky. Noin 20 000 työvoimareservi. • Maahanmuuttajat (2008): noin 90 %:lla maahanmuuttajista hyvä tai erinomainen työkyky. Noin 20 000 työvoimareservi. • Nuoret; noin 10 % ikäluokasta • Yli 58-vuotiaat; • KAIKISSA ERITYISRYHMISSÄ TYÖHALUKKUUTTA

24. Vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa olevien ja työttömien henkilöiden työkyky Lähde: PTT

25. Lähde: Pensola & Gould: Ammatit ja masennusperusteiset Työkyvyttömyyseläkkeet, Eläketurvakeskuksen keskustelualoitteita 2009:7

26. Lähde: Pensola & Gould: Ammatit ja masennusperusteiset Työkyvyttömyyseläkkeet, Eläketurvakeskuksen keskustelualoitteita 2009:7

27. Haaste 3: Onko ammatillisen kuntoutuksen työkäytännöt ja toimenpiteet ajanmukaisia? Mitä me teemme? Halutaanko työkykyä vai työhönsijoittumisen edellytyksiä selvittää ja tukea? Kuoliaaksi standardoidut tuotteet vai joustavat, räätälöidyt alueelliseen tarpeeseen kohdennetut palvelut Onko kuntoutuslaitosten aika ohi? ”Projekti-helvetti” Miten kehitystyö toteutetaan: pitääkö pyörä keksiä aina uudestaan? Kenen lähtökohta Projektiorganisaation omien työntekijöiden työllistyminen vai kysyntälähtöisyys Kehitetäänkö omalle organisaatiolle palvelutuotteita, joita voi sitten ”yksinoikeudella” kaupata vai valtakunnallisesti toimivaa konseptia?

28. Systeeminen työkykykäsitys • Työkyky on yksilön ja hänen ympäristönsä (eli organisaatio, työyhteisö, työympäristö) muodostaman systeemin ominaisuus • Työkykyongelma on tämän kokonaisuuden häiriö eikä yksilön ominaisuus • Myös palvelujärjestelmä liitettävissä tähän kokonaisuuteen • Ajatuksena taustalla se, ettei ole olemassa työkyvytöntä, osatyökykyistä tai työkykyistä henkilöä sinänsä • Käyttökelpoinen lähestymistapa: • mitä pitää tehdä, että työkyky ja tuottavuus paranevat • yhteisön asenteet, toimintakäytännöt • toimitilat, olosuhteet, esteettömyys • työtehtävät, työaikarakenteet ja -joustot • palvelu- ja tukirakenteet osa ongelmaa tai ratkaisua (vrt. esim. tuetun työllistymisen malli)

29. Eri järjestelmät – yleensä samat toimenpiteet – eri tavoin toteutettuna? • Erilaiset selvittelyt (tutkimukset yms.) • voisiko kuntoutustutkimus olla kevyempi, joustavampi, siinä käyttää vain niitä asiantuntijoita, joita toimeksiannosta selviytyminen edellyttää? • Kuntoutussuunnitelman laadinnan tuki • Kuntoutussuunnitelman realistisuuden tai omien vaihtoehtojen selvittäminen (erilaiset työ- tai koulutuskokeilut) • Ammatillisten valmiuksien parantaminen tai uudelleensuuntaaminen niin, että sairauden tai vamman haitta vähenee • Työllistymismahdollisuuksien realisoitumisen tuki (työhönvalmentajan palvelut) • Työympäristöön vaikuttaminen tai muu tuki, jolla yksilö-ympäristö-vuorovaikutus helpottuu (työhönvalmentajan palvelut, työolosuhteiden muokkaaminen, henkilökohtainen tuki)

30. Omassa työssä jatkaminen vai uravalinnan haaste? Lähde: Pensola & Gould: Ammatit ja masennusperusteiset Työkyvyttömyyseläkkeet, Eläketurvakeskuksen keskustelualoitteita 2009:7

31. Kuntoutuslaitos: majoitusresurssi vai ammatillisen kuntoutuksen kysyntälähtöinen verkostotoimija ”ulos oppilaitoksesta” Lähtökohtana työmarkkinoiden tarpeet Oppilaitokset • Mitä työvoimatarpeita • nyt • lähitulevaisuudessa • Henkilöstön kehittämistarpeet • Henkilöstön tukemisen tarpeet • Tuki rekrytoinnissa Työnantajien ja yritysten verkostot ”ulos laitosmaailmasta” Kuntoutuslaitos Lopputuloksena palveluverkoston yhteinen suunnitelma/ strategia siitä, miten vastataan näihin tarpeisiin TE-hallinto ”ulos virastosta”