HAUTAJAISET SEIS…

1. HAUTAJAISET SEIS… Pohdintaa maaseudun merkityksestä Kirkkopäivät 18.5.2013 Kuopio Hannu Komulainen

2. TYÖVÄLINEEMME • Järki, havainnot • Omatunto ( =kr. syneidesis, lat. conscientia, tietää yhdessä, olla yhdessä tietoinen) • Kirkon vanha usko, jolla on aina elänyt ja elää sidoksissa todellisuuteen (Jeesus: Jumala ja ihminen; jo luomisessa ihmiseen istutettu eetos) • Näkymättömien pohjavirtojen olemassaolon tunnustaminen ja pyrkimys tiedostaa

3. UNELMA LUO MERKITYKSIÄ JA LIIKETTÄ MAASEUDUN KASVATTI VOI NYT TOTEUTTAA UNELMANSA

4. JOKAISELLA UNELMA MILLAINEN UNELMA SAA SINUT LIIKKEELLE KOHTI MAASEUTUA?

5. SUOJELU: SÄILYYKÖ TIKANKONTTI?

6. RAHA • TAHKO • OUTOKUMPU • TALVIVAARA • IMATRA • TALASKANGAS • SAIMAA • METSÄT SIJOITUSKOHTEINA HALUTUIMPIA KAUPUNKIEN LÄHEISYYDESSÄ, KALLEIMPIA ETELÄ-SUOMESSA • TAVARAREKAT • RIITTÄÄKÖ TÄMÄ?

7. RINTAMAMIEHEN – UNELMA VAI PAKKO? ”Tule pois, ei vakkaatamittään!” NILSIÄN RUUKINSALO 1952

8. Mitä alkavissa seuroissa sanottiin?

9. HAUTAJAISET SEIS, KOSKA ”TÄMÄ ON TEIDÄN PAIKKA JA OSA” USKO ANTAA AINA LAAJEMMAN MERKITYKSEN OLEMASSAOLOLLE JA TYÖLLE KESKELLÄ VERTA, HIKEÄ JA KYYNELEITÄ (INKARNAATIO)

10. USKOSSA TOIVOSSA RAKKAUDESSA PIMEYDESSÄ PILVEN ALLA NILSIÄN RUUKINSALO 1952

11. Isäntä, s. 1953, eläkkeellä Isäntä 2009- SAMA NÄKYMÄ 50 VUOTTA MYÖHEMMIN JA KOLMAS SUKUPOLVI

12. HAUTAJAISET SEIS, KOSKA USKO SANOO, ETTÄ TULEVAISUUS ON AINA TOISIN JA ENEMMÄN KUIN NYKYHETKI

13. Järjen vastainen epätaloudellinen käytös • Kesäinen perjantai-ilta, autojono matelee kävelyvauhtia Lahden moottoritiellä kohti pohjoista • Mikä saa liikkeelle?

14. HAUTAJAISET SEIS, KOSKA IHMINEN HAKEUTUU SINNE, MISSÄ VOI OLLA KOSKETUKSISSA SELITTÄMÄTTÖMÄN JA YLIAJALLISEN KANSSA

15. Suomalaisen vanha usko Uskomme nousee ikivanhasta yhteydestä luontoon

16. HAUTAJAISEIT SEIS, KOSKA • Uskonnot universaalisia • Uskontojen arvopohja vaikuttaa tavoitteisiin ja keinoihin • Uskonnot perustelevat olemassaolon merkityksen • Ihmisen identiteetissä uskonnollinen ulottuvuus Kirkon usko pärjää tässä kisassa tarjoten unelman, tien ja voiman pimeyttä, syntiä ja kuolemaa kaihtamatta

17. Laihialaisen emännän Maaria Perälän kädenjälkeä evankeliumikirjan teksteihin • Ja kun Herra tunsi uhrisavun tuoksun, hän sanoi mielessään: "Minä en enää koskaan kiroa maata ihmisen tähden, vaikka ihmisen ajatukset ja teot ovat pahat nuoruudesta saakka, enää en hävitä kaikkea elävää, niin kuin tein. - Niin kauan kuin maa pysyy, ei lakkaa kylvö eikä korjuu, ei vilu eikä helle, ei kesä eikä talvi, ei päivä eikä yö.” (1. Ms 8:21-22) • Kvartaalia pitempi perustelu viljelylle

18. HAUTAJAISET SEIS, KOSKA JOKAINEN TARVITSE JOKA PÄIVÄ SYÖTÄVÄÄ PUHDASTA ILMAA VETTÄ

19. KIRKKO UNELMA MAASEUDUSTA • Hyvä ja elinvoimainen paikka asua nykyisille ihmisille ja tuleville sukupolville • Ihmiset eivät syrjäydy palvelujen tason, etäisyyksien, koulutus- ja kulttuuritarjonnan tai tulojen alhaisuuden vuoksi. > INFRA KUNTOON • Luonto säilyy mahdollisimman paljon omilla ehdoillaan ihmisen hoitamana. • Maaseutu tuottaa myös tulevien sukupolvien aikana ravintoa, toimeentuloa ja sielunlepoa • Jokamiehen oikeudet säilyvät > vieraanvaraisuuS • Maaseutua kehitetään pitkäjänteisestimaaseudun asukkaiden ja koko kansan ehdoilla tulevat sukupolvet huomioon ottaen > LÄHIDEMOKRATIA • Maaseudun menneisyys näkyy ja on voiman lähteenä tuleville sukupolville. • Lue kirkon maaseutustrategiasta esim. netistä

20. KIRKKOHALLITUS ESITTÄÄ Leader-ryhmille • Seurakunnat ja seurakuntayhtymät mukaan aktiivisemmin maaseudun kehittämiseen. • Itsenäiset seurakunnat ja seurakuntayhtymät ovat potentiaalisia yhteistyökumppaneita Leader-rahoitetuissa maaseudun kehittämishankkeissa sekä hallinnoijina että toteuttajina. • Leader- toimintaryhmillä vastuu mukaan vetämisessä • SEURAKUNTIEN OLTAVA VALMIITA VASTAAMAAN KUTSUIHIN

21. KIRKON MAASEUTUTOIMIKUNTA VALMISTELEE • Maaseutuvaikutusten arviointia kirkon ja seurakuntien ratkaisuihin • Kun esim. seurakuntarakenteita järjestellään, tämä arviointi on maaseudun näkökulmasta välttämätöntä. • Toteutuuko se valtiossa ja kunnissa?

22. ORGANISAATIOMYLLÄKKÄ • KUNNAT JA SEURAKUNNAT SAMASSA VENEEESSÄ

23. Kunta ja seurakunta - lähtökohtien erilaisuus ja tavoitteiden samanlaisuus Toiminnan lähtökohdat ja perusta Arvot toiminnan ohjaajina Kunta Seurakunta (Kallunki 2010) Rationaaliset toimintaperiaatteet

24. Tavoitteiden osittainen samanlaisuus • Ihmisen paras • Elämän paras • Tulevaisuuden paras • Samassa veneessä väestöllisesti, maantieteellisesti ja osin taloudellisesti

25. ORGANISAATIOITA EI PIDÄ PERUSTELLA KAIKESSA SAMOISTA LÄHTÖKOHDISTA YHTEISTÄ • Tasapuolisuus • Valmiiden, tiedostamattakin jäävien elämän virtojen havaitsemisen vaikeus • Vastuut elämän keskukseen eli ihmisille • Yhteinen hyvä ERILAISTA • Kirkossa sanan ohjaus, etiikka ja lait • Kunnassa etiikka ja lait

26. LÄSNÄOLON ERILAISUUS KUNTA TUOTTAA, PALVELEE, MAHDOLLISTAA • Pitää huolta ja tuottaa palveluita tietylle alueelle jokaiselle • Valtio käskee (535 tehtävää) SEURAKUNTA ELÄÄ PAIKALLISESTI KAIKISSA TILANTEISSA • Elävälle Kristuksen ruumiille riittää jo yksi, kaksi tai kolme • Paikallinen mutta samalla maailman laajuinen, tämän- ja tuonpuoleinen, iankaikkinen, uskon kohde • Kirkkolaissa ja –järjestyksessä raamit, muuten itsenäinen ratkaisuissaan

27. UNELMAN TÄYTTYMYS SAVUSAUNA PEHMEÄ LÖYLY EI MITÄÄN KÄTKETTYÄ SANOTAAN VAIN MERKITTÄVÄÄ PERILLÄ JUMALASSA TAIVAASSA

28. UNELMA ODOTTAA VIELÄ TÄYTTYMYSTÄÄN

29. Hautajaiset seis, koska KERRAN TULEE AIKA - MILLOIN, SEN HERRA TIETÄÄ – JOILLOIN YÖ ON KIRKAS KUIN PÄIVÄ EIKÄ ILTA ENÄÄ PIMENE. (Sak. 14:7)