InnoSteelin ja kokousmatkailun innovaatiokäytännöt osaksi kehittämisen arkipäivää

1. InnoSteelin ja kokousmatkailun innovaatiokäytännöt osaksi kehittämisen arkipäivää Kati-Jasmin Kosonen Sente/ Tampereen yliopisto SeRe- projektin väliseminaari Ke 26.9.2007, Hämeenlinna

2. Uudistumiskyky kaupunkiseuduilla • Kaupunkiseutujen pitkän aika­välin menestyksen yksi keskeisimmistä tekijöistä on kyky uudistua jatkuvastisisäisin kehittämistoimin. • Korostaa uudistumisessa tarvittavien rakenteiden, prosessien ja kykyjen tietoista kehittämistä ja integroimista osaksi organisaatioiden, kehittämisverkoston ja keskeisten kehittäjien välisen yhteistyön arkea. • Korostaa myös variaation merkitystä ja laajaa valinnanmahdollisuutta niin resursseissa, osaamisessa, toimijoiden kompetensseissakin kuin eritasoisissa verkostolinkeissä. • Kuitenkin - Miten eri lähteistä saatavaa tietoa ja osaamista olisi mahdollista nykyistä paremmin hyödyntää kaupunkiseudun/ klustereiden uudistumisessa ja innovaatiokyvykkyyden vahvistamisessa?

3. SeRe- tutkimus • Self-Renewal Capacity of Clusters: Three Level Analysis on Resilience and Innovation Policy [2006-2009] • SeRe- tutkimuksen avulla haetaan avoimemman innovaatioympäristön mallia, missä julkiset kehittämisinterventiot kohdistuvat ’innovaatio- ekosysteemien’ luomiseen ja sekä uudistumisen ja dynaamisen toiminnan ylläpitämiseen. • Aiempien tutkimusten pohjalta - ydinkäsitteenä itse-uudistumisen kapasiteetti, lähestytään kaupunkiseudun, miniklusterin ja organisaation näkökulmasta • Erityinen huomio sektori-, teknologia-, osaamisalojen rajat rikkoviin kehitysalustoihin ja (jatkossa) kehittämisalustoihin. • rajapintainnovaatiot, horisontaalinen ideoiden etsintä • avoimet kehitys- ja innovaatioverkostot, myös kehitysyhteisöt • Hämeenlinnan osaprojekti 2006-2008; InnoSteel ja Kokousmatkailu alustat • Intensiivinen tutkimusvaihe vuoden 2007 alusta • Haastatteluita yht. 40; InnoSteel 17, Kokousmatkailu 18, yleiskehittäjät 5

4. Itse- uudistumiskapasiteetin prosessit • Tutkimusmatkailu uuden, vielä tuntemattoman tiedon, idean ja ajatuksen löytämiseksi niin osaamisalojen rajapinnoilta kuin maailmanmarkkinoiltakin • Suora ongelmanratkaisu ja jo omassa verkostossa/ toimialalla olemassa olevan tiedon hyödyntäminen • Integraatio 1: sellaisten vuorovaikutteisten mekanismien kehittäminen, joiden avulla alustan erilaiset osaamisalat, kompetenssit, tietämys ja verkostot on mahdollista linkittää yhteen ja niistä voidaan tehdä yhteisiä tulkintoja • Integraatio 2: sellaisten toimijoille yhteisten mekanismien kehittäminen, joiden avulla uusi, kehitetty tai uudella tavalla sovellettu tieto ja ajatukset ovat otettavissa käyttöön jokapäiväisessä toiminnassa • Alustan/ verkoston jaettu johtaminen sen varmistamiseksi, että alusta/verkosto korjaa suuntaansa ja toimintaansa, jos se ei ole strategian mukainen tai jos markkinat/ muut ulkoiset olosuhteet muuttuvat niin paljon, että tarvitaan joustavuuteen perustuvaa suunnan muutosta. • Strategioiden luominen ja visiointi antamaan alustalle ja sen kehittämistoiminnoille riittävän kunnianhimoinen tavoite ja suunta

5. Kehittämisalustat 1 – klusterikehityksen esivaihe • Kehittämisalusta 1 - eräänlainen ruohonjuuritason ’potentiaalinen ponnistelualusta’, mistä oikeaan osuvilla ja oikea-aikaisilla toimenpiteillä voi kehittää tulevaisuuden kasvualoja ja uusia toimialakeskittymiä. • Kehittämisalusta koostuu samanaikaisista emergenteistä pienistä liikkeistä ja varsinkin visionaaristen pioneeri- ja aktiivitoimijoiden paikallisesta pörinästä. • Varsinainen toiminta voi olla työryhmä-, työseminaari-, aamukahvi-, ja keskustelufoorumityyppistä. Toimijoilla voi olla myös pienimuotoisia esiselvityshankkeita tmv. kehitteillä. • Usein osallistujien määrä kasvaa aikajänteen pidetessä. (mm. Harmaakorpi 2004, Harmaakorpi ym. 2005; Maskell & Malmberg 2007, Calia ym. 2007, myös Boschma & Sotarauta 2007.)

6. Kehittämisalustat 2 - Toisiaan täydentävien teknologioiden ’sulauttaja’ • Teknologiapohjainen kehittämisalusta, missä kohtaavat teknologiat ja teknologiapohjaiset kompetenssit, ja teknologia-intensiiviset toimijat vastaavat teknologioiden sulauttamisesta ja rajapintainnovaatioiden kehittämisestä. • Teknologiapohjaisessa kehittämisalustassa perinteisten kehittämisorganisaatioiden roolia on haluttu vähentää ja yhteistyökumppanit hakevat yhteisiä kehitysmahdollisuuksia ’ilman välikäsiä’. • Teknologia-alustoilla myös kehitetään erityisiä geneerisiä teknologioita sovellettavaksi monen eri toimialan käyttöön (mm. sulautetut järjestelmät EU:n ArtEmIs teknologia-alustalla tai ’ESTEP teräsalusta’). • Teknologia-alusta on vakiintunut 2000-luvulla osaksi eurooppalaista teknologia- ja innovaatiopolitiikkaa, Euroopan Unionin lisäksi se on yleinen mm. Alankomaissa (mm. EU:n Komissio, Gilsing & Nooteboom 2006).

7. Kehittämisalustat 3 – Resurssien ja kompetenssien yhteinen pooli • Kompetenssipohjainen kehittämisalusta yhdistää monenlaista osaamista erilaisista institutionaalisista, organisationaalisista, toimiala- ja mm. tieteenalakohtaisesta osaamistaustoista yhteiselle keskustelu- ja strategia-alustalle. • Tavoitteena on uuden tiedon ja sovellusmallien välitön siirtyminen toimijoilta toiselle, ja erilaisten rajapintaideoiden ja sovellusten luominen ja hyödyntäminen. • Kompetenssipohjainen kehittämisalusta lisää alustansa kompetenssien variaatiota yhdistämällä eritaustaiset toimijat mm. teollisuudesta, korkeakouluista ja tutkimusinstituutioista, kuntapäättäjistä ja professionaalisista aluekehittäjistä samaan yhteisöön, foorumiin tai areenaan. • Kompetenssien yhdistäminen laajentaa myös kehittämisalustan toimijoiden pääsyä kansainvälisiin tietämysverkostoihin (mm. Woolthuis ym. 2005, Grabher 2006, Gertler & Wolfe 2004, Sotarauta & Srinivas 2006.).

8. Alustavien tulosten tulkintaaInnoSteel – ’perus’metallista teräsrakentamisen palvelukonsepteihin Kokousmatkailu - Matkailusta Hämeessä kongressivierailu-paketteihin

9. SeRe Hämeenlinna - Tehtävä • Selvittää miten uuden tiedon hakemista, etsimistä ja soveltamista sekä tutkimusmatkailua on mahdollista tietoisesti edistää useiden organisaation yhteistyönä • Selvittää miten uudistumista on mahdollista edistää kaikissa verkoston/ alustan toiminnoissa • Selvittää miten on mahdollista linkittää uudet oivallukset ja uusi tieto osaksi jokapäiväistä toimintaa.

10. Valitut kehittämisalustat 1 - yhteistä InnoSteel & Kokous- ja kongressimatkailu • Molempien kehitys täydellä teholla käyntiin 90-luvun loppupuolella, monen samanaikaisen tapahtuman aikaan saattamana • Molemmat yrityslähtöisiä tai yrityskenttää lähellä toimivia • Molemmat vastaavat selkeään yrityskentästä tulevaan tarpeeseen. • Molemmissa voimakas pk- kentän kehittämisfokus ja tason nosto toiminnassa keskeinen tavoite • Suuryritykset ja aktiiviset kärkiyritykset keskeisiä toimijoita ja muutosagentteja • Molemmissa alkavat rakenteet olla kunnossa, mutta prosessi kesken; prosessien hallinnassa, toiminnan vakiinnuttamisessa, johtajuudessa ja toisaalta uudistumispulssien syöttämisessä, yhteisen tahtotilan luomisessa ym. vielä hankauksia • Molemmissa keihäänkärjissä toiminnan kannattavuus huippuluokkaa ja kate kasvussa, kyky ja tahto ottaa riskejä ja investoida heikompaa

11. Valitut kehittämisalustat 2 - eroja • Metalli Hämeenlinnan seudun/ Kanta-Hämeen tärkein teollinen toimiala työllistävyydessä, liikevaihdossa, viennissä • Alan yrityksillä paljon kehittämistarpeita ja muutosalttiutta, mm. Ruukki siirtyi bulkki- tuotannosta palvelukonseptien suuntaan kaikessa tuotannossa • Tarvetta alihankintaverkon kehittämiselle ja osaamisperustaiselle kasvulle (’lattiaväestä’ insinööreihin) • Tutkimus-, tuotekehitys- ja koulutuspainotteinen suuntaus, haussa mm. teräsrakentamisen lahjoitusprofessuuri • Matkailu- ja ravintolatoiminta myös tärkeä (yksityinen) toimiala • Verkostoitumis- ja yhteisiä markkinatarpeita, yhdessä tarvetta vielä pidemmälle menevälle verkostoitumiselle ja ’riittävän massan’ saavuttaminen, tason nosto palvelukonsepteissa • Kiinnostavan brändin rakentaminen tärkeä ulottuvuus • Kehittämis- ja koulutuspainotteinen, haussa kv- markkinointipartnerit • InnoSteeliä voi pitää kehittämisalustana, Kokousmatkailu enemmän vahvojen yksilöiden ja yritysten vetämä verkosto

12. INNOSTEEL”Tyypillistä tämmöiselle pienelle firmalle on, että siellä on T&K –panostukset pieniä, sekä rahan että ajankäytön suhteen. Tietysti nää yrittäjät on monesti sellasia, että ne pystyy hyvin ideoimaan ja koko firmansa pannu pystyy jonkun innovaation varaan, mutta se tahtoo se päivittäinen työ viedä kaiken ajan ja ajatukset, niin että niillä ei oo aikaa siihen uusiutumiseen ja tähän innovaatiotoimintaan. Ja onneksi meillä on siihen tarjota apuja, että ne pystyvät aika pienillä panostuksilla tekemään isoja asioita silloin kun ne tekee InnoSteelissa yhteistyötä. ” InnoSteel haastattelu, InnoSteel toimija.

13. ’InnoSteel’ monitoimijaisena alustana • Kanta-Hämeen teräs- ja metallirakenteiden valmistukseen ja ohutlevyteollisuuteen keskittyvä innovaatio- ja kehittämisverkosto • mukana toiminnassa mm. Teknologiateollisuus ry:n Kanta-Hämeen jaosto • yhteydet muualle mm. TTY:hyn ja Seinäjoen teräsprofessuuriin • Teräsrakentamisen ja ohutlevyteknologian koulutus-, tutkimus- ja testaus ja kehityskeskus, missä keskeiset toimijat ovat HAMK, Rautaruukki Oyj, ja alueelliset omistajat Innoparkin ja Kehittämiskeskus Oy Hämeen kautta • palvelut aluksi lähinnä Etelä-Suomen alueelle, myöhemmin koko maahan. • Innopark teknologiakeskuksen ylläpitämä InnoSteel rakennus Moreenin teollisuusalueella • InnoSteel Factory Oy - koulutustehdas ja kehityskeskus metalliyrityksille ja oppilaitoksille. Sateenvarjon alla laaja joukko toimijoita; 18 metallialan yritystä, myös Rautaruukki Oyj, metallialan keskeiset kouluttajat alueella, Innopark teknologiakeskus Oy, Kehittämiskeskus oy Häme ja Hämeenlinnan kaupunki.

14. KOKOUSMATKAILU”Tai sanotaan että viesti on kaiken aikaa se että yrityksen on erittäin tärkeä pitää markkinoinnin ja myynnin ja oman tuotteistuksen langat ihan omissa käsissä. Mutta se että näitten kautta hakee sitte sitä, lisää ja semmosta vipuvartta ja, seurata sitte tilannetta että minkälaisia, kanavia olis käytettävissä ja minkälaista, myyntiä sitä kautta sitte tulis, ja uusia asiakkaita.” Kokousmatkailu- haastattelu, kehittäjä.

15. Alustavien tulosten tulkintaa - uudistumisprosessit InnoSteelissä ja Kokousmatkailussa

16. Uuden tiedon ja ideoiden luominen Kokeilu ja leikkivä testaus Tutkimusmatkailu Uuden tiedon ja ideoiden soveltaminen Vanhojen ideoiden ja tietämyksen poisoppiminen Vuorovaikutus-areenat Hyödyntäminen & ongelmanratkaisu Juurruttaminen ja rakenteiden uudistaminen Uuden tiedon ja ideoiden sulauttaminen vanhaan

17. Tutkimusmatkailu ja ’skannaus’ • InnoSteel • Tutkimus InnoSteel- kokonaisuuden organisaatioissa, erityisesti Ruukissa ja Ohutlevykeskuksessa • Tutkimus partneriyliopistoissa ja tiedeinstituuteissa • Koulutuspohjaiset kv- verkostot, HAMK- koulutusohjelmat, • MetNet-verkosto – enemmän mahdollisuus kuin todellinen toteuma • ’Teräsprofessuuri’- hanke viritteillä – tässä mahdollisuus tutkimusmatkailuun? • Kokousmatkailu • Tutustumismatkat kotimaahan ja ulkomaille Kokousmatkailu-hankkeiden osallistujille – mahdollisuus saada ideoita ja vinkkejä muilta verkoston jäseniltä sekä nähdyistä kohteista • Kunkin osallistujan henkilökohtaiset valtakunnalliset ja kv-viiteryhmät; museojärjestöt, linnojen yhteenliittymät, pien- ja perheyrittäjien järjestöt, gourmet-kokkien järjestöt jne., messut, johtamiskoulutukset

18. ’Ilman muuta se on semmonen aktiivinen toiminta, että pitää pysyä ajan hermolla ja’. InnoSteel haastattelu, InnoSteel toimija.

19. ”Kannan huolta siitä, että miten tään toiminnan, että miten se menee eteenpäin tää kehittyminen, mutta sitten jos aatellaan nyt tätä kaiken kaikkiaan tämän seudu tämmöstä innovatiivisuutta ja eteenpäin menoa, niin joskus on ihan hyvä just tehdä näit opintomatkoja ja käydä katsomassa miten muualla menee ja nähdä niit omia vahvuuksia vähän pidemmältä ja katsoa niitä ja sit myöskin ne omat heikkoudet.” Kokousmatkailu- haastattelu, kulttuuritoimija.

20. Kokeilu ja ’leikki’ • InnoSteel • Koko InnoSteel hanketta voi pitää alueellisena ’kokeiluna’ ja alueelle uutena monitoimijaisena toimintamallina, jota testataan • Alustalle haetaan jatkuvasti uusia kokeilu- ja esiselvityshankkeita, joiden turvin on mahdollista tehdä erilaisia ’täsmäkokeiluja’ • Otetaan mukaan toimintaan erilaisista lähtökohdista nousevia toimintatapoja ja sovelluksia ja nivotaan osaksi alustan yhteistä toimintaa, yhdistetään mm. simulaatio ja virtuaalitehdas-toiminnot koulutukseen • Kokousmatkailu • ’Lainataan’ erilaisia ideoita ja malleja muualta ja sovelletaan ne omaan toimintaan sopiviksi • Viedään verkostoalustalle mahdolliset mallit ja pähkäilyt, koetetaan jalostaa ne yhdessä mahdollisimman hyviksi sovelluksiksi • Rakennetaan Hämeen Kokousmatkailu- brändiä yhdessä

21. ”Ei voi sanoo, että on joku systemaattinen tapa, millä sitä haarukoidaan, et kyllähän se on, sitä silmät ja korvat auki kulkemista.” InnoSteel haastattelu, InnoSteel toimija.

22. ”Tässä varmaan jälleen tullaan tähän ’small is beautiful’ -ajatteluun, me tunnetaan hirveen hyvin toinen toisemme, se pitäs osata esittää virallisesti niin että, et meil on yhteistyökuviot, mut käytännössähän ne on justiin joku, jos meille sanotaan et tulis tämmönen ja vähän kuunnellaan ja tunnustellaan, et mitä asiakas haluu, niin ei oo muuta ku soitto, hei (hlön nimi) tee jotain, et meiän on helppoo, ny täs tulee tää meiän joustavuus, et meiän ei tarvi hirveitä organisatorisia rakennelmia rakennella tähän sitä varten.” Kokousmatkailu- haastattelu, kulttuuritoimija.

23. Hyödyntäminen ja ongelmanratkaisu • InnoSteel • Kootaan InnoSteel alustan organisaatioista jo olemassa oleva tieto ja osaaminen alustan käyttöön • Kartoitetaan systemaattisesti yritysten ja myös oppilaitosten koulutuksen kehittämistarpeet ja tarjotaan tarvittavat palvelut • Kartoitetaan systemaattisesti mukana olevien toimijoiden innovaatioesteet ja luodaan sellaiset palvelut ja interventiot, joilla näihin esteisiin pureudutaan. • Kokousmatkailu • Kartoitetaan systemaattisesti mukana olevien toimijoiden kehitysesteet ja luodaan sellaiset palvelut ja interventiot, joilla näihin esteisiin pureudutaan • Tarjotaan asiantuntija-apua eli useimmin konsultteja pureutumaan palvelustrategioihin, tuotekehitykseen, hinnoitteluun ym. • Hyödynnetään verkoston toimijoiden osaamista, mm. Hämeen Matkailun OY:n, Verkatehdas Oy:n, majoitusyritysten jne.

24. ”Kyllähän niitä modifioimalla ja miettimällä, et mikä vanhoissa systeemeissä on ollut hyvää, niin sillähän sitä uutta luodaan, että ainahan sitä on ollut joku syy, miksi joskus asiat on jotenkin ollut. Kaipa se on näin, että jotain omaa ja jotain täytyy aina lainatakin, että sillä lailla se hyvä, että semmosta, joka on hyvä jossain keksitty, niin eihän sitä tarvi uudestaan keksiä. ” InnoSteel haastattelu, InnoSteel toimija.

25. ”Toiset on aktiivisempii ja miettii sitä omaa toimintaa näin muutenkin ja kehittää sitä. Kyllähän aina pitäis sitä toimintaa kehittää ja jatkuvasti miettii eteenpäin, on tosi aktiivisii (toimijoita) ja on meihin päin yhteyksis ja jos tulee jotain uusii tuotteit mitä he on miettiny, niin pyytää meitä testaamaan myös.” Kokousmatkailu- haastattelu, kehittäjä.

26. Juurruttaminen ja/tai poisoppiminen • InnoSteel • ’Kasvatetaan’ asiantuntijuutta InnoSteel- alustalla, tarjotaan tätä asiantuntemusta sekä mukana oleville toimijoille että asiakkaille • Joko tulevaisuuden partnereille tai partnereiden asiakkaille • Kokousmatkailu • Hylätään (ainakin toistaiseksi) epäonnistuneet kokeilut, pyritään oppimaan virheistä tai vaillinaisista suorituksista • Systemaattinen arviointi- ja itsearviointijärjestelmä • ’Journeet’ arvioitu, tutustumismatkat arvioitu, projekti(e)n onnistumiset arvioitu, sidosryhmäarvioinnit • Luotu systemaattinen malli, miten kokeilujen ja testien tulokset siirretään toiminnan jatkuvuuden kannalta oleellisten organisaatioiden toteutettaviksi: • Hämeen Matkailu Oy, yritykset itse, Verkatehdas Oy ja mm. Häme Convention Bureau.

27. ”Jos ajattelee päärahottajan kautta (kaupunki), niin sillon siellä pitäs tätä kautta tämmönen kirkas kuva, että mihin tää, että ku tää on, tällä alueellahan metalli on suurin työllistäjä, niin mihin tää on menossa viiden vuoden sisällä ja millä elementeillä yhdessä, niin se varmistas sen, että ne elementit toimii yhdessä, että nyt tässä tää leviää koko ajan käsiin ja sen takia se rahankäyttö on tehotonta.” InnoSteel haastattelu, InnoSteel toimija.

28. ”Etteihän ne ole eläkevirkoja ja siinä tavallaan sillä aikaa, kun ne itse on kasvaneet siinä prosessissa, niin siinä on sitte aina sitä porukkaa, joka on sitten ikäänkuin yhden pykälän perässä eli vähän semmosta kisälli-, kisälliperinnettä siinä mielessä, että koko ajan on porukkaa kasvamassa asiantuntijaks ja toisesta päästä niitä taas rekrytoidaanfirmoihin sitte näitten yrityskeissien kautta.” InnoSteel haastattelu, InnoSteel toimija.

29. ”Ja sit tietysti oppi hirveen kriittiseks eli kun aina piti jokaisesta tehdä arviointi, joka ikisestä paikasta tehtiin arvio ja arviointi. Niin oppi kyllä ruotimaan oikein kunnolla että vähän julmastikin, mitä ei ehkä sillai oo ennen tehnyt, mut mikä on varmasti ihan hyvä. Niin, että ihminen voi kattoo näin kriittisesti, et kannattaa ihan tehdä huolella ja hyvin ja miettiä just asiakkaan kannalta näitä asioita.” Kokousmatkailu- haastattelu, kulttuuritoimija.

30. Strategiat, johtajuus ja pitkän tähtäimen työ • InnoSteel • Strategiat olemassa, toimijajoukon kasvaessa oleellisia toimintoja ja toimijoita jäänyt keskeisten keskustelujen ulkopuolelle • ’Kasvotus’ ontuu, partnerit ja asiakkaat tarvitsevat henkilöt ja tahot, jotka mahdollisimman paljon ’läsnä’ • Alustan monitoimijuus ongelmallinen, päätöksentekokyky ja –nopeus erilainen taustayhteisissä, esim. Ruukki paljon nopeampi kuin HAMK • Tarvitaanko strategian uudistamista vai toimintatapojen uudistamista? • Kokousmatkailu • Toimintatapa pohjautuu vuorovaikutukselle ja asiantuntijuuden, vertaistuen ym. tarjoamiselle • Strategiat laadittu, mutta alueellisesti kaivataan uutta kierrosta • Johtajuus ei kovin selkeä, tapahtunut ’leiriytymistä’ • Muutoksen ja joustavuuden kannalta johtajuusjärjestelmä kankea kunta- ja seutukuntakierroksineen, yksityiset yritykset odottavat nopeutta

31. ”Varsinkin tommosissa kehittämishankkeissa, niissä on kummiskin ne henkilökohtaiset tavat ihmisten välillä toimia niitä tärkeimpiä, kuin tavallaan se organisaatiomuoto sinällään, että niissähän kummiskin ratkaisee se, että minkälainen halu ja mahdollisuus on niihin osallistua. Ne on niitä ihan keskeisiä asioita, mutta sitten tietysti sen kokonaisuuden kehittämisessä sitten ne rakenteelliset tekijät nousee määräävään asemaan.” InnoSteel haastattelu, yritysedustaja.

32. ”Hyvin selkee strategisuus, vahvat hyvät toimijat, ammattilaiset tekemään sitä, jokainen oikeella paikallaan organisatorisesti, tää ei oo enää mitään semmost puuhastelua, matkailu, vaan matkailus täytyy olla tosi ammattilaiset joka tasossa tekemäs asioita, ja sitä kautta päästään semmosiin vahvempiin kokonaisuuksiin, siis nään asiat kokonaisuutena ja pitkäjänteisenä työnä.” Kokousmatkailu- haastattelu, kehittäjä.

33. ”Ja sitten lähtee kaikki yhteistyössä, Kehittämiskeskus ja Hämeen Matkailu ja Hämeen liitto, niillä on se yhteinen strategia ja päämäärä mitä kohti ne menee. Ja sit ne ehkä sen ydinalueen ympärillä ne voi muokkautuu. Et jos nyt Hämeenlinna on matkailu-, on strategiassa päätetty, et Hämeenlinna on yks johtavista matkailumaakunnista kokousmatkailun puolella, niin kyllähän se kannattaa, ettei se oo vuodessa eikä kahdessa tehty, et se on pitkän tähtäimen (tavoite). Mut sit tietenkin kokousmatkailun alla,tilanteethan muuttuu.” Kokousmatkailu- haastattelu, kehittäjä.

34. Lisähuomioita molemmista • Toisten toimintatavoista oppiminen • organisaatiot, toiset osaamis- ja toimialat • tarkasteluhorisontin laajentaminen • systemaattista toimintatapaa ja testausta matkailuun • ’pehmeitä’ lähestymistapoja kehittämiseen, erityisesti teräkseen, palautemekanismien laajempi hyödyntäminen • Verkostolinkkien avaaminen paikalliselle kehittämisalustalle • Miten tuoda kv- verkostolinkkien osaamista mukaan kehittämisalustaan? Miten laajentaa paikallista verkoston kykyä osallistua globaaleihin verkostoihin? • Epävarmuuden sietäminen ja riskinottokyky osaksi dynaamista toimintaa • projektitoiminnan syklisyys, projektisyklit • ’väärät’ tulokset, epäonnistuneet hankkeet, onko rohkeutta sietää niitä? Voidaanko niistä oppia? • päämäärättömältä vaikuttavat toiminnot ja kokeilut, erityisesti rahoittajilta ymmärrystä kokeilevalle toiminnalle

35. Uuden tiedon ja ideoiden luominen Kokeilu ja leikkivä testaus Tutkimusmatkailu –jonkin verran teräksessä –lähes olematonta matkailussa –Hämeenlinnan toimijoiden vahvuus Uuden tiedon ja ideoiden soveltaminen Vanhojen ideoiden ja tietämyksen poisoppiminen Vuorovaikutus-areenat Juurruttaminen ja rakenteiden uudistaminen Hyödyntäminen & ongelmanratkaisu –rakenteilla –menossa monella rintamalla Uuden tiedon ja ideoiden sulauttaminen vanhaan

36. ’Kehittäminen vaatii jatkuvaa läsnäoloa’Kokousmatkailu- haastattelu, kehittäjä.