Kela ja kuntoutus

1. Kela ja kuntoutus Mihin suuntaan kuntoutus on kehittymässä Mikael Forss, johtaja Kelan kuntoutus 40 v. 18.9.2007

2. Taustatekijöitä • Yhteiskunta muuttuu • Väestönmuutokset • elinikä, syntyvyys, muuttoliike • Taloudelliset muutokset • teollisuusyhteiskunnan väistyminen • globalisaatio • Asennemuutokset • liberalismi valtaa alaa puolueesta riippumatta • ryhmäkulttuurista yksilökulttuuriin • Julkisen sektorin rahoitus puristukseen • verokilpailu painaa tulonsaantia • kansalaiset haluavat yhä parempia palveluja

3. Merkitys yhteiskunnassa • Työn, ammatin ja työkykykäsitteen sisältö muuttuu: • Ikä tai fyysinen vamma, vika tai sairaus ei useinkaan ole este työnteolle, vaan osaaminan ja motivaatio, sekä omat, ja muun yhteiskunnan kuten työnantajien ja työtoverien, asenteet! • Beck, Giddens ym. Refleksiivinen moderni – • ihmiset vaativia ja aktiivisia mutta myös haavoittuvia • Riskien monimutkaisuus, toisiinsa kytkeytyminen ja riippuvaisuus muiden ihmisten toimista. Esimerkkinä tehtaan lakkautus tai veden- ja ilmansaasteiden lisääntyminen • Poliittinen ilmapiiri ja rahoitustilanne kovenee, erityisesti pienet ja taloudellisesti heikot kunnat joutuvat ongelmiin (ovat jo). • Väestön osaamiserot, alueeliset ja sosiaaliset erot uhkaavat kasvaa: Galbraithin 2/3 yhteiskunta => 4/5 tai 9/10 yhteiskunta. Hyvät ja huonot asiat kasaantuvat yhä pienempiin ryhmiin. • Samanaikaisesti työvoimapulaa ja pitkäaikaistyöttömyyttä, • Perheongelmia, nuorten kasvavaa syrjäytymistä ja päihdeongelmaa • Elämäntapaan liittyvät ongelmat kasvussa (tupakka vähentynyt, mutta alkoholi, liikalihavuus kasvaneet, tässäkin jakautumista hyvä- ja huono-osaisiin) • Huonokuntoisten vanhusten lukumäärä kasvaa väistämättä • Mielenterveysongelmat tai oikeammin niiden merkitys työelämässä ja yhteiskunnassa ovat lisääntymässä

4. Merkitys kuntoutukselle • Asiakkaiden riskitilanteiden mutkistuminen aiheuttaa kuntoutusasioidenkin vaikeutumista ja uusia vaatimuksia. Kuntoutus on kuitenkin yksi niistä harvoista välineistä joilla pääsee kompleksisiin riskeihin ja ongelmiin käsiksi • Ammatillisen kuntoutuksen sisältöä on välttämätöntä muuttaa lääkinnällispainotteisesta sosiaaliseen kuntoutukseen, ja elämäntapoihin vaikuttaviin terveyttä edistäviin pitempikestoisiin ohjelmiin • Fyysispainotteisista menetelmistä on välttämätöntä kehittää enemmän henkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä parantavia menetelmiä • Painopistettä siirrettävä perinteisestä laitoskuntoutuksesta pitempijaksoisiin yksilöpohjaisiin kuntoutusohjelmiin joiden painopiste on avokuntoutuksessa ja joiden tuloksia seurataan aktiivisesti. • Perinteisestä ”työkykyä” edistävästä pitää edetä työllistämistä, eli osaamista ja ennen kaikkea MOTIVAATIOTA edistävään kuntoutukseen • Mielenterveydellä stigmatisoinnista on päästävä eroon • Kaikki nämä asiat asettavat entistä vaativammat haasteet • uusien palvelujen kehittämiselle • vaikuttavuuden toteamiselle • Vaikuttavuuden tutkimusmenetelmiä ja mittareita on kehitettävä • Viranomaisten ja palveluntuottajien YHTEISTYÖLLE !! • Verkostoihin ja yhteistyöhön on panostettava entistäkin vakavammin (Kela, palveluntuottajat, koulutus, terveydenhuolto, sosiaalitoimistot ja työvoimatoimistot)

5. Mihin on varaa? • Kuntoutus kilpailee voimavaroista kovenevilla ”sosiaali- ja terveysmarkkinoilla” • Monet julkisen rahoituksen kustannuserät kasvavat (lääkkeet, hoidot, vanhustenhuolto jne.) • Maiden välinen verokilpailu ja verojen keventämisvaatimukset (mm. elinkeinoelämä, veronmaksajat jne.) • Vaikuttavuus on voitava osoittaa jos halutaan, että rahoitus pysyy. Ratkaisevia mittareita ovat mm: • Pysyykö terveys paremmin • Pysyykö kuntoutettu työpaikalla paremmin (vs. sairasloma tai eläke) • Saako työtön uutta työtä • Selviytyykö kuntoutettu vaikeavammainen tai vanhus pitempään ja itsenäisemmin kotona • Laitoksille erityishaaste: mitä lisäarvoa laitoksessa oleskelu tuo verrattuna kevyemmin (ja edullisemmin) järjestettyihin avopalveluihin

6. Haasteita Laitoskuntoutukselle kovat haasteet sotaveteraanien poistuessa pikku hiljaa kuntoutusareenalta lähivuosien aikana. On selvää, että tulevaisuuden kuntoutusmarkkinat ovat erittäin vaativia, ja että kaikki eivät ehkä kykene vastaamaan haasteisiin. Kuntoutuskenttä näyttää hajanaiselta, huonosti koordinoidulta jayritysrakenne ei kaikilta osin vastaa tulevaisuuden tehokkuuden ja vaikuttavuuden vaatimuksia. Kaikki eivät voi tarjota kaikkea. Kylpylä-täyshoitola-ajatuksesta olisi päästävä osaamisen, tietämyksen ja asiakkaan kokonaistilanteen hallinnan tasolle: voimanpesäksi, osaamiskeskukseksi. Kuntoutuksen asiantuntijapisteistä käsin koordinoidaan asiakkaille tarjottavia pitempikestoisia ohjelmia jotka mahdollisesti sisältävät pääosin lähipalveluja ja omaa toimintaa. Miten tämä tulee onnistumaan? Kuntoutusta tarvitseville on tarjottava pitempikestoisia ohjelmia joiden keinot ja tavoitteet ovat selkeät ja joiden vaikutusta on seurattava nykyistä systemaattisemmin. Motivointitekijä: Julkisin varoin kustannettava kuntoutus on nähtävä mahdollisuutena johon pitää itsekin motivoitua ja tarttua jos mielii jatkoajalle. Tämä koskee sekä kuntoutujaa, että palveluntuottajaa. (kuntoutuksen ja koulutuksen analogia) Osaaminen, yhteistyökyky sekä laitos- ja lähipalvelujen yhteistoiminta tulee olemaan valttia! Erityisesti – julkiset toimijat – Kela – kuntoutuspalvelut.

7. Haasteita • Jokaisen olisi löydettävä oma sarkansa. Tämä koskee kaikentyyppisiä kuntoutuslaitoksia pienistä veteraanikodeista suuriin kylpylä/opistotyyppisiin laitoksiin. • Erikoistumiseen olisi voitava panostaa, sillä Suomi on erikoisosaamisen näkökulmasta katsottuna hyvin pieni maa. Monet erityistarpeet ovat joka tapauksessa heikosti edustettuina. Maan kunta/aluerakenne on tästä näkökulmasta katsoen erittäin haasteellinen. • Ulkoapäin nähtynä kuntoutuspalveluja on kehitetty yhtä paljon instituutioita ja laitoksia palvelevaksi kuin asiakkaita varten! Taloustieteessä se todistaa heikosta kilpailusta ja ”ohuista markkinoista”. Sotiemme jälkeinen poliittinen prosessi on johtanut ylisuureen laitospainotteisuuteen jota vastaavaa ei esimerkiksi Ruotsista löydy. Jos kuntoutusta olisi alettu kehittää pelkästään asiakkaan kuntoutustarpeesta käsin tilanne näyttäisi luultavasti erilaiselta. • Sama pätee kylläkin myös monien muiden julkisten palvelujen kohdalla. ”Asiakaslähtöisyys” on vasta viime vuosina alkanut vaikuttaa todellisiin asioihin, eli koko ketjuun: palveluun, ohjautumiseen ja hakemiseen. • Jos asiakas ei tule kuntoutuksen luo, kuntoutuksen on tultava asiakkaan luo. Rahaa ei tule lisää, mutta tarve kasvaa: pitää siis kehittää kevyempiä ja tehokkaampia menetelmiä jotka hyödyntävät olevia paikallisia palveluja. • Ongelmaksi jää kiinteistöinvestointien tuottavuus. Korostan kuitenkin, että niiden varaan ei pitäisi rakentaa maan pitkäaikaista kuntoutusstrategiaa jos halutaan paras mahdollinen vaikuttavuus.

8. Mahdollisia koordinointia ja kehittämistä edesauttavia rooleja, joita Kelalla voisi olla kuntoutuksessa • Tutkimus ja kehittäminen, uudet menetelmät ja menettelyt, vaikuttavuuteen liittyvät arviointimenetelmät ja mittarit • Kuntoutuspalveluiden auditointi, yleinen seuranta ja arviointi • Standardien luominen • Palvelujen hankinnan prosessien kehittäminen • Tuotteiden, hyvien käytäntöjen, toimintamallien ja malliohjelmien kehittäminen, lanseeraus ja levitys • Laatujärjestelmä valtakunnalliseen sairauskertomusjärjestelmään? • Maankattava paikallinen koordinointiverkosto asiakaspalvelulle, viranomaisyhteistyölle ja kuntoutusohjelmien toteuttamiselle. Toimistotyön rationalisointihyödyt (se, että monet etuudet muuttuvat suoraan korvattaviksi, ja internetin avulla itsepalveluluontoisiksi) tulisi Kelassa näkyä yhä parempana palveluna esimerkiksi kuntoutuksen osalta.

9. Kiitos Kelan kuntoutuksen pioneereille ja rakentajille, tarmoa ja menestystä tuleville vuosille! Mikael