Terveempi Pohjois-Suomi 2: Mitä saavutettiin, mikä muuttui?

1. Terveempi Pohjois-Suomi 2:Mitä saavutettiin, mikä muuttui? Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija

2. Kuntalaisen hyvinvoinnin edistyminen

3. Kuntalaisen hyvinvoinnin edistyminen Maamme kunnissa, palvelualueilla ja maakunnissa vallitsee hyvinvointijohtamisen kulttuuri, joka perustuu aktiivisesti toimiviin hyvinvointirakenteisiin

4. Kuntalaisen hyvinvoinnin edistyminen Maamme kunnissa, palvelualueilla ja maakunnissa vallitsee hyvinvointijohtamisen kulttuuri, joka perustuu aktiivisesti toimiviin hyvinvointirakenteisiin OSATAVOITE 1: Osahankealueiden luottamushenkilöillä, johtavilla viranhaltijoilla ja hyvinvointi-koordinaattoreilla (tmv.) on riittävä hyvinvointijohtamisen osaaminen sekä aktiivisesti toimiva tukiverkosto.

5. Kuntalaisen hyvinvoinnin edistyminen Maamme kunnissa, palvelualueilla ja maakunnissa vallitsee hyvinvointijohtamisen kulttuuri, joka perustuu aktiivisesti toimiviin hyvinvointirakenteisiin OSATAVOITE 1: Osahankealueiden luottamushenkilöillä, johtavilla viranhaltijoilla ja hyvinvointikoordinaattoreilla (tmv.) on riittävä hyvinvointijohtamisen osaaminen sekä aktiivisesti toimiva tukiverkosto. OSATAVOITE 2: Yli puolessa maamme kunnista käytetään poikkihallinnollisesti sähköistä hyvinvointikertomusta (eHVK) osana kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua. eHVK on käyttäjäystävällinen ja vastaa keskeisimpien käyttäjäryhmien tarpeisiin.

6. Kuntalaisen hyvinvoinnin edistyminen Maamme kunnissa, palvelualueilla ja maakunnissa vallitsee hyvinvointijohtamisen kulttuuri, joka perustuu aktiivisesti toimiviin hyvinvointirakenteisiin OSATAVOITE 1: Osahankealueiden luottamushenkilöillä, johtavilla viranhaltijoilla ja hyvinvointikoordinaattoreilla (tmv.) on riittävä hyvinvointijohtamisen osaaminen sekä aktiivisesti toimiva tukiverkosto. OSATAVOITE 2: Yli puolessa maamme kunnista käytetään poikkihallinnollisesti sähköistä hyvinvointikertomusta (eHVK) osana kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua. eHVK on käyttäjäystävällinen ja vastaa keskeisimpien käyttäjäryhmien tarpeisiin. OSATAVOITE 3: Strategisen tason hyvinvointilinjaukset konkretisoituvat kuntien palvelurakenteiden toiminnassa kaikilla toimialoilla.

7. Kuntalaisen hyvinvoinnin edistyminen Maamme kunnissa, palvelualueilla ja maakunnissa vallitsee hyvinvointijohtamisen kulttuuri, joka perustuu aktiivisesti toimiviin hyvinvointirakenteisiin OSATAVOITE 4: TerPS2:n koordinaatiohankkeen, osahankkeiden ja sidosryhmien välinen yhteistyö on tukenut hyvinvointijohtamisen ja -rakenteiden kehittämistä kunnissa, palvelualueilla, maakunnissa ja kansallisesti. OSATAVOITE 1: Osahankealueiden luottamushenkilöillä, johtavilla viranhaltijoilla ja hyvinvointikoordinaattoreilla (tmv.) on riittävä hyvinvointijohtamisen osaaminen sekä aktiivisesti toimiva tukiverkosto. OSATAVOITE 2: Yli puolessa maamme kunnista käytetään poikkihallinnollisesti sähköistä hyvinvointikertomusta (eHVK) osana kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua. eHVK on käyttäjäystävällinen ja vastaa keskeisimpien käyttäjäryhmien tarpeisiin. OSATAVOITE 3: Strategisen tason hyvinvointilinjaukset konkretisoituvat kuntien palvelurakenteiden toiminnassa kaikilla toimialoilla.

8. Aktiivisesti toimivat hyvinvointirakenteet

9. Hyvinvointiryhmät

10. Esimerkkejä 14 keskeisen toimijan rooleista ja vastuista: Kannustaa muita jäseniä ryhmän työskentelyyn ja hyvinvointisuunnitelman toimeenpanoon, seurantaan ja arviointiin Hyväksyy hyvinvointikertomukset ja vuosittaiset raportit • Varmistaa, että hyvinvoinnin näkökulmat on kytketty • kuntastrategiaan • kunnan toiminnan ja talouden suunnitteluun / talousarvioon ja -suunnitelmaan • osavuosikatsauksiin • tilinpäätöksiin • arviointi- ja toimintakertomuksiin innokyla.fi/web/malli784775

11. Vuosikelloja Lautakunnat ja johtokunnat Käyttösuunnitelmien hyväksyminen alkavalle vuodelle Johtokunnat hyväksyvät lopulliset talousarviot KV TA2014 ja TS2015-2016 25.11 ja päätös 2.12. HVK-työ Koko HVK:n hyväksyminen talousarviokäsittelyn yhteydessä Hyvinvointisuunnittelun huomioiminen käyttösuunnitelmissa KH TA-esitys 18.11. KH budjettiriihi 7.11 KV 14.2 Palvelumalli2020 työpaja Joulu Tammi KH+KV 4.11. Talousarvioseminaari Marras Helmi TP2012 KH 21.3 ja 26.3 KJ TA-esitys 28.10 Kuntalaisten kannanotto kj-esitykseen Hyvinvointitiedot Maalis Loka Päätöksen-teko KV vero-päätös 14.10 KV strategiatyöpajat: 19.2,,20.3, 3.4, 24.4 ja16.5 Strategiset linjaukset Hyvinvointisuunnitelma Syys Huhti KH+KV 8.5. Talousarvion valmistelun linjaukset vuodelle 2014, seminaari KV 16.9 yhteenveto hk-vaiheesta VÄLITP. KV 16.9 KH 9.9 KH 9.9 yhteenveto hk-vaiheesta Elo Touko HVK : edell. kauden/ vuoden yhteenveto Suunnit-teluohje KH 20.5 Alueellisten yhteistyöryhmien lausunnot Kesä Heinä 30.8 lautakuntien ja johtokuntien esitykset KV kaupunkistrategian hyväksyminen TP2012 KV 17.6 KV 17.6 suunnitteluohje tiedoksi Hyvinvointisuunnitelma

12. Hyvinvointiryhmien toiminta

13. Mielestäni hyvinvointiryhmä on taas yksi ylimääräinen työ, jolla vain täytetään lainsäätäjän keksimien ylevien periaatteiden mukaiset vaatimukset.

14. Huolimatta rakenteiden keskeneräisyydestä, monenlaista yhteistä toimintaa ja yhteistyötä on työn aikana virinnyt ja kehitys on lähtenyt hyvään suuntaan.

15. Osaaminen

16. Koulutuksia, seminaareja Sähköinen HVK Hyvinvointi-johtaminen ja –rakenteet Vuosikello Vaikutusten ennakkoarviointi (EVA) Koulutettu 1460 henkilöä + osahankehenkilöstön pitämät koulutukset

17. Tukea omatoimisiin koulutuksiin

18. Sähköinen hyvinvointikertomus (HVK)

19. Julkaistu työvälineen versio 0.3 www.hyvinvointikertomus.fi

20. Julkaistu toimintamalli innokyla.fi/web/malli784775

21. Työväline levinnyt hyvin • 134 kuntaa on valmistellut työvälineellä vähintään yhden kertomuksen • 102 kunnalla valmistelu työvälineellä on kesken tai kunnalla on ainakin käyttäjätunnus • Työvälinettä käyttää yhteensä 236 kuntaa eli 78 % Manner-Suomen kunnista • Kuntaliiton omistukseen 11/2014

22. 110-sivuinen vaatimusmäärittely

23. Käytettävyyttä edistetään

24. Hyvinvointikertomuksen kytkemistä kunnan toiminnan ja talouden suunnitteluun opetellaan

25. Oikealla tiellä ollaan! Taustatiedon kokoaminen ja muutosten seuraaminen on välttämätöntä kestävälle päätöksenteolle. Kyllä välinekin siitä jalostuu – yhdessä ja ajan kanssa!

26. Täydellisen turhaa byrokratiaa – maalaisjärki olisi täysin riittävä hyvinvointia mietittäessä. Älytöntä touhua.

27. Pikkuhiljaa myös ryhmän sitoutuminen on kasvanut ja HVK nähdään muunakin kuin välttämättömänä pahana.

28. Hyvinvointijohtamisen kulttuuri

29. Hyvinvointijohtamisen periaatteiden toteutuminen vielä alkutaipaleella…

30. Kuntaliiton tuki on hyvin tärkeä, että hyvinvointityö ja –kertomukset saadaan osaksi talouden ja toiminnan suunnittelua kunnissa. Voisiko tietoa jakaa myös kuntajohdon tilaisuuksissa, jossa on myös muuta kunnan toimintaan liittyvää asiaa?

31. Sähköinen HVK on keskeinen kuntajohtamisen työväline, mutta nyt tarvitaan vielä se lisäpotku, että tämä väline saadaan entistä paremmin yhteensopivaksi toiminta- ja taloussuunnittelun kanssa, jotta sähköinen HVK nousee sille kuuluvaan paikkaan kaikissa kunnissa.

32. Näkymätön lasiseinä kunnan sisällä Hyvinvointi-kertomus Kuntastrategia Toiminta- ja talous-suunnitelma Käyttö-suunnitelmat / Tuloskortit • Seuranta-asiakirjat • osavuosikatsaukset • tilinpäätökset • toimintakertomukset • arviointikertomukset Vuosittainen hyvinvointi-raportti

33. Sote Miten poikkitoiminnalliselle hyvinvoinnin edistämiselle käy soten irtaantuessa peruskunnasta entistä enemmän? Sote-alue: Sote-palvelujen järjestäminen Kunta: Peruspalvelujen järjestäminen ja tuottaminen + vastuu hyvinvoinnin edistämisestä Sote-tuottaja: Sote-palvelujen tuottaminen

34. TerPS2:n merkitys

36. Kiitos yhteistyökumppaneille! Kunnat Sosiaali- ja terveysministeriö / Kaste-ohjelma Kanerva-KASTE-hanke Kuntaliitto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköt Maakuntaliitot Aluehallintovirastot Sosiaalialan osaamiskeskukset Ammattikorkeakoulut, yliopistot Innokylä Lukuisat muut hankkeet

37. Asenne sekä hyvinvointityön rakenteet ja toteutus johtamisineen ovat nyt maamme kunnissa ja kuntayhtymissä hyvin pohjustettuja – jo paljon alkua pidemmällä. Nyt ei kannata jarrutella vaan antaa luovuudelle, rohkeudelle ja hyväksi havaituille toimintamalleille tilaa ja pysyvyyttä - Kuntaliiton tuella! Hyvinvointityö kantaa hedelmää! Kiitämme! 