Työterveyshuollon ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittäminen

1. Työterveyshuollon ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittäminen Psyk el, LT Katinka Tuisku TTL, Työyhteisöt ja organisaatiot HUS/HYKS Työkyvyntutkimuspoliklinikka Tervein mielin Pohjois-Suomessa hanke Kokkola 9.3.2011

2. Sidonnaisuudet • Työkyky- ja taideterapia-aiheiset luennot lääketehdas Lillyn, Merckin ja Orionin tilaisuuksissa • Suomen Taideterapiayhdistyksen näyttelytoimikunnan jäsen • www.suomentaideterapiayhdistys.fi • Lastenkirjat ja kuvitus, Kustannus Oy Pieni Karhu • www.katinkatuisku.fi www.pienikarhu.fi

3. STM tiedote 09.02.2011: Selvitysmies Markku Lehto: Osatyökykyisten työllistymisen suurimmat esteet ovat luottamuksen puute ja ennakkoluulot http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=2664824&name=DLFE-14646.pdf • Suurimpina esteinä osatyökykyisten työllistymiselle ennakkoluulot, luottamuksen ja tiedon puute. • Osatyökykyisten asema työmarkkinoilla paranee vain jos työmarkkinat luottavat heihin ja heidän työpanoksensa tarpeellisuuteen. • Noin 30 000 työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa haluaisi tehdä osa- tai kokoaikaista työtä. • Ministeri Juha Rehula: "Sen sijaan, että tuijotetaan heikkouksia, pitäisi arvioida vahvuuksia eli on siirryttävä työkyvyttömyyden arvioinnista työkyvyn arviointiin. Lisäksi sekä työntekijöiden että työnantajien kannustimia olisi kehitettävä… Meillä ei ole varaa jättää käyttämättä osatyökykyisten työpanosta. Asia on tärkeä sekä yksittäisen ihmisen että yhteiskunnan kannalta. Työssäkäynti kohentaa osatyökykyisten taloudellista asemaa ja elämänlaatua, ja toisaalta käyttöön saadaan lisää työvoimaa, mikä tukee talouden kasvua".

5. Työhyvinvointiryhmän raportti 31.1.2011Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2011:4http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=2872962&name=DLFE-15002.pdf Sairausvakuutuslakiin muutokset tukemaan varhaista puuttumista ja yhteistyötä • Työterveyshuollon lausunto 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen. Työ- terveyshuoltolakiin lisäys: työnantaja ilmoittaa työntekijän s-poissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään sen jatkuessa 1kk Uudessa 1.5.2011 terveydenhuoltolaissa erikoissairaanhoidon hoitotakuu: • Hoitopäätökseen tarvittavat tutkimukset 3kk:ssa lähetteen saapumisesta, hoitoon pääsy edelleen 6kk päätöksestä. Takuuajan lyhentäminen? • Esh saatavuudessa on puutteita, jotka pitkittävät työkyvyttömyysjaksoja. Viiveiden kustannukset huomioon hoidon tarpeen/kiireellisyyden arviossa! • Taatakseen erikoissairaanhoidon nopean saatavuuden työnantaja voi ottaa työntekijöilleen sairauskuluvakuutuksen. Kelan KYKY-hanke: Työkykyneuvoja tekee kokonaisarvion asiakkaan tilanteesta (esitiedot ja haastattelu), on yhteydessä eri yhteistyötahoihin, antaa asiakkaalle tietoja kuntoutuksesta ja ohjaa palveluihin ja tukitoimiin.

6. Työterveyshuolto ja työkyvyntukeminen työterveysyhteistyönä Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2011:6http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=2872962&name=DLFE-14934.pdf • Työterveyshuollon tehtävänä on arvioida potilaan työkykyisyyttä suhteessa työn asettamiin vaatimuksiin ja huolehtia omalta osaltaan, että työntekijä pääsee oikea-aikaisesti hoitoon ja kuntoutukseen. • Työpaikalla tehdään vastaavasti tarvittavia työjärjestelyjä. • Työterveyshuollon asiantuntemusta tulee hyödyntää niin, että koordinaatiovastuu työkyvynarvioinnissa ja seurannassa on työterveyshuollolla, vaikka lääketieteellinen tutkimus ja hoito sekä näihin liittyvä toimintakyvyn arviointi toteutetaan yhteistyössä perus- ja erikoissairaanhoidon kanssa. Ehdotukset: • 1.Työterveyshuolto koordinoi työntekijän työkyvyn tukemiseksi tarpeellisten toimenpiteiden toteutumista työpaikalla, perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. • 2. Sairaanhoitopiiri koordinoi sairausryhmien hoito- ja kuntoutuskäytäntöjä (Terveydenhuoltolaki34§), jotka perustuvat valtakunnallisiin ohjeisiin ja Käypähoito-suosituksiin.

8. STM: Aikuisten mielenterveyshäiriöiden kiireettömän hoidon porrastus 1/3 1. Ahdistuneisuushäiriöt F40-41.1 Jos tavanomainen hoito pth:ssa ei auta 1kk:ssa ->psykiatrin konsultaatio Lähete ESHjos 3kk:ssa ei vastetta /työkyky ei ole palautunut. Jo aiemmin, jos itsetuhoisuutta, vakavaa toimintakyvyn laskua tai samanaikainen hoitoa vaikeuttava persoonallisuushäiriö 2. Masennus F32-F34 Lievä ja keskivaikea depressio pth:ssa jos hoito vaikuttaa ja työkyky palautuu 3kk:ssa. Psyk. konsultaation ohjeilla hoitoa voidaan jatkaa perusterveydenhuollossa 6 kk. Lähete ESHjos 3kk aikanaei vastetta (2 lääk. tai muuta hoitoa) TAI työkyky ei ole palautunut. Huono toimintakyky/masennus vaikea-asteinen/vaikeaa monihäiriöisyyttä / / 8

9. Hoidon porrastus 2/3 3. Mania F30 ja kaksisuuntainen mielialahäiriö F31 • Arvio ja hoito psyk. ESH:ssa. Jatkoseurantaa mahd. pth:ssa vähäoireisessa ylläpitovaiheessa 4. Neuropsykiatriset häiriöt F04-09 ja F80-99 • Pth:ssa seulonta,suunnitellun jatkohoidon toteutus, lyhytaik.kannanotot työkykyyn (1 - 2 kk). Psyk.kons. tuella ei-vaikeiden potilaiden diagnostiikka ja hoito, kannanotot työkykyyn ad 3kk. 5. Persoonallisuushäiriöt F60-62 • Seulonta perusterveydenhuollossa. Hoito psyk. kons tuella tai psyk. erikoissairaanhoidossa. /

10. Porrastus 3/3 6. Psykoosit F20-29 • Pth:ssa seulonta ja lähettäminen psyk. erikoissairaanhoitoon. • ESH:ssa arvioitujen potilaiden hoito yhdessä tehdyn, määrävälein tarkistettavan suunnitelman pohjalta. 7. Päihdehäiriöt F10-19.9 • Pth:ssa hoidetaan: alkoholin suurkulutus, riippuvuus, katkaisuhoito, lääkeriippuvaisen avohoito (komplisoitumaton huumeriippuvuus ja opiaattikorvaushoitojen aloitus TK:ssa) • ESH lähete: vaikeasti monihäiriöiset, vaativat alkuarvioinnit, vaativat työkykyarvioinnit. 8. Syömishäiriöt F50 • Pth:ssa tunnistaminen ja lievien, ei pitkittyneiden häiriöiden hoito 3kk. /

11. Ohjaaminen psyk.erikoissairaanhoitoonMasennuksen Käypä hoito, Duodecim 2009 • Yleislääkärit lähettävät 5–12 % depressiopotilaistaan psykiatriseen erikoissairaanhoitoon • Se on aiheellista, kun kyseessä on • vaikea tai psykoottinen depressio • lääkeresistenssi tai • vaikeasti monihäiriöinen tai itsetuhoinen potilas. • Myös jos depressio uhkaa potilaan pidempiaikaista työ- ja toimintakykyä huolimatta hoidosta perusterveydenhuollossa, hänet on syytä ohjata erikoissairaanhoitoon. • Vastuu ylläpitolääkehoidosta voidaan aloituksen jälkeen siirtää psykiatriasta perusterveydenhuoltoon, kun potilas on oireeton ja välitön uusiutumisriski arvioidaan pieneksi.

12. Miksi yhteistyötä työterveyshuollon kanssa?1. Työterveyshuollon ydinosaaminen ja rooli • Työhyvinvointi, preventio, terveydenedistäminen • Työturvallisuuslaki, työperäiset riskit, ”altisteet” • Työolojen ja työkuormituksen arviointi, niihin vaikuttaminen yhteistyössä työpaikan ja esimiehen kanssa • Seulonta ja varhainen tuki päihde- ja mielenterveysongelmissa • Sairauspoissaolojen hallinta ja koordinaatio • Työperäisten/työhönliittyvien häiriöiden tunnistus ja hoito • Työkykyyn vaikuttavien häiriöiden tunnistus, hoitoon ja kuntoutukseen osallistuminen (sairaanhoitosopimus 90%:lla). • Työkyvynarvio ja tuki, kuntoutustarpeen selvitys • Tuettu työssäkäynti ja työhönpaluu osana hoitoa ja kuntoutusta: tukimuodot ja sosiaaliset etuudet TTL/HYKS /

13. Miksi yhteistyötä työterveyshuollon kanssa?2.Oireiden koettu työhönliittyvyys ja työpaikan tuki Koetut sairastumisen syyt (MTKL/HELMI 2009) 24% työpaikkakiusaaminen, 55% työuupumus Työyhteisön ja esimiehen tuen merkitys 60 % toivoi keskustelua esimiehen kanssa(MTKL/HELMI 2009) 67 % koki työelämässä olemisen tärkeäksi (MTKL/Lilly 2010) Työhönpaluu mielenterveysperusteiselta sairauslomalta nopeampaa niillä, joihin esimies pitää yhteyttä ja konsultoi työterveyshuoltoa (Niewenhuisen 2004) Subjektiivinen työhönliittyvyys heikentää työhönpaluun ennustetta(Martimo ym. 2007, 2010) Sairausloman pitkittyminen on itsenäinen tkv-eläkkeen riskitekijä mielialahäiriö- ja tulesryhmissä (Martimo 2007) Työhönpaluukynnys nousee, työpaikan tukitoimia tarvitaan / 13

14. Mitä työuupumus edellyttää?http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00681&p_haku=työuupumus Työuupumus yksinään ei ole sairauspäivärahan peruste Edellyttää työkuormituksen ja työolojen arviointia, työterveysneuvottelua, ja tarpeenmukaisia työjärjestelyitä. Työntekijälle tukea stressinhallintaan Terveydentilan tarkempi arvio ja seuranta: todettujen häiriöiden hoito (esim. unihäiriön, masennuksen, ahdistushäiriön, RR-taudin, päihdehäiriön). Jopa 90%:lla todettavissa sairaus! Työ- ja toimintakyvyn seuranta. Nuorilla aikuisilla hyvä kognit. toimintakyky (Castaneda 2010), mutta vakava työuupumus on työkyvyttömyyseläkkeen riskitekijä (Ahola 2007)

15. Miksi yhteistyötä työterveyshuollon kanssa?3.Ammatillisen kuntoutuksen tuloksellisuusKivekäs ym. 2008 Mielialahäiriöisten ammatillinen kuntoutus kannattaa: suurin osa on työssä kuntoutuksen jälkeen Ennuste parempi jos ei ole vielä päätynyt eläkkeelle -> 65% työssä työpaikkakuntoutuksen jälkeen (täysi eläke 7%) -> 61% työssä koulutuksen jälkeen (täysi eläke 4%) Ennuste niillä, jotka eläkkeellä ennen kuntoutusta ->47% työssä työpaikkakuntoutuksen jälkeen (täysi eläke 25%) ->50% työssä koulutuksen jälkeen (täysi eläke 29%) / 15

16. Työterveyshuollon varhainen selvittely ja konsultaatioyhteistyö –säästöä sairauspoissaolokustannuksissa? • Taimela ym. 2006: varhainen työterveyshuollon selvittelykäynti + tarpeenmukainen konsultaatio -> vähemmän s-poissaoloja vuoden aikana (19 päivää vs 30 päivää) • Van der Feltz-Cornelis ym. 2010: Vähint. 6 viikon sairauslomalta työhönpaluuta aikaisti psykiatrin konsultaatio keskimäärin 68 päivällä. • Huom. Suomessa yhden sairauspoissaolopäivän kustannukset ovat 240-380 euroa TTL/HYKS /

17. Vantaan Kolmikantamalli TK-lääkäri + depressiohoitaja + psykiatri(Vuorilehto ym. 2008, Holma 2010) • 50%:ssa toteutuneista hoidoista konsultoitiin psykiatria, 20% psykiatrin hoitoon • Pitkäaikaisseurantatulokset olivat hyvät! • Täysin toipui 88% • Mutta masennus oli uusiutumisaltis ja 12% kääntyi kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi -> psykiatrin konsultaatio-apu tarpeen myös jatkoseurannassa TTL/HYKS /

18. Yhteistyö on potilaan etu • Yleisesti palvelujärjestelmissä ongelmana tiedonkulun katkokset eri terveydenhuollon toimijoiden kesken (Mieli 2009) -> diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen viiveet, puutteet, päällekkäisyydet, ristiriitaisuus ja epäyhtenäisyys • Potilaan lupa asiakirjatiedon siirtämiseen (tai mukaan pt:lle?) • Lupa yhteydenottoon, puh.soitto pt läsnäollessa • Lupa sopia verkostokokous, etukäteen sovitaan rajaukset: mistä keskustellaan, mistä ei. • Yhteistyö ja kahdensuuntaiset konsultaatiot osana hyvää hoitokäytäntöä • Työterveyshuollossa vaitiolovelvollisuus -työterveysneuvottelussa fokuksena työkyky ja työssä jatkamisen edellyttämät työjärjestelyt, työhönpaluuaikataulu ym. TTL/HYKS /

19. Mikä on konsultoivan psykiatrin tai psykiatrisen tiimin asiantuntijarooli? • Psykiatrisen diagnostiikan tarkennus –vaikeasti tunnistettavat, monihäiriöiset, hoitoresistentit • Psykiatrisen toimintakyvyn ja sen ennusteen arviointi osana moniammatillista työkykyarviota -sairauden vaikutus työssä selviytymiseen? • Psykiatrisen hoidon arviointi –onko ollut riittävää, mitkä ovat hoitomahdollisuudet? Huonon hoitovasteen selvittäminen • Hoidon suunnittelu, suositukset (ja toteutus porrastuksen mukaan) • Psykoterapiakuntoutusarviot, soveltuvaan psykoterapiaan ohjaus ja psykoterapian seuranta • Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteiden ajoitus suhteessa muuhun kuntoutukseen, hoitoon ja toipumisvaiheeseen. TTL/HYKS /

20. Mitä psykiatri voi tehdä? Työkyky on uhattuna -> onko pt:lla työterveyshuolto? -> yhteydenotto pt:n luvalla työterveyshuoltoon Tieto sairauspoissaoloista ja SVA pt:n luvalla työterveyshuoltoon TAI -> pt:n ohjaaminen suoraan työterveyshuoltoon sairauspoissaolokäytännöistä sopimaan; -> saatteeksi psykiatrinen arvio tilanteesta ja suositus TTL/HYKS /

21. Mitä psykiatri voi tehdä? Psykoedukaatio hoitokäytännöistä, potilaan motivointi normaaliin hoitotahojen/ erikoisalojen väliseen yhteistyöhön Sairauspoissaolo 1kk tai yli -> ohjaus työterveyshuoltoon työssä jatkamisen tukitoimista keskusteluun ja työhönpaluun valmisteluun B-lausuntoihin edellytetään työterveyshuollon arvio ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksista ja työn vaatimuksista TTL/HYKS /

22. Työterveyshuollon hyvät käytännöt: depressio (Pirkola 2008, Honkonen 2009) Terveysportissa syksystä 2008: http://www.terveysportti.fi/dtk/tyt/koti Työntekijän, työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyöllä edistetään masennuksen ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta Työpaikan tukitoimin voidaan tukea työ- ja toimintakykyä Työssäkäynti ja työpaikan sosiaalinen tuki voi edistää toipumista Hoidon tuloksellisuutta parantaa työterveyshuollon, muun perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjako ja yhteistyö. /

23. Digitaalinen kenttäkysely masennuksen hoitokäytännöistä ja yhteistyöstä masennuksenhoidossa 3/2008 N=921 • Työterveyslääkärit 165 (22%) • Työterveyshoitajat 438 (27%) • Työterveyspsykologit 80 (40%) • Psykiatrit yhteensä 238 1. Sairaanhoitoalueittain -toimialajohtajat 11 (52%) -heidän alaisuudessaan toimivat psykiatrit 49 2. Psykiatriyhdistyksen kautta 178 (22%) TTL/HYKS /

24. Työterveyslääkärien vastaukset (N=165)Yhteistyön haasteita ja toiveita psykiatrille • Psyk.kons. varhainen, oikea-aikainen ja riittävä saatavuus • Ongelmat työkyvyn arvioinnissa, eriävät arviointinäkökulmat ja niiden yhdistäminen -> Ilman yhteydenpitoa kokonaisvaltaista näkemystä potilaan tilanteesta ei synny • Potilaat "katoavat" pitkille sairauslomille. Yhteys työpaikkaan ja työterveyshuoltoon katkeaa -> Kuntouttavat, työelämässä pitävät toimenpiteet viivästyvät/jäävät toteuttamatta • Lisää konsultaatioyhteistyötä ja suorempaa tiedonkulkua • Mahdollisuus varhaiseen konsultaatioon, puhelinkonsultaatiot • Työterveyshuollossa sairauspoissaolojen koordinaatio • Enemmän työhönpaluun tukitoimien huomioimista TTL/HYKS /

25. Psykiatrien vastaukset (N=238) Yhteistyön haasteita ja toiveita työterveyslääkärille • Psykiatrien vaikeus arvioida työkykyä ja edistää työhön paluuta vailla yhteyttä työpaikkaan • Hoitosuhde työterveyshuoltoon saattaa turhaan katketa kun potilas on ohjattu psykiatrin hoitoon • Potilaan lupa tiedon siirtoon joskus vaikeaa saada • Lähetetietoihin kaivataan tietoa työoloista, mahdollista niihin vaikuttavista toimenpiteistä. Selkeää kysymyksen asettelua! • Työterveyshuollon pitäisi ottaa enemmän hoitovastuuta (STM:n porrastuksen mukaan), toisaalta konsultoida varhaisemmassa vaiheessa. TTL/HYKS /

26. Kysely psykiatreille 3/2008: Yhteistyön muodot työterveyshuollon kanssa masennuspotilaiden hoidossa Psychiatria Fennica, Tuisku ym. 2009 TTL/HYKS /

27. Koulutuskiertueen s2008-2009 satoa • Yhteistyö helpompaa ja sujuvaa kun siitä on sovittu, ja osapuolet ovat tulleet tutuiksi. Paikkakunnilla, joissa psyk.pkl:lla on satsattu konsultaatiokäytäntöjen kehittämiseen yhteistyö koetaan molemminpuolin sujuvaksi • Jos työterveyshuoltoon saadaan oikea-aikaista psykiatrin konsultaatio-apua, uskalletaan ja osataan paremmin hoitaa masennusta • Kun on tiivistä yhteistyötä, ovat myös näkemykset sairauspoissaolon pituudesta yhtenevämmät ja hoitosuhteen katkoksia tulee vähemmän • Sairauspoissaolokäytännöt ja niiden koordinaatio halutaan keskittää työterveyshuoltoon. TTL/HYKS /

28. Kuopion Psykiatrian keskuksen malliYL Pirjo Saarinen • Perusterveydenhuollon konsultaatioita kehitetty: • Saatavuus, sujuvuus, monipuoliset kons. palvelut • Kaikkien lähetteiden käsittely konsultaationäkökulmasta • Puhelinkonsultaatiot, sähköiset konsultaatiot • Työterveyshuollon kanssa pidetyt verkostotapaamiset • Palveluiden vahvistaminen konsultaatiorajapinnassa ei lisännyt kuormitusta • Edisti molemminpuolista oppimista • Perusterveydenhuollon asenteet mt-potilaita kohtaan myönteisemmiksi • Hoitosuositusten mukainen hoidonporrastuksen ja hoitotakuu toteutuivat paremmin TTL/HYKS /

29. Julkaisuja • Suomen Lääkärilehti 62/2007 Saarinen P ym. ”Parantaako prosessiorganisaatio mielenterveyspalveluja?” • Suomen Lääkärilehti 13/2009 Tuisku K ym. "Työterveyshuolto kaipaa yhteistyötä masennuspotilaiden hoitoon” • Työterveyslääkäri 2/2009 Rossi H ja Tuisku K "Yhteistyö ja työkalut -masennuksen hoidon kulmakivet” • Psychiatria Fennica 2009, Tuisku K ym."Two-way consultations to prevent disability of depressive patients". • Työterveyshoitaja 3/2009 Virtanen M ym. "Työterveyshoitajien kokemukset ja koulutustarpeet". TTL 2010

30. Linkkejä suosituksiin • Toimia-hanke www.toimia.fi • Facultas: Toimintakykyarvio mielialahäiriöissä • http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti -> Työterveys TAI -> Lääkärin tietokannat • Masennuksen Käypä hoito http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti -> Lääkärin tietokannat • Työterveyshuollon hyvät käytännöt: depressio http://www.terveysportti.fi/dtk/tyt/koti -> Työterveys -> Työterveyshuollon hyvät käytännöt • Työuupumuksen edellyttämät toimenpiteet http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00681&p_haku=työuupumus

31. Masennuksen hoito ja työkyvyn tuki työterveyshuollon, työpaikan ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon yhteistyönäLinkkejä koulutusmateriaaliin STMMasto-hankkeen sivut www.tartumasennukseen.fi/aineistopankki/esityksiajapuheita/ TTL Virtuaaliyliopisto www.tthvyo.fi/materiaalipankki/tiedonlahteet TTL verkkosivut Masennuksen ehkäisy ja hoito Työkaluja ja toimintamalleja työterveyshuoltoon www.ttl.fi/masennuksenhoito

32. Masennuksen ehkäisy ja hoito –työkaluja ja toimintamalleja työterveyshuoltoon(Työterveyslaitos, Tuisku ja Rossi 2010) Pohjautuu näyttöön perustuvaan suositukseen Työterveyshuollon hyvät käytännöt: depressio Tähtää työkyvyn säilyttämiseen masennusriskissä olevilla tai masentuneilla Käsikirjamaisia selkeitä ohjeita, toimintamalleja ja työkaluja sovellettavaksi työkaluja linkistä www.ttl.fi/masennuksenhoito /

33. Toimintamalleja ja työkaluja työterveyslääkärin ja psykiatrin väliseen yhteistyöhön • Sopimus konsultaatioyhteistyöstä -nimetty yhteistyöpsykiatri • Puhelinkonsultaatiot –varhain ja kumpaankin suuntaan • Konsultaatiotiimit -hoitava ttl, konsultoiva psykiatri ja asiakirjat • Konsultaatiolomake –riittävät lähetetiedot ja fokusoitu vastaus • Työhönpaluuvalmiusjana –pt:n subjektiivisen valmiuden mittaus • Verkostotapaamiset -pt, erikoissairaanhoito, työterveyshuolto (ja työpaikan edustaja) • Kuntoutusasiakasyhteistyöryhmät (lakisääteiset) TTL/HYKS /

34. Konsultaatiolomake- konsultaation jäsennys ja fokusointi Työterveyslääkäri:Psykiatri: > Konsultaation syy >Psykiatriset taustatiedot > Kliiniset taustatiedot > Psykiatrinen status > Tiedot työstä > Diagnoosi > Sosiaaliset taustatekijät > Psykiatrian arvio työ- ja > Työterveyshuollon hoito- toimintakyvystä suunnitelma > Psykiatrin yhteenveto > Konsultaatiokysymys > Psykiatrin hoitosuunnitelma > Vastaus konsultaatiokysy- mykseen TTL/HYKS /

35. Masennuksen hoidon kehittäminen työterveyshuollossaJärvenpään TTH, JMT psyk pkl, TTL, Keva 1. Seulonta ja perusteellinen alkukartoitus 2. Järjestelmällinen vasteen seuranta BDI ja Sofas 3. Psykososiaalisen hoidon porrastus 4. Varhainen tuki ja työhönpaluun tuki yhteistyössä työpaikan kanssa 4. Tiivis yhteistyö psykiatrisen erikoissairaanhoidon kanssa, hoitovastuu ja sairauspoissaolojen koordinaatio TTH:ssa Varhainen puh. kons. mahdollisuus Psyk. konsultaatio jos ei hoitovastetta/ työkyvyn palautumista 2kk:ssa Työkyvyn arviointi, hoito ja työhönpaluun tuki TTH:ssa + psyk kons. Erikoissairaanhoidosta kons.työterveyshuoltoon, verkostotapaamiset Työterveyshoitajan oma konsultaatioyhteistyö psyk. esh:n kanssa

36. Masennuksen hoidon kehittäminen työterveyshuollossa, pilottihanke kunnallisessa työterveyshuollossa Kohdennettu seulonta: 20 perättäistä masennuspotilasta, joista 3 ei sopinut perusterveydenhuoltoon ohjattiin heti psyk pkl:lle Työterveyshuollossa hoidettiin 17 potilasta M=1, F=16 Kaupungin työntekijöitä, ikä 31-58v, keskiarvo 45v Sairauslomaa tarvitsi 13, jatkuvasti työssä 4 10 masennusdiagnoosein Täydellä: kesto 3-107, keskiarvo 39pv Osa-sairauspäivärahalla 2, kesto 30-71 3 tules-diagnoosein Täydellä, kesto 8-55,ka 37pv Psykiatrin puh kons. 3 pt, kons käynti 3 pt Työterveyspsykologin kons. 2 pt, Lyhytpsykoterapia 1 pt

37. BDI-pisteiden muutosseurantajakso 12-70 päivää, keskiarvo 35 päivää

38. Kuva 1. Masennuspotilaan psykososiaalisen tuen porrastus0kk-> 2kk-> 6kk-> Masennuksen ehkäisy ja hoito –työkaluja ja toimintamalleja työterveyshuoltoon. Työterveyslaitos 2010 • 2. Jos ensimmäinen porras ei riitä: Näyttöön perustuvat lyhytpsykoterapiat ennen masennuksen/työkyvyttömyyden pitkittymistä • kognitiiviset ja KBT:t x10-20 käyntiä • IPT x 12 käyntiä • lyhytdynaamiset x20-25 käyntiä • Lievässä masennuksessa ratkaisukeskeinen terapia, depressiokouluryhmä • Työssä jatkamisen ja työhön paluun tukitoimet • 1. Kaikille masennuspotilaille varhainen psykososiaalinen tuki ensimmäiset 1.5-2kk (5-6 käyntiä) • Psykoedukaatio (tietoa ja neuvontaa), elämäntilanteen selvittely, itsehoitokeinoihin ja tarpeenmukaisiin palveluihin ohjaus • Lääkehoidon, päihteettömyyden ja liikunnan seuranta ja tuki • Kognitiiviset työkalut, oirehallinta- ja koulutukselliset menetelmät • Työhön liittyvissä ongelmissa työterveyspsykologin konsultaatio • Toiminta ja työkyvyn selvittäminen, työpaikan tukitoimet TTL 2010 TTL 2010 YL Tuisku, TTL / 13.3.2009 38

39. Julkaisuja • Työterveyslääkärilehti 4/10 Rossi H, ym. " Rohkaisevia kokemuksia masennuksen hoitosuosituksen jalkauttamisessa Järvenpäässä” • Suomen Lääkärilehti 49/2010 Tuisku K ym. "Hyvä masennuksen hoito työterveyshuollossa edellyttää yhteistyötä" • Työterveyslääkäri 2011, in press Rossi H ym. Mitä välineitä käytän masennuksen tunnistamiseen työterveyshuollossa? • Erikoislääkäri 2011 in press Tuisku K ym. "Psykiatrin konsultaatio työterveyshuoltoon on kaikkien etu" TTL 2010

40. Tilanteet joissa yhteistyötä tarvitaan työterveyshuollon ja psykiatrian välillä Kun potilaalla on psykiatrinen hoito ja työterveyshuolto Aina työkykyä ja kuntoutustarvetta arvioidessa Hoito-ja kuntoutussuunnitelmia laadittaessa Työhönliittyviä häiriöitä/oireita hoidettaessa Työturvallisuuskysymyksissä, kun liittyvät mielenterveyteen (ajoturvallisuus, asiakasturvallisuus, soveltuvuus erityistyöoloihin kuten matkatyöhön, vuorotyöhön) Työterveyshuollon potilaat Diagnostinen epäselvyys, huono hoitovaste -> kons Psykoterapiakuntoutustarpeen arvio -> kons Monihäiriöisyys, vaikeaoireisuus, pitkittyvä työkyvyttömyys -> kons. tai lähete erikoissairaanhoitoon 40

42. Mielenterveyskuntoutujan työhönpaluu -mikä heikentää ennustetta?(Blank ym. 2008, Cornelius ym 2010)

43. Kuva kirjasta Elsa ja Narkissos 2009 www.katinkatuisku.fi Kiitos Työniloa ja yhteistyötä! 43