1 / 11

Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnollinen integraatio Keski-Suomessa

Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnollinen integraatio Keski-Suomessa. Sakari Möttönen 9.11.2010. Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon organisointi. Lähtökohdat: Tavoitteena, että Keski-Suomen kunnat täyttävät Paraslain ja sen muutoksen määräykset

len
Download Presentation

Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnollinen integraatio Keski-Suomessa

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnollinen integraatio Keski-Suomessa Sakari Möttönen 9.11.2010

  2. Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon organisointi • Lähtökohdat: • Tavoitteena, että Keski-Suomen kunnat täyttävät Paraslain ja sen muutoksen määräykset • Paraslain perusterveydenhuoltoa asukaslukumääräys säilyy (5 §) • Paraslain 5 §:ään tehdään muutos: sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toimivat yhdessä • Kuntajakokysymykseen ei oteta kantaa

  3. Sote-palvelujen toimintamallin peruskysymykset • Minkälainen on alueellinen (kuntien yhteistoiminnan) organisointi? • Minkälainen on maakuntatason sotehallinto/organisaatio? • Minkälainen on sote-organisaatioiden hallinto? • Miten palvelut rahoitetaan?

  4. Sosiaali- ja terveydenhuolto ennen Paraslaki • Kunnat hoitivat itse sosiaali- ja terveyspalvelut: Jyväskylä, Laukaa, Hankasalmi, Kinnula, Konnevesi • Kunnat hoitavat sosiaalipalvelut itse lukuun ottamatta Wiitaunionia (Viitasaari, Pihtipudas) • Palveluja ostettiin jossain määrin toisilta kunnilta • Terveyspalvelut kuntien yhteisessä kuntayhtymässä (7 kpl) • Jyväskylän maalaiskunta, Petäjävesi, Uurainen, Toivakka • Muurame, Korpilahti • Keruruu, Multia • Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pylkönmäki, Saarijärvi • Äänekoski, Suolahti, Sumiainen • Jämsä, Jämsänkoski, Kuhmoinen • Joutsa, Leivonmäki, Luhanka

  5. Sosiaali- ja terveydenhuollon nykytila • Järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut itse (täyttävät Paraslain ja sen muutoksen): Jyväskylä, Äänekoski • Muodostavat sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen (täyttävät Paraslain ja sen muutokset): • Jämsä, Kuhmoinen (Jämsä ”isäntäkuntana”) • Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Saarijärvi. (SoTe ky/Saarikka) • Hoitavat sosiaali- ja terveyspalvelut yhdessä (eivät täytä Paraslain asukaslukumääräystä): Viitasaari, Pihtipudas (Wiitaunioni) ja Kinnula • Hoitavat sosiaalipalvelut itse ja hankkivat terveyspalvelut Jyväskylän kaupungilta (täyttävät Paraslain, mutta eivät sen muutosta): Muurame, Hankasalmi, Uurainen • Hoitavat sosiaalipalvelut itse ja hankkivat terveyspalvelut Shp:n Seututerveyskeskusliikelaitokselta (täyttävät Paraslain, mutta eivät sen muutosta) : Laukaa, Petäjävesi, Keuruu, Multia, Joutsa,, Luhanka, Konevesi, Toivakka

  6. Päätelmiä • Organisaatioiden kirjo lisääntynyt (kunta, ky, yhteistoiminta-alue, hankkiminen toiselta kuntaan (”isäntäkuntamalli”), liikelaitos • On syntynyt monenlaisia hallintomalleja • Kuntayhtymien määrä vähentynyt oleellisesti • Osassa kuntia sosiaalihuollon ja terveydenhuollon integraatio on lisääntynyt (Äänekoski, Jämsä ja Kuhmoinen, Saarikka-kunnat) • Osassa kuntia sosiaalihuollon ja terveydenhuollon integraatio vähentynyt (Laukaa, Hankasalmi, Konnevesi) • Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio kesken • Enemmistössä kuntia joudutaan tekemään uusia yhteistoiminta-aluetta koskevia päätöksiä

  7. Hallintokysymyksiä • Kuntataso • Organisointitapa: • Yksi kunta, kuntayhtymä, yhteistoiminta-alue, liikelaitos • Päätöksentekojärjestelmä ja kuntien edustus • Järjestämisvastuun määrittely:Kuntien vaikutusmahdollisuudet - omistajaohjaus • Tuottamistavan märittely • Järjestämistaso tuottaa myös palvelut • Tilaaja-tuottajamalli • Maakuntataso • Sairaanhoitopiiri • Muut organisaatiot

  8. Palvelujen rahoitusmallit • Tuotekohtainen kustannusperusteinen malli • Yhtenäishintamalli • Toimipaikkakohtainen malli • Vuositason sopimus/ useamman vuoden sopimus • Muuttuvat/kiinteät kustannukset (mahdollisten yli- ja alijäämien käsittely) • Kustannusjakoperusteinen malli • Asukas- ja väestörakenneperusteinen malli • Tarveperusteinen malli • Osuus verotuloista ja valtionosuuksista (Kainuun malli) • Kiinteät/muuttuvat kustannukset • Sekamalli • Osa palveluista kustannusperusteisesti, osa sovitulla kustannusjakoperiaatteella

  9. Selvitystehtävä • Minkälainen on sosiaali- ja terveyspalvelujen alueellinen organisointitapa, jonka täyttää Paraslain ja siihen suunnitellun muutoksen määräykset? • Mitä palveluja hoidetaan maakuntatason organisaatioilla ja minkälaisella organisaatiolla/organisaatioilla • Minkälainen on kuntien yhteisten organisaatioiden hallintomalli • Miten kuntien yhteisten organisaatioiden järjestämät/tuottamat palvelut rahoitetaan?

More Related