Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys

1. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys

2. Hallitusohjelma korostaa • sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota • eri tasojen välistä integraatiota • hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen integrointia kunnan muuhun toimintaan Voiko näitä asettaa tärkeysjärjestykseen?

3. Uudistuksen eteneminen • VM:n kuntarakennetyöryhmä luovutti kuntarakenneselvityksen ministeri Virkkuselle 8.2.2012 • Selvitys sisältää kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen sekä alueittain laaditun esityksen uudeksi kuntarakenteeksi • Helmi-maaliskuussa 2012 on toteutettu alueellinen kuulemiskierros: kuntien kirjalliset lausunnot 13.4.2012 mennessä • STM asettanut 21.3.2012 työryhmän valmistelemaan muodostuvien kuntien pohjalta palvelurakenneselvityksen, jonka lähtökohtana on hallitusohjelman kirjaukset sote-rakenteeksi: väliraportti toukokuussa • Hallitus linjaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen jatkotyön kuntien kuulemisen ja selvitysten jälkeen • Rahoitusuudistus toimeenpannaan osana palvelurakenneuudistusta • SOTE-palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki

4. Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu • väestön hyvinvoinnin ja terveyden seurannasta ja edistämisestä • julkisen vallan käytöstä sosiaali- ja terveydenhuollossa • sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen selvittämisestä • sosiaali- ja terveydenhuollon yhdenvertaisesta saatavuudesta • sosiaali- ja terveydenhuollon saavutettavuudesta • sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantotavasta päättämisestä • tuotannon laadusta, seurannasta ja valvonnasta • järjestämiseen liittyvästä rahoituksesta • voimavarojen tehokkaasta kohdentamisesta • sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Lähde: STM:n raportteja ja muistioita 2011:7

5. Järjestämisvastuun toteutumisen edellytykset • itsenäinen valmistelu-, päätöksenteko- ja toimeenpanokyky • mahdollisuus tuotantotapojen valintaan • mahdollisuus poliittisesti arvotettuihin linjausvalintoihin • kyky vertikaaliseen ja horisontaaliseen yhteistyöhön • kyky rahoittaa sosiaali- ja terveydenhuollosta merkittävä osa omalla tulorahoituksellaan • riittävä väestöpohja ennustettavuuden kannalta • kyky ohjata kokonaisuutta

6. Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä • sosiaalityö • kasvatus- ja perheneuvonta • kotipalvelut • asumispalvelut • laitoshuolto • perhehoito • omaishoidon tuki • lasten- ja nuorten huolto • päivähoito (voidaan järjestää myös koulutoimen yhteydessä) • päihdehuolto • kehitysvammaisten erityishuolto • vammaisuuden perusteella järjestettävät tukitoimet • kuntouttava työtoiminta • terveysneuvonta • sairaanhoito ja kuntoutus • ensihoito ja sairaankuljetus • hammashuolto • kouluterveydenhuolto • opiskeluterveydenhuolto • seulonnat • työterveyshuolto • ympäristöterveydenhuolto • mielenterveyspalvelut • erikoissairaanhoito • sosiaali- ja terveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys • aivoverisuonten ohitusleikkaukset • elinsiirrot • huuli- ja suulakihalkion leikkaushoito • ylipainehappihoito • vaativa ensihoito • mielenterveystyön koordinointi ja kehittäminen • päihdetyön koordinointi ja kehittäminen • seksuaalisen hyväksikäytön tutkimus ja hoito • raskaana olevien päihdeäitien hoito ja kuntoutus • tutkimukseen, kehittämiseen ja koulutukseen liittyvät tehtävät

7. Pääministeri Kataisen hallitusohjelma Hyvinvointipolitiikka Kuntapolitiikka Kuntatalouden vakautta ja kestävyyttä edistetään uudistamalla kunta- ja palvelurakenteet, vahvistamalla kuntien tulopohjaa, parantamalla kunnallisen toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta sekä rajoittamalla kuntien tehtäviä • Sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta osana kuntarakenteen uudistamista.

8. Hyvinvointipolitiikka Kuntapolitiikka Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. • Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilytetään kunnilla. • Laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi ja rahoituksen turvaamiseksi tulee muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitus-vastuuseen kykeneviä vahvoja peruskuntia.

9. Hyvinvointipolitiikka Kuntapolitiikka Vahvojen peruskuntien ulkopuolisilla syrjäisillä alueilla palvelurakenne uudistetaan siten, että palvelut on koottu ohjatusti riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi tukeutuen vahvojen peruskuntien palvelurakenteeseen vastuukuntamallilla. • Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen ja rahoittami-seen kykenevän vahvan kunnan vaihtoehtona voidaan tarvittaessa antaa mahdollisuus poikkeusmenettelyyn, jossa kunnat yhdessä voivat muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä, väestöpohjaltaan riittävän suuria sosiaali- ja terveyden-huolto-alueita • Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on samalla organisaatiolla (kunta tai sote-alue).

10. Hyvinvointipolitiikka Kuntapolitiikka Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. • Kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuoltoalueet vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluista sekä osasta erikoissairaanhoidon tehtäviä sekä vastaavasti sosiaali-huollon tehtävistä tavoitteena mahdollisimman laajan palvelukokonaisuuden muodostuminen.

11. Hyvinvointipolitiikka Kuntapolitiikka • Kuntien ja sote-alueiden yhteisiä tehtäviä varten on viisi erityisvastuualuetta (Erva). • Erva-alueen tehtäviin kuuluvat muun muassa vaativat keskitettävät terveyden- ja sosiaalihuollon palvelut sekä alueellaan tutkimukseen, kehittämiseen ja koulutukseen liittyviä tehtäviä. • Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien palvelutuotantoa käytetään täydentämään kuntien ja sote-alueiden palveluja.

12. Hyvinvointipolitiikka Kuntapolitiikka Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenne-uudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta parannetaan. • Kunnallista terveyspalvelu-järjestelmää ja sv-järjestelmää yhteen sovitetaan monikana-vaisen rahoitusjärjestelmän ongelmien vähentämiseksi. Tehostetaan terveydenhuollon, sosiaali-vakuutuksen ja kuntou-tuksen eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja raportointia niin, että muodostetaan asiakkaiden kannalta tavoitteelliset ja toimin-nalliset hoito- ja palveluketjut, joiden kokonaiskustannukset ovat järjestämisvastuussa olevilla tahoilla hallinnassa.

13. Hyvinvointipolitiikka Kuntapolitiikka • Sovitetaan yhteen Kelan järjestämä ja rahoittama psykoterapia ja kuntoutus muuhun julkiseen palvelu-kokonaisuuteen. Selkeytetään lääkinnällisen kuntoutuksen työnjakoa ja yhteistyötä erikoissairaanhoidon, perus-terveydenhuollon ja Kelan kanssa.

14. Hyvinvointipolitiikka Kuntapolitiikka Hallitus määrittelee kunta-uudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen vuoden 2011 loppuun mennessä. Annettava rakennelaki korvaa voimassa olevan puitelain. • Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki.

15. Hallituksen iltakoulu 1.2.2012 • Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamisesta käynnistetään oma jatkotyö, jossa selvitetään palvelurakenne muodostuvien uusien peruskuntien pohjalta siten, että pääsääntöisesti palveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuu on kunnilla. Työn tulee olla valmis toukokuussa 2012.

16. Palvelurakennetyöryhmän työn tavoitteena onuudistaa • sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne vastaamaan tulevaisuuden tarpeita huomioiden erityisesti väestön palvelutarpeet, julkisen talouden kestävyys sekä tulevaisuuden kuntarakenne. • sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskevaa lainsäädäntöä.

17. Organisointi • johtoryhmänä toimii sosiaali- ja terveyspoliittinen ministerityöryhmä • työryhmän pj kansliapäällikkö Kari Välimäki. Mukana VM:n, THL:n, Suomen Kuntaliiton sekä palvelujärjestelmän edustus • valmistelevan asiantuntijaryhmän pj Päivi Sillanaukee • sihteeristö

18. Työryhmän tehtävä • Valmistella esitys sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi ottaen huomioon hallitusohjelman kirjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja rahoituksesta. • Työryhmän tulee tehdä vähintään kolme erilaista mallia palvelurakenteeksi, joista hallitus valitsee poliittisella päätöksellä sopivimman ottaen huomioon hallitusohjelman kirjaukset ja muut hallituksen linjaukset kunta- ja palvelurakenteesta. • Selvittää toukokuussa 2012 miten kuntarakennetyöryhmän esittämien selvitysalueiden mukaisesti muodostuvien kuntien pohjalta sosiaali- ja terveydenhuollon tarkoituksenmukainen palvelurakenne muodostuisi.

19. Koska toukokuuhun 2012 mennessä ei ole vielä tiedossa millainen kuntarakenne esitettyjen selvitysalueiden pohjalta todellisuudessa muodostuu, on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksessä huomioitava mahdollisuus siihen, että tuleva kuntarakenne eroaa esityksen selvitysalueista. • Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen valmistelu tulee koordinoida valtiovarainministeriön johdolla tapahtuvan hallitusohjelman mukaisen rakennelain valmistelun kanssa.

20. Työryhmän tehtävä: joulukuun 2012 loppuun mennessä loppuraportti • Lisäksi työryhmä valmistelee sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, rahoituksesta, kehittämisestä ja valvonnasta annettavaan lakiin liittyviä osakokonaisuuksia: • sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaa koskeva sääntely • sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistä koskevat rakenteet • tutkimuksen ja koulutuksen valtionkorvauksia koskevat rakenteet ja • uuteen palvelurakenteeseen liittyvät potilas- ja asiakastietojen käsittelyyn sekä tietosuojaan liittyvät kysymykset.

21. Asiantuntijaryhmän tehtävänä on • varmistaa työryhmälle kattavasti selvitystyössä huomioitavat näkökulmat, koota ja hankkia työssä käytettävä tieto, tehdä sen perusteella mahdollisia tulkintoja selvitystyön tueksi sekä valmistella mahdollisia palvelurakenteen ratkaisuvaihtoehtoja ja niihin liittyviä näkökohtia. • ohjata lain valmistelussa palvelurakenneratkaisusta riippuvien ratkaisujen valmistelua. Nämä liittyvät mm. valvontaan, asiakastietojen käsittelyyn, potilaiden liikkuvuuteen sekä valtion korvauksiin koulutuksesta ja tutkimuksesta.

22. Aikataulutus • Väliraportti toukokuussa 2012 • Loppuraportti joulukuun 2012 loppuun mennessä