Hyve-mallin esittely Helsingin, Espoon , Vantaan ja Kauniaisen Katse-lapseen hankkeen tutkimuspäiväkotien ja –neuvoloid

1. Hyve-mallin esittely Helsingin, Espoon , Vantaan ja Kauniaisen Katse-lapseen hankkeen tutkimuspäiväkotien ja –neuvoloiden työntekijöille Helsinki 11.1.2012 Erityisasiantuntija Terhi Tuominiemi-Lilja

2. Mikä on Hyve-malli? • Hyve-malli koostuu päivähoidossa käytävästä 4- vuotiaan lapsen varhaiskasvatuskeskustelusta (vasu) ja neuvolan laajasta terveystarkastuksesta, joka sisältää neuvolaterveydenhoitajan sekä neuvolalääkärin tarkastuksen. • Päivähoidon ja neuvolan yhteinen kutsukirje vanhemmille • Strukturoitu varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-v • Tiedonsiirtolomake päivähoidon ja neuvolan välille

3. Miksi malli kehitettiin? • Neuvola-asetus: laajat terveystarkastukset • Tutkimustieto: Selvät oppimisen ongelmat koulun alkuvaiheessa ovat riittävän hyvin ennakoitavissa jo 4-vuotiaana. • Hyve -mallin mukainen 4-vuotiaille tehtävä tarkastus tulee korvaamaan aikaisemmin neuvolan ja päivähoidon yhteistyössä tekemät 3- ja 5-vuotistarkastukset.

4. Kehittämistyön lähtökohdat • Perheen asiantuntijuus ja osallisuus; kasvatuskumppanuus • Hyödynnetään jo käytössä olevaa vakiintunutta työmuotoa; Varhaiskasvatuskeskustelu • Ammatillinen erityisosaaminen • Moniammatillisen osaamisen hyödyntäminen: Pedagoginen havainnointi + Lene • Pitkäaikainen vuorovaikutussuhde lapseen ja perheeseen; luottamus • Avoin ja aktiivinen vuoropuhelu ja tiedonsiirto päivähoidon, neuvolan ja perheen välillä lapsen parhaaksi • Voimavarojen yhdistäminen • Vapaaehtoisuus

5. Hankeorganisaatio Ohjausryhmä: Päivähoidon johtaja (Phva) Oppilashuollon päällikkö (Opev) Neuvolatyön päällikkö (Terke) Päivähoitoalueen päällikkö (Ruotsinkielinen, opev) Henkilöstön edustaja (Terke) Hanketyöntekijät (Terke / phva) Kehittämiskonsultti (Phva) Projektiryhmä: Hanketyöntekijät (Terke / phva) Varhaiskasvatuksen ja neuvolatyön edustajat Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta Henkilöstön edustaja (Terke)

6. Käytettävät lomakkeet • Päivähoidon ja neuvolan yhteinen kutsukirje vanhemmille • Strukturoitu varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-v • Tiedonsiirtolomake päivähoidon ja neuvolan välille -Effica

7. Ph /”Havainnointi ja pedagoginen tuki” vanhempien ja päivähoidon laadullisia arvioita Neuvola/ Lene Seula=työväline, osa laajempaa lapsen kokonaistilanteen arviointia, joka sisältää muut havainnot arviointitilanteessa, tiedonkeruun vanhemmilta, hoitopaikasta, esikoulusta, tiedot aiemmasta kehityskulusta, riskitekijöistä jne. → arvioinnin luotettavuus paranee Vuorovaikutus Leikki Tarkkaavaisuus Puheen tuottaminen /puheen ymmärtäminen Kuullun hahmottaminen Karkeamotoriikka Silmä-käsi yhteistyö Omatoimisuus Näköhavainto Kuulohavainto Poikkeavat liikkeet • Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki • Tarkkaavaisuus motivoituminen, ajattelu, muisti ja oppiminen • Kielellinen kehitys : Erityisesti maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen taidon laadullinen arviointi suhteessa suomenkielisessä toiminnassa vietettyyn aikaan sekä vanhempien arvio lapsen äidinkielen taidosta. • Motoriset taidot ja omatoimisuus • Perheen esiin tuomat asiat (sisaruksen syntymä, avioero, muutto tmv.), mitkä vaikuttavat lapsen kasvuun ja kehitykseen.

8. Perhe /Vanhemmat /Lapsi HYVE –mallin prosessi Nelivuotiaan lapsen perhe Nelivuotiaan lapsen perhe Päivähoito Saa palautteen neuvolasta Kirjaa sovitut toimintatavat lapsen vasuun , mikäli se vaikuttaa lapsen varhaiskasvatustyöhön Keskustelee vanhempien kanssa neuvolan palautteesta Vanhemmat kutsutaan n.2kk ennen lapsen 4-v syntymäpäivää lapsen vasu-keskusteluun Jaettava materiaali: Kutsu 4-vuotistarkastukseen sekä keskustelurunko vasu-keskusteluun Ohjataan valmistautumaan vasu-keskusteluun ja pidetään vasu-keskustelu. Kirjaus Effica-järjestelmään Lähetetään tiedonsiirtolomake vanhempien luvalla neuvolaan Neuvola Terveydenhoitaja Antaa perheelle neuvola-ajan ja ohjaa vastaamaan AUDIT kyselyyn Valmistautuu lapsen laajaan terveystarkastukseen ja perheen kohtaamiseen päivähoidosta saamansa yhteenvedon avulla Tekee lapsen laajaan terveystarkastuksen Kirjaa tiedonsiirtolomakkeeseen palautteen päivähoitoa varten Raportointi lääkärille Lähettää palautteen vanhempien luvalla päivähoitoon Tarvittaessa puhelinyhteydenotto päivähoitoon Neuvola Lääkäri Valmistautuu lapsen laajaan terveystarkastukseen ja perheen kohtaamiseen terveydenhoitajalta ja päivähoidosta saamansa palautteen ja yhteenvedon avulla Tekee lapsen laajaan terveystarkastuksen Ohjaa tarvittavat tukitoimenpiteet lapselle ja perheelle lievä huoli/ selvä huoli ohjauksen periaattein Kirjaa tiedonsiirtolomakkeeseen palautteen päivähoitoa varten Pyytää huoltajan allekirjoituksen tiedonsiirtolomakkeeseen Ei huolta Lievä huoli Selvä huoli Erikoistyöntekijät/ Erikoissairaanhoito Varhainen tuki ja kotipalvelu/ Perheneuvola

9. Hyve –mallin vahvuudet Päivähoito: Terveydenhoitajat: Etukäteen saatuna auttaa valmistautumisessa Vahvistaa omaa näkemystä Lapsen persoona tulee paremmin esiin tekstistä Erityisesti maahanmuuttajataustaisilla lapsilla päivähoidon näkemys tärkeä • Keskustelurungon sisältö on helppo ja selkeä • Keskustellaan lapsen kehityksestä kokonaisvaltaisesti • Ajankäyttö (osa lapsen vasu-keskustelua) • Varhaisempi puuttuminen (5v → 4v)

10. Hyve-mallin vahvuudet molempien näkökulmasta • Helpottaa puheeksi ottamista • Moniammatillinen yhteystyö tulee näkyväksi myös vanhemmille • Lapsen kehitystä tarkastellaan monipuolisesti koko perhe huomioiden

11. Pilotointi Vantaa • Pähkinärinteen ja Kanniston neuvolan alueet (15.4-.15.5.2011) • Vantaa aikaisempi vasu-keskustelu on ollut melko strukturoitu, joten henkilökunta ei kokenut muutosta isona • Keskustelurunko ja tiedonsiirto toimivat keskustelun avaajina ja näin helpottaa merkittävästi puheeksi ottamista. • Terveydenhoitajat kokivat saaneensa paljon apua ja ajansäästöä.

12. Pilotointi Vantaa • Sanottua: • ”Monipuolinen näkemys lapsesta, kokonaistilanne esillä, sitouttaa vanhempia” • ”Tieto siitä, miten lapsella päivähoidossa sujuu, on tärkeää.Auttaa tekemään päätöksen esim. jatkolähetteen tarpeesta” (L) • ”Antaa tukea omille havainnoille” • ”Ohjasi keskustelua paremmin ongelma-alueisiin” • ”Kirjoitettu teksti parempi, kuin rasti ruutuun”

13. Katse Lapseen-hankkeen tavoitteet ja työskentely • Yhteistyö tutkimuspäiväkoti- ja neuvola parikeissa • Tiedonsiirron sisällön kehittäminen päivähoidon ja neuvolan välillä • Huolen vyöhykkeet? • Hyvinvointi indikaattorit? • Perhetukiryhmän/ kuntoutustukiryhmän mallintaminen

14. Espoon tutkimusneuvolat • Kalajärven neuvola (Juvanpuiston lastentalo) Ohjaaja: Arja Erma • Saunalahden neuvola (Päiväkoti Saunalahti) Ohjaaja: Seija Kärkkäinen • Mankkaan neuvola (Päiväkoti Seilimäki) Ohjaaja: Tuula Svahn • Kilonpuiston neuvola (Kilonpuiston lastentalo) Leppävaaran neuvola (Päiväkoti Rinkeli) Ohjaaja: Piia Niemi-Mustonen

15. Helsingin tutkimusneuvolat Kontulan neuvola Ohjaaja: Raija Saavalainen-Kourula (Anni Mäkinen)? Yhteyshenkilö: Nina Berndtson Vuosaaren neuvola Ohjaaja: Raija Saavalainen-Kourula Yhteyshenkilö: Helena Lamberg Kannelmäki-Malminkartano Ohjaaja: Aulikki Komi Yhteyshenkilö: Tarja Sallanko Malmin neuvola Ohjaaja: Kirsi Otronen Yhteyshenkilö: Mirja Luukko