Tiede ja arvot

1. Tiede ja arvot Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf140)

2. Tieteen arvovapaus • Tieteen sisällöllinen arvovapaus • mikä on tosiasiaväitteiden ja arvoväitteiden suhde? • tiedolliset arvot: havaintoaineiston tulkintaa koskevat päättelysäännöt, teoreettiset hyveet jne. • ei-tiedolliset arvot: poliittiset, moraaliset ja esteettiset • Tieteen sisällön suhde ei-tiedollisiin arvoihin? (1) Voiko tieteellinen tutkimus vastata poliittisiin, eettisiin tai esteettisiin kysymyksiin? (2) Voivatko ei-tiedolliset arvot ratkaista, mitkä tosiasioita koskevat väitteet tulisi hyväksyä? • Tieteellisen toiminnan arvovapaus erillinen kysymys • tutkimusaiheiden valinta • tutkimuksen toteuttaminen • tutkimustulosten käyttö ja seuraukset

3. Arvojen ja tosiasioiden erillisyys • Humen giljotiini • David Hume (1711–1776): A Treatise on Human Nature (1740) • siitä, miten asiat ovat, ei voi johtaa arvottavia väitteitä • tosiasioilla voi olla merkitystä arvottavien väitteiden muodostamiselle, mutta arvottavuus tulee muualta • vrt. naturalistinen virhepäätelmä (G.E. Moore (1873–1958): PrincipiaEthica(1903)): arvoja ei voi palauttaa tosiasioihin • Arvostukset eivät ole tieteellisesti tuettuja tai oikeutettuja • tieteilijällä ei tieteilijän roolissa ole arvoauktoriteettia, vain tiedollinen auktoriteetti • Siitä, miten asioiden soisi olevan, ei voi päätellä, miten ne ovat • toiveajattelu, poliittinen korrektius jne. eivät kuulu tieteeseen • älyllisen rehellisyyden vaatimus • esim. erot sukupuolten välillä ja niiden selitykset

4. Arvojen ja tosiasioiden yhteyksiä • Poliittiset ja eettiset erimielisyydet voivat johtua myös tosiasioita ja keinoja koskevista taustaoletuksista • etenkin yhteiskuntatieteellinen tutkimus: yhteys poliittisten tavoitteiden saavuttamiseen • asiantuntijan erityisasema arvokeskustelussa • esim. bioeettiset kysymykset • Arvot voivat olla perusta tieteelliselle toiminnalle • esim. lääketiedettä ohjaavat käsitykset terveydestä ja arvokkaasta elämästä ovat normatiivisia • tutkimusaiheen valinta voi olla arvokysymys • Arvostuksia voidaan tutkia tieteellisesti • ihmisten tosiasialliset arvostukset ovat tosiasioita • arvostusten kuvailu ja selittäminen on pidettävä erillään niiden hyväksymisestä ja hylkäämisestä

5. Arvorelevantti tutkimus • Tutkimuksen aktiivinen poliittinen rooli • poliittisesti relevantin tiedon tuottaminen • Välineellinen suositus: • ”jos haluat saada aikaan A:n, tee B” • jos päämäärä oletetaan, tieteilijä voi suositella toimintaa • kysymys päämääristä ei ole tieteellinen kysymys • välineellinen suositus on arvovapaa, mutta sen antaminen ei ole: hypoteettisen päämäärän valinta on arvovalinta • Päämäärien tavoittelun osoittaminen epäsuotuisaksi: • päämäärät mahdottomia saavuttaa • käytössä olevilla keinoilla tahattomia seurauksia • päämäärät tai keinot eivät sovi muihin päämääriin

6. Genaloginen kritiikki • Friedrich Nietzsche (1844–1900), Michel Foucault (1926–1984) • Tutkitaan jonkin ihmisten arvostaman seikan alkuperää tai kehityshistoriaa • osoitetaan, että alkuperä tai kehitys sisältää piirteitä, joita pidetään arveluttavina • ei kritiikkiä sinänsä, mutta voi saada ihmiset arvioimaan arvostuksiaan uudestaan • kritiikkinä ei olisi edes pätevää: alkuperää ei ole pätevä peruste hyväksymiselle eikä hylkäämiselle (geneettinen virhepäätelmä) • Arvostusten tieteellistä tutkimusta kriittisellä asenteella

7. Arvostusjärjestelmien analyysi • Arvostusjärjestelmien artikulointi, systematisointi ja filosofinen analyysi • arvojen keskinäinen yhteensopivuus • esitettyjen perusteiden keskinäinen yhteensopivuus • sellaisten seurausten huomiointi, joita ei ole tultu ajatelleeksi • Arvoihin sitoutumaton näkökulma • tieteilijä tai filosofi voi osallistua sisällöllisesti arvokeskusteluun yksityishenkilönä • ammatillinen auktoriteetti rajoittuu kantaa ottamattomaan analyysiin • Filosofi tai taiteentutkija ei ole ”arvoasiantuntija” • arvokeskustelussa kyse ei ole faktoista, vaan argumenttien perusteiden hyväksyttävyydestä arvokeskustelun sisällä

8. Arvovapaus ja tiede toimintana • Tiede on toimintaa, jota voidaan arvioida moraalisesti: 1) toiminnan päämäärät 2) tekemisen tapa 3) toiminnan seuraukset • Tieteen sisällön arvovapaudesta ei voi päätellä tieteilijöiden toiminnan arvovapautta • tosiasiaväitteen sisältö vs. väitteen esittäminen (esim. ”Anne Frank piileskelee tämän talon ullakolla.”) • tieteen tekeminen ei ole moraalin yläpuolella • Ristiriita tiedollisten päämäärien kanssa? • tutkimuksen riippumattomuus ja tutkimuskohteiden valinnan vapaus keskeistä tieteelliselle metodille: mikä tahansa hypoteesi täytyy voida tutkia • yksipuolinen tutkimus mistä tahansa syystä vinouttaa todistusaineistoa ja tulkinnan kokonaiskuvaa

9. Tutkimuksen päämäärien valinta • Tieteen arvorelevanttius (Max Weber, 1964–1920) • arvostukset määräävät, mitä kysymyksiä asetamme, joten arvostukset vaikuttavat siihen, mistä tiedämme • erityisesti yhteiskuntatieteet: onko tavoitteena yhteiskunnallisten epäkohtien löytäminen vai vallitsevan tilanteen hienosäätö? • Tutkimuskysymysten arvosidonnaisuudesta ei seuraa tutkimustulosten arvosidonnaisuutta • tulosten oikeellisuuden kriteereinä saavat olla vain tiedolliset arvot, ei yhteensopivuus odotusten kanssa • normatiivinen väite hyvästä tieteestä, ei tosiasiaväite (kaikkien) tieteilijöiden tosiasiallisesta toiminnasta

10. Tutkimuksen päämäärien valinta • Kenen intressejä tutkimus palvelee? • tutkimuksen tiedolliset tavoitteet (teoreettinen kiinnostavuus) vai tulosten käytännöllinen hyöty? • mitkä tiedolliset tavoitteet ja kenen hyöty? • yksittäisillä tutkijoilla, tiedeinstituutiolla ja rahoittajilla voi olla erilaisia päämääriä tieteen tekemiselle • Resurssien rajallisuus • kaikkea tutkimusta ei voida toteuttaa • tutkimuspäämäärien arvottaminen nousee keskeiseksi • rahoittajien rooli tutkimuksen ohjauksessa korostuu • Tutkimuksen yksipuolisuus on vaara myös johtopäätösten pätevyydelle • samat ongelmat kuin poliittisesti arvolatautuneessa tutkimuksessa

11. Arkaluontoisten aiheiden tutkimus:perusteita tutkimiselle • Esim. älykkyys, seksuaalisuus, sukupuolierot • Moraaliset ja poliittiset arvot eivät saa sotkeutua tiedollisiin arvoihin, kun selvitetään, miten asiat ovat • mikään hypoteesi ei saa olla rajattu tutkimuksen ulkopuolelle • poliittinen korrektius tai toiveajattelu eivät kuulu tieteeseen • Poliittisesti tai eettisesti latautuneiden aiheiden yhteydessä on erityisen tärkeää tietää, miten asiat todella ovat • emansipaation tai vääryyksien korjaamisen taustalla voi olla vain tieto asioiden todellisesta laidasta

12. Arkaluontoisten aiheiden tutkimus:pidättäytymiselle tutkimuksesta • Tutkimuskysymysten valinta ja asettelu vaikuttaa siihen, mitä tiedetään ja mistä näkökulmasta • jos etsitään sukupuolieroja, löydetään eroja, ei kokonaiskuvaa • Tieteen julkinen ymmärrys on puutteellista • vaikeus sijoittaa yksittäisiä tutkimustuloksia laajempaan kontekstiin  tuloksen merkityksen arvioiminen vaikeaa • tutkimuksen metodologinen arviointi puuttuu • Philip Kitcher: Science, Truth, and Democracy(2001) • tiedollinen epäsymmetria: tutkimustuloksia pidetään enemmän tai vähemmän uskottavina riippuen siitä, sopivatko ne yhteen aiempien oletusten kanssa • poliittinen epäsymmetria: ihmisten uskomusjärjestelmät ovat konservatiivisia, joten tutkimus voi vahvistaa yleistä uskomusta väitteeseen, muttei kovin helposti kumota sitä

13. Jürgen Habermasja tiedon intressit • Jürgen Habermas (1929–): ErkenntnisundIntresse (1969) • Eri tieteissä erilaiset tiedon intressit ja erilainen suhde arvoihin • Taustalla Frankfurtin koulun ns. kriittinen teoria • Marxilais-Freudilais-Weberiläistä yhteiskuntateoriaa • ”ensimmäisessä sukupolvessa” mm. Theodor Adorno(1903–1969), Max Horkheimer(1895–1973) ja Herbert Marcuse(1895–1979) • Tekninen tiedonintressi • tieto ympäröivän maailman manipuloimista varten • palvelee ihmisen materiaalisia tarpeita • luonnontieteet ja teknologia

14. Jürgen Habermasja tiedon intressit • Praktinen tiedonintressi • kulttuuristen merkitysten tulkinta ja ymmärtäminen (omasta ja vieraista kulttuureista) • palvelee yhteiskunnan ja kulttuurin ylläpitoa ja kommunikaatiota • humanistiset tieteet • Emansipatorinen tiedonintressi • tieto, joka palvelee vapautumista seikoista, jotka ”pakottavat” ajattelua ja olemisen tapoja • yhteiskuntatieteet, psykoanalyysi, naistutkimus jne. • Erilaisista tiedonintresseistä ei seuraa välttämättä eroa tiedon tuottamisen menetelmissä • Habermas itse kannattaa metodologista pluralismia • periaatteessa samassa tutkimuksessa voivat yhdistyä erilaiset tiedon intressit