70 likes | 266 Views
OIKEUDEN MUUTOKSIA 1900--. Jatkuvuuden ja muutoksen (kriisit) dynamiikkaa. Suuria linjoja. Demokraattiseen oikeus- ja hyvinvointivaltioon; Ihmisoikeuksien nousu 1945-;
E N D
OIKEUDEN MUUTOKSIA 1900-- Jatkuvuuden ja muutoksen (kriisit) dynamiikkaa
Suuria linjoja • Demokraattiseen oikeus- ja hyvinvointivaltioon; • Ihmisoikeuksien nousu 1945-; • Taustalla globaalisen poliittisen arkkitehtuurin muutokset; toisen maailmansodan lopputulos, kolonialismin purkautuminen, kylmä sota ja sen päättyminen; • Katkoksia (sodat ja sisäiset kriisit), jotka nekin ovat vaikuttaneet oikeuden muutoksiin; • Suuri käänne 1970-1990 ja sen jälkeen: uusi aikakausi?; • Talouden ja politiikan välinen suhde muuttunut globalisaation myötä; • Heijastukset demokratiaan? • Globaalinen oikeusvaltio (utopia!)
Käsitteitä • Oikeuden materialisoituminen (Weber): lainsäädäntöä käytetään poliittisten tavoitteiden ajamiseen; • Oikeudellistuminen: a) oikeudellisen sääntelyn määrällinen kasvu, b) sääntelyn ”tihentyminen” ja laajentuminen uusille elämänalueille (vrt. Foucault, Habermas) c) tuomarisoituminen: tuomioistuinten roolin kasvu (vrt. demokratia); • Oikeudellistaminen(menneisyyspolitiikan osana): aikaisempia ”vääryyksiä” nostetaan jälkikäteen lainsäädännön areenoille; menneisyyslait, oikeudenkäynnit; • Siirtymäoikeuden (transitionaljustice) kysymykset: miten siirrytään diktatuurista demokratiaan? Rikosoikeudelliset vastuukysymykset, korvaukset, omaisuuden palauttaminen, anteeksipyynnöt, armahdukset; • Totuus- ja sovintokomissiot
Katkoksia: kriisit • Oikeudenkäyttö diktatuureissa (Ks. Englund: Kirjeitä nollapisteestä); • Oikeusvaltio kääntyy negaatiokseen: valta keskittyy, lakisidonnaisuus heikkenee; • Systemaattinen repressio ja terrorin hyväksikäyttö; • Uhrilukemat vaihtelevat eri konflikteissa; • Oikeudellisten instituutioiden rooli (vrt. missä aseet puhuvat, siellä lait vaikenevat; vrt. Thukydies 427 ekr.!); • Missä oikeudellisia muotoja käytetään, vähenee ”alaston” väkivalta
Suomi vuonna 1918 • Kiistakysymys historiografiassa; erilaiset ”totuudet”, vahvaa akateemista tutkimusta 1960-luvulta lähtien (vrt. taide); • Suomen sisällissodan vertailtavuus? Espanja 1936-1939 paras vertailukohta; • Sodan taustat: myöhäisen modernisaation ongelmat, pitkän ja lyhyen aikavälin syyt; • Demokratiavaatimukset/vallankumouksellisuus vs. vanhan järjestelmän säilyttäminen/demokratian kaventaminen; • Sodan luonne pähkinänkuoressa; sosiaaliset ja maantieteelliset jakolinjat; • Uhrien määrä; punainen ja valkoinen terrori (Sotasurmat projekti 2004: n. 36.000 uhria, joista 80% punaisia) • Oikeudenkäyttö (?) sodan aikana: laillisuusongelmia (vrt. punaisten oikeuslaitos ja valtiosääntöehdotus)
1918..(2) • Sodan jälkeen: kuinka rangaista hävinneitä? • Laaja vaiko suppea vastuu; • Valtiorikosoikeudet; juridisia ongelmia; • Poliittisen puhdistuksen jatkamista oikeudellisin keinoin; • Linja muuttuu nopeasti syksyllä 1918: repressiosta integraatioon. Taustalla maailmansodan lopputulos; • 1919 HM • Maanjakolait, armahdukset, työ- ja sosiaalioikeudellinen sääntely ym. • Vrt. Espanja: Francon diktatuuri 1939-1975.
Kirjallisuutta: • Jukka Kekkonen: Laillisuuden haaksirikko (1991) ja (2012 teoksessa Margo de Koster-DirkLuyten: Wars and Revolutions in Europe 1750-1950); • Jaakko Paavolainen: Punainen terrori (1966) ja valkoinen terrori (1967); • Stanley Payne: EuropeanCivilWars (2011); • Paul Preston: The Spanish Holocaust (2012); • Heikki Ylikangas: Tie Tampereelle (1993)