1 / 23

Tuulivoimaa mereltä

Tuulivoimaa mereltä. WWF-Canon / Hartmut Jungius. SISÄLTÖ. Tuulivoimarakentamisen nykytilanne Tuulivoiman ympäristövaikutukset merellä WWF:n ekologiset reunaehdot tuulivoimarakentamiselle Tuulivoiman potentiaali Suomen merialueilla Pullonkaulat tuulivoiman rakentamiselle.

makaila
Download Presentation

Tuulivoimaa mereltä

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Tuulivoimaa mereltä WWF-Canon / Hartmut Jungius Samuli Korpinen 19.11.2007

  2. SISÄLTÖ • Tuulivoimarakentamisen nykytilanne • Tuulivoiman ympäristövaikutukset merellä • WWF:n ekologiset reunaehdot tuulivoimarakentamiselle • Tuulivoiman potentiaali Suomen merialueilla • Pullonkaulat tuulivoiman rakentamiselle © WWF-Canon/Martin Harvey Samuli Korpinen 19.11.2007

  3. TUULIVOIMARAKENTAMINEN SUOMESSA • Suomen tuulivoimakapasiteetti on 107 MW, 106 laitosta (syyskuu 2007). • Tuulivoimalla vuonna 2006 noin 0,2 % Suomen vuotuisesta sähkön kulutuksesta. • Suomen hankkeet (VTT 16.10.2007 ): • vuonna 2008: 90 MW • vuoteen 2015 1254 MW. • Suomen tavoite v. 2025 2000 MW. Samuli Korpinen 19.11.2007

  4. TUULIVOIMA EUROOPASSA WWF-Canon/Chris Martin Bahr Samuli Korpinen 19.11.2007

  5. TUULIVOIMAVISIO TANSKASSA • Kapasiteetti nyt > 3000 MW • Tavoite 2025: 30% kulutuksesta • Epävirallinen visio 2025: • 50% energian kulutuksesta • 6000MW • 500-1000 offshore turbiinia • 1000 km2 uusia offshore puistoja • Selvitys: visio on teknisesti mahdollinen! Samuli Korpinen 19.11.2007

  6. OFFSHORE TUULIVOIMAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET WWF-Canon / Michel Gunther WWF Offshore Windenergy Europe Samuli Korpinen 19.11.2007

  7. ESTEETTISET VAIKUTUKSET EI MINUN TAKAPIHALLENI! Samuli Korpinen 19.11.2007

  8. ETÄISYYS RANNASTA 8 km 18 km Samuli Korpinen 19.11.2007

  9. SOSIO-EKONOMISET VAIKUTUKSET • Esimerkkinä Horns Rev. • 80 kpl 2 MW turbiinia • 2000 miestyövuotta • Neljännes tästä paikallisella tasolla. • Ylläpito 20 vuoden ajan: 1700 miestyövuotta, josta ¾ paikallisella tasolla. • Globaalisti 10 mrd € vuosimarkkinat, kasvu 20% vuodessa. • Haitat muille elinkeinoille? Samuli Korpinen 19.11.2007

  10. TUULIVOIMAN HYÖDYT SUOMESSA • VTT: 10-20%:n osuus teknisesti mahdollista. • Hiilidioksidivähennys 2020: 7 milj. t • Työpaikat v. 2020: 18 000 • Vienti v. 2020: 1,4 mrd € • Kannattavaksi 2010-luvulla WWF-Canon / Adam Oswell Samuli Korpinen 19.11.2007

  11. VAIKUTUKSET MERILUONTOON I Rakentamisen aikaiset vaikutukset • Samentuminen • Habitaattien tuhoutuminen • Rakentamisen aikainen melu • Muut pelotevaikutukset II Käytön ja huollon vaikutukset • Törmäämisriski • Käymisäänet • Liikenne luodoilla Samuli Korpinen 19.11.2007

  12. MERENPOHJAN MUOKKAUKSET 1/4 • Perustamistapa • Kasuuniperustus edellyttää laajoja maansiirtotöitä meren pohjalla. • Paalun poraaminen pohjaan vähentää muokkaustöitä. • Ruoppausmassojen läjitys ja myrkkypitoisuudet! • Pehmeillä pohjilla voimalan runkoon kiinnittyvät eliöt lisäävät biodiversiteettiä. Kasuuni- ja paaluperustus. Piirrokset: Pohjolan Voima Oy Samuli Korpinen 19.11.2007

  13. MERENPOHJAN MUOKKAUKSET 2/4 • Habitaattien tuhoutuminen • Tuulivoimalapuistoja on pyritty sijoittamaan teknistaloudellisin perustein mahdollisimman matalille, alle 10 metriä syville merialueille. • Maisema-, turvallisuus- ja meluhaittojen vuoksi näitä alueita etsitään ulkomereltä. Samuli Korpinen 19.11.2007

  14. MERENPOHJAN MUOKKAUKSET 3/4 • Samentuminen rajoittaa kasvien esiintymistä  kerrannaisvaikutukset koko ravintoverkkoon. WWF Samuli Korpinen 19.11.2007

  15. MERENPOHJAN MUOKKAUKSET 4/4 • Merikaapelin sijoitus ja peittäminen • Samentuminen ja habitaattien tuhoutuminen  sijoittelu tärkeää erityisesti matalilla alueilla! • Meriajokasniityt uusiutuvat erittäin hitaasti. • Rakentamisajankohta • Laajojen alueiden yhtäaikainen samentaminen. • Pesimä- ja kutuajat © WWF Canon /Carlos G. Vallecillo Samuli Korpinen 19.11.2007

  16. MELU • Kalat, hylkeet ja pyöriäiset havaitsevat melun. • Rakennus- ja räjäytysäänet karkottavat hylkeet ja nisäkkäät. Vaurioita kovista äänistä! • Viitteitä, että sopeutuvat voimalan käyntimeluun tai eivät välitä siitä. © IFAW F. Graner Samuli Korpinen 19.11.2007

  17. TÖRMÄÄMISRISKIT • Pääsääntöisesti lintujen törmäysriski on melko pieni: vastaa muitakin törmäysriskejä. • Merellä väistävät puistoa yöllä ja päivällä, yövalaistus ei houkuttele lintuja. • Muuttoreitit ja ruokailualueet. Samuli Korpinen 19.11.2007

  18. WWF:N EKOLOGISET REUNAEHDOT • Tuulivoimaloita ei rakenneta, • luonnonsuojelualueille, • luonnonsuojeluohjelma-alueille, • kv-suojelusopimuksen alaisille alueille, • IBA- ja FINIBA-alueille, • uhanalaisten tai vaarantuneiden lajien läheisyyteen. • Tuulivoimalat sijoitetaan ensisijaisesti yli 15 m syvyyteen, toissijaisesti 10-15 m syvyyteen ja vain tarkkaa harkintaa käyttäen 5-10 m syvyyteen. • Tärkeimpien muuttolintureittien varrella tuulipuistot sijoitetaan muuttoreittien suuntaisesti. Samuli Korpinen 19.11.2007

  19. WWF:N EKOLOGISET REUNAEHDOT • Perustamisessa tekniikoita, jotka edellyttävät vähän ruoppausta, ensisijaisesti esimerkiksi paalutusta tai kalliokuiluja. • Tuulivoimalat rakennetaan välttäen samanaikaisia lähekkäisiä pohjatöitä, jotta samentuminen ei kata laajoja vesialueita kerrallaan. • Merikaapelia ei vedetä runsaskasvuisten merenlahtien tai kasvipeitteisten matalikoiden läpi. • Massat läjitetään syville akkumulaatiopohjille. • Pohjarakennustöissä rakentamisajankohta valitaan paikallisen lajiston mukaan ottaen erityisesti huomioon kalojen ja lintujen lisääntymisajat. • Räjäytettäessä veden alla merinisäkkäät on hätisteltävä alueelta ja paineaaltoa vaimennettava kuplaverholla tai muulla tekniikalla. Samuli Korpinen 19.11.2007

  20. TUULIVOIMAPOTENTIAALI SUOMESSA 1/2 • 10 x 100 km:n kokoisella tuulipuistoalueella voitaisiin tuottaa vuosittain sähköä 30 TWh, joka vastaa yli kolmasosaa Suomen noin 85 TWh:n kulutuksesta. • Rannikkoalueen tuulivoiman taustaselvityksissä tuotantokapasiteetiksi on arvioitu noin 27 TWh (10 000 MW). • Tämä vastaa kahta modernia ydinvoimalaa. • Maakuntakaavoissa varovaisesti tuulivoima-alueita… Offshore Windenergy Europe Samuli Korpinen 19.11.2007

  21. TUULIVOIMAN POTENTIAALI SUOMESSA 2/2 Maakunnissa rannikon tuulivoimakapasiteetti selvitetty. WWF teki karkean arvion potentiaalista ekologisten reunaehtojen mukaan. YHTEENSÄ: 10 000 MW. WWF: 6 600 MW (n. 2200 voimalaa!) Samuli Korpinen 19.11.2007

  22. TUULIVOIMAN PULLOKAULAT SUOMESSA • Kotimarkkinoiden puute • Kysyntä liian pientä suuriin investointeihin. • Ei synnytä innovaatioita ja uutta liiketoimintaa. • Rakentamisen liian korkea investointiriski: • Investoinnin merkitys poikkeuksellisen suuri alussa! • Edellyttää valtion tukea • Mitä korkeampi sähkön hinta, sitä kalliimmat investoinnit kannattavat. • Tuulivoiman vastaiset asenteet ja ennakkoluulot • Vanhat uskomukset meluhaitoista. • Maisemahaitta • Tuuliatlaksen päivittäminen • Vanha tuuliatlas ennustaa 30-40m korkeuteen • Haittaa uusia investointipäätöksiä WWF valmistelee ehdotusta syöttötariffista tuulivoimalle Samuli Korpinen 19.11.2007

  23. Lue koko raportti osoitteessa www.wwf.fi/virtaa_tulevaisuuteen Samuli Korpinen 19.11.2007

More Related