Euroopan juutalaiset ja heidän vaikutuksensa eurooppalaiseen kulttuuriin

1. Euroopan juutalaiset ja heidän vaikutuksensa eurooppalaiseen kulttuuriin • Juutalaisten historia Euroopan eri alueilla • Juutalaisten diaspora • Karolingien valtakunnan juutalaiset • Al-Andalus • Ristiretkien vaikutus Euroopan juutalaisiin • Amsterdam – Hollannin Jerusalem • Italian juutalaiset • Puolan ja Venäjän juutalaiset • Emansipaation kausi • Sionismi • Holocaust II maailman sodassa • Euroopan juutalaisten kielet • Ladino eli juutalaisespanja • Jiddish eli juutalaissaksa • Juutalaisitalia • Juutalaisprovensaali • Heprea • Euroopan juutalaisten saavutukset kulttuurin alalla • Kulta-ja hopeasepäntaito • Miniatyyritaide ja kirjapainotaito • Maalaustaide • Musiikki • Kirjallisuus • Elokuva Annette Winter-Tarvainen

2. Miksi tämä aihe? • Vaikka juutalaiset ovat aina olleet vähemmistönä, he kuuluvat erottamattomasti Euroopan kansojen yhteisöön ja ovat vaikuttaneet tämän maanosan kulttuuriseen luonteeseen aina siitä lähtien, kun he ensimmäisellä vuosisadalla jälkeen Kristuksen alkoivat levittäytyä koko vanhaan maailmaan. • Suomen yhteiskunta on historiansa aikana ottanut vastaan varsin vähän juutalaisia. Toisin kuin Keski-, Itä- ja Etelä-Euroopan kulttuuriin, juutalaiset eivät Suomen kulttuuriin suuresti vaikuttaneet. Annette Winter-Tarvainen

3. Juutalaisten historia Euroopan eri alueillaJuutalaisten diaspora • Roomalaiset (Pompeius) kukistivat Jude- an pienen kuningaskunnan ja liittivät sen Rooman valtakuntaan (63eKr). • Juutalainen hajaannus (=diaspora) alkoi: Heidät pakkosiirrettiin tai myytiin orjiksi. • Juutalaisia seurakuntia syntyi mm. Aleksan- driassa (Egypti), Efesoksissa, Pergamonissa, Miletoksessa (Turkki), Roomassa, Sisiliassa, Sardiniassa, Konstantinopolissa (Istanbul). Annette Winter-Tarvainen

4. Annette Winter-Tarvainen Imperator Titus Flavius oli Rooman keisari 79-81. Hänet muistetaan varsinkin Jerusalemin tuhoamisesta vuonna 70. Hän pani diasporan alulle. Palattuaan Roomaan Titus vietti triumfin. Jerusalemin voiton kunniaksi pystytettiin Rooman Forumille riemukaari.

5. Karolingien valtakunnan juutalaiset • Mainin ja Tonavan suuriin roomalaiskaupunkeihin (mm. Kölniin) juutalaisia tuli 300 luvulta lähtien. • Karolingivaltakunnan alueella juutalaiskunnat elivät rauhassa ja hyvinvoinnissa (700-1000 loppuun). • Korkeasti sivistynyt ja yrityshenkinen juutalainen väestö vaikutti frankkien valtakunnan kaupan ja käsityön kehitykseen. • Kaupan käynti arabialaisten maiden, Kiinan ja Intian kanssa (mausteita, hienoja kankaita, taljoja, orjia). Annette Winter-Tarvainen

6. Juutalaisen kulttuurin huippuaika (~1000) • Pohjois-Ranskaan ja Reinin varrelle syntyy talmud-kouluja, joissa vaikuttavat kuuluisat rabbit (mm. Gershom Mainzilainen 960-1040). • Talmud käsittää juutalaiset uskonnolliset käskyt sekä niiden vuosisataisen tulkintaperinteen. ”Studierender Rabbiner” Annette Winter-Tarvainen

7. Juutalainen oppinut Raschi kuoli 900 vuotta sitten • Häntä pidetään keskiajan merkittävimpänä juutalaisena oppineena: Rabbi Schlomo Jizchaki, lyhyesti Raschi. Wormsissa päättyivät marraskuussa juhlallisuudet, joita vietettiin sen kunniaksi, että oli kulunut 900 vuotta tämän oppineen kuolemasta. Raschi (1045 - 1105) yhdisti 1000-luvulla pohjoisranskalaisen ja saksalaisen juutalaisen tieteen. Hän oli ratkaisevassa asemassa, kun askenaaninen juutalaisuus syntyi/muotoutui Alppien pohjoispuolelle. Nuorena miehenä hän matkusti kotikaupungistaan Troyesta Champagnen alueelle Reinin varrelle, opiskelemaan vauraissa juutalaisia yhteisöissä Mainzissa, Wormissa ja Speyerissä. Raschi opiskeli oletettavasti vuosina 1060 - 1064/65 rabbiinista tiedettä, siis juutalaista teologiaa ja oikeustiedettä. Mainzissa, joka oli hänen äitinsä kotikaupunki, hän kävi Rabbenu Gerschom ben Jehudan ('Exiilin valo') perustamaa, euroopanlaajuisesti kuuluisaa talmudkorkeakoulua. Jälkimaailman onneksi selvisi, että Raschi oli kirjoittanut muistiin suulliset selitykset opeistaan, kopioi kirjalliset kommentit ja työsti niitä eteenpäin. Opintojensa päätyttyä Raschi palasi takaisin Toyesiin. Elantonsa hän tienasi viininviljelijänä ja viinikauppiaana, mainetta hän keräsi opettajana ja kirjailijana. Raschi perusti itsekin talmudkorkeakoulun ja takasi näin Reinin alueen tieteen eloonjäämisen. Mainzin ja Wormsin koulurakennukset tuhottiin juutalaisten joukkomurhissa vuoden 1096 ristiretken ja myöhempien vainojen aikana. Annette Winter-Tarvainen

8. Der Rabbi vom Rhein Der jüdische Gelehrte Raschi starb vor 900 Jahren Er gilt als der bedeutendste jüdische Gelehrte des Mittelalters: Rabbi Schlomo Jizchaki, kurz genannt Raschi. Im November gingen die Feiern der Stadt Worms zum 900. Todesjahr des Gelehrten zu Ende, der im 11. Jahrhundert die nordfranzösische und die deutsche jüdische Wissenschaft verband. Es war Raschi (um 1045 bis 1105), der maßgeblich das aschkenasische Judentum nördlich der Alpen formte. Als junger Mann reiste er aus seiner Heimatstadt Troyes in der Champagne an den Rhein, um in den blühenden jüdischen Gemeinden in Mainz, Worms und Speyer zu studieren. Vermutlich in den Jahren 1060 bis 1064/65 studierte Raschi rabbinische Wissenschaft, also jüdische Theologie und Rechtswissenschaft. In Mainz, der Heimatstadt seiner Mutter, besuchte er die von Rabbenu Gerschom ben Jehuda („Leuchte des Exils“) gegründete, europaweit berühmte Talmudhochschule. Als Glück für die Nachwelt erwies sich, dass Raschi die mündlichen Erklärungen seiner Lehrer aufschrieb, die schriftlichen Kommentare kopierte und weiterbearbeitete. Nach dem Studium kehrte Raschi zurück nach Troyes. Sein Geld erwarb er als Winzer und Weinhändler, seinen Ruhm als Lehrer und Autor. Raschi gründete selbst eine Talmudhochschule und sicherte dadurch das Überleben der Gelehrsamkeit vom Rhein. Denn die Lehrhäuser in Mainz und Worms wurden bei den Massakern an den Juden während des Kreuzzuges 1096 und bei späteren Verfolgungen zerstört. (von Jens Bayer-Gimm) Annette Winter-Tarvainen

9. Juutalaisten leviäminen Euroopassa 800-1100 • Etelä-Ranskaan (Nimesiin, Toulouseen, Marseilleen) Vähitellen Pohjois- ja Itä-Ranskaan. • Englantiin 1066 jälkeen • Reinin alueelta itään päin, mm. Magdeburgiin • Itävaltaan, Määriin, Böömiin, mm. Prahaan Ristiretkien aikaan asti juutalaisseurakunnat saattoivat kehittyä ongelmitta. He saivat harjoittaa kaikkia ammatteja, kuninkaallisesta lähettiläästä maanviljelijään. Annette Winter-Tarvainen

10. Juutalaisseurakunnat Al-Andalusissa • 711 maurit valloittivat suurimman osan Iberian niemimaasta. • Córdoban kalifatsissa juutalaisseurakunnat kukoistivat Córdobassa, Granadassa, Sevillassa ja Toledossa. Juutalaiset saivat harjoittaa vapaasti uskontoaan ja toimia kaikissa ammateissa. • Maurit ja juutalaiset kommunikoivat vaivatta: Heprea ja arabia ovat sukukieliä. Juutalaiset ymmärsivät ja puhuivat arabiaa sekä hallitsivat arabian kirjakielen. • Juutalaiset ja maurilaiset oppineet tekivät hedelmällistä yhteistyötä filosofian sekä kieli- ja luonnontieteitten alalla. Annette Winter-Tarvainen

11. Córdoba - Al-Andalusin helmi • Keski-ajan Andalusian suurimmat oppineet ja taiteilijat kerääntyivät Córdoban kalifin hoviin. • Juutalaisten ja maurilaisten kääntäjien ansiosta monet Platonin ja Aristotelen tekstit tulivat tunnetuksi Euroopassa Moses Maimónides(1135 -1204) kuuluisa juutalainen oppinut La juderia Córdobassa La juderia Annette Winter-Tarvainen

12. Maurilais-juutalainen kukoistuskausi loppui, kun Almohadit (radikaali-islamilainen dynastia) ottivat vallan Al-Andalusissa 1200-luvulla. Juutalaisten täytyi joko kääntyä islamiin tai heidät tapettiin. Juutalaisten enemmistö pakeni Kastilian ja Aragonian kuningaskuntiin Iberian niemimaan pohjoisosassa. • Kristityt valloittivat takaisin Espanjan maureilta 1492 (”reconquista”). Kastilian Isabella ja Aragonian Ferdinand II karkottivat sekä arabit että juutalaiset maasta. Espanjan juutalaisia, ns. sefardeja, pakeni Hollantiin, Italiaan, turkkilaisten hallitsemaan Kreikkaan, Turkkiin ja Lähi-itään. He veivät mukanaan kielensä (ladinon) ja sefardikulttuurinsa. Annette Winter-Tarvainen

13. Pohjois-Ranskassa ja Saksassa syntyi ashkenazi-juutalaisuus, jonka kielenä oli jiddish. Annette Winter-Tarvainen

14. Ristiretkien vaikutus Euroopan juutalaisiin (1096-1291) • Ristiretkien tarkoitus: valloittaa takaisin Pyhä maa eli Palestiina arabeilta • Matkan varrella (mm. Mainzissa, Speyerissa, Wormsissa) ristiritarit murhasivat myös juutalaisia perustellen tekojaan sillä, • että juutalaiset olivat tappaneet Kristuksen, • että juutalaiset teurastaisivat kristittyjä lapsia, • että juutalaiset myrkyttäisivät kaivoja ja jokia vahingoittaakseen kristittyjä. • Taustalla: Raivo juutalaisia rahanlainaajia kohtaan Annette Winter-Tarvainen

15. Ristiretkien seurauksia juutalaisille • Juutalaisten oli pakko käyttää juutalaishattua erottuakseen muusta väestöstä (Lateranin kirkolliskokous 1215). • Koko myöhäiskeskiajan juutalaiset asuivat yksinomaan kaupungeissa. • Juutalaisten ammatinvalinta supistui ratkaisevasti: Yhteiskunnan tavallisimpia pääelinkeinoja, käsityötä ja maanviljelystä, he eivät enää saaneet harjoittaa. Ainoa elinkeino: Rahan lainaaminen korkoa vastaan. Vauraista juutalaisista tuli maallisille ja kirkollisille hallitsijoille sotien ja suurten rakennushankkeiden rahoittajia. Annette Winter-Tarvainen

16. Maastakarkotukset ja pogromit yleisiä 1300-luvun puolessa välissä ”Mustan surman” jälkeen. Monet Keski-Euroopan juutalaiset pakenivat Itä- ja Kaakkois-Eurooppaan (Puolaan ja Unkariin). Annette Winter-Tarvainen

17. Amsterdam - Hollannin Jerusalem • Monet Espanjasta (1492) ja myöhemmin Portugalista karkotetut juutalaiset (sefardi-juutalaisia) siirtyivät Pohjoisiin Alankomaihin. Siellä he tapasivat saksalaisia, puolalaisia ja liettualaisia (ashkenazi-) juutalaisia. • 1600-luvun lopulla Amsterdamissa Euroopan kuuluisin ja vaurain juutalaisseurakunta • Juutalaiset erikoistuivat kirjapainotaitoon sekä timanttikauppaan ja timanttityöstämiseen. • Juutalaiset saivat harjoittaa vapaasti uskontoaan. Myös juutalaiset, jotka olivat jo kristittyjä, palasivat isiensä uskoon. Portugalilainen synagoga Amsterdamissa 1675, Euroopan suurin synagoga Annette Winter-Tarvainen

18. Italian juutalaiset 1500-luvulla • Monet juutalaiset osallistuivat aktiivisesti renessanssin ajatusten kehittämiseen. • Italian yliopistoissa oli paljon juutalaisia opettajia ja opiskelijoita, erityisesti lääketieteen alalla. • Varsinkin musiikin ja tanssin alalla, mutta myös kirjapainotaidon kehittämisessä juutalaiset pääsivät merkittäviin saavutuksiin Annette Winter-Tarvainen

19. Rothschild Miscellany 1479 (Italia) Psalmien, rukouksien, uskonnollisten, filosofisten ja moraalisten tekstien ja tapojen kokoelma, jonka editoinnin ja koristelun miniatyyrein vauras juutalainen Moses Ben Jekutiel Hakohen tilasi juuta- laiselta kirjapainolta. Annette Winter-Tarvainen

20. Puolan ja Venäjän juutalaiset • 1100-luvulta lähtien juutalaisia eli Puolassa, 1349 jälkeen heidän määränsä lisääntyi merkittävästi. • Kieli: Jiddish • Ammatit: Suurin osa juutalaisista oli käsityöläisiä, kauppiaita, karjakauppiaita, maanviljelijöitä, kapakanpitäjiä. Vauraat juutalaiset harjoittivat vientikauppaa, toimivat tilan hoitajina sekä kantoivat veroja. • Talmud-tutkimus hyvin tärkeä: Tunnetut Talmudkoulut (jeshivot) Krakovassa ja Lublinissa. Puolasta tuli 1500-luvulla perinteisen juutalaisuuden oppineisuuden keskus. Annette Winter-Tarvainen

21. ~ 1640 noin puoli miljoonaa juutalaista Puolassa • 1648 Bogdan Chmielnickin ja kasakkojen kapina puolalaista aatelia vastaan. Tämä kapina muuttui juutalaisvainoksi, koska juutalaiset toimivat aatelisten palveluksessa tilanhoitajina. • Taustalla laajempi uskonnollis-yhteiskunnallinen juutalaisvastaisuus: Kaikki juutalaiset joutuivat vainon kohteeksi. • Reaktioksi 1600-luvun massamurhiin juutalaisten keskuudessa alkoi kukoistaa mystiikka ja syntyi hassidien liike. Annette Winter-Tarvainen

22. Hassidismi • Tavoite: elävä suhde Jumalaan, ilmenee rukouksissa ja tansseissa. Hassidit keskustelevatkin Jumalansa kanssa tanssien ja laulaen. • Tuhannet liittyivät jo 1700-luvulla hassidiliikkeeseen. Vielä nykyään hassidismi elää orthodoksijuutalaisuudessa. Issachar Ryback: Schtetl (tanzende Chassiden) Annette Winter-Tarvainen

23. Venäjän juutalaisia 1700-luvulta 1900-luvulle asti • Puola jaettiin useaan kertaan 1700-luvun kuluessa. Suuri osa Puolan juutalaisista joutui Venäjän tsaarin alaisuuteen. • 1900-luvulle asti juutalaisilla ei ollut minkäänlaisia kansalaisoikeuksia Venäjällä, toisin kuin Länsi- ja Keski-Euroopassa 1700-luvun lopulta lähtien. • Tsaari Nikolai I:n (1825-1855) aikana juutalaisvastainen politiikka huipentui: 600 ediktiä juutalaisia vastaan. • 8-12-vuotiaiden juutalaisten poikien piti astua 31 vuoden sotapalvelukseen. • Reaktiona juutalaiset seurakunnat ja kaupunginosat sulkeutuivat sisäänpäin. Annette Winter-Tarvainen

24. Venäjän juutalaisia1700-luvulta 1900-luvulle asti  Zerstörtes und ausgeplündertes Haus nach dem Pogrom in Kischinew 1903: • Tsaari Aleksanteri II:n (1855-1881) aikana uudistusprosessi: Juutalaisia sai opiskella lukiossa ja yliopistossa, he saivat harjoittaa lääketieteen ja lakitieteen ammatteja. Juutalaiset perustivat venäläisen pankkisysteemin. Ansiokkaita juutalaisia nostettiin aatelistoon. • Tsaari Aleksanteri II:n murhasta syytettiin juutalaisia. Tämä laukaisi väkivaltaiset vainot (pogromit). • Vuosina 1890-1914 ~1 miljoona juutalaista päätti lähteä siirtolaisiksi Amerikkaan päästääkseen Venäjän kurjista oloista. Annette Winter-Tarvainen

25. Venäjän juutalaisia 1700-luvulta 1900-luvulle asti • Tsaari Aleksanteri III:n aikana (1881-1895) juutalaiset (~ 5 milj.) eivät saaneet enää harjoittaa vapaasti ammattejaan. • Heidät siirrettiin gettoihin Venäjän länsirajalle (Odessa, Kiova). • Schtetlkulttuuri kukoisti (1941 asti): Juutalaisten kulttuurin ytimen muodostivat koulut, synagogat, kauppa, käsityö ja musiikki. Köyhä, ahdas elämä, mutta rikas kulttuuri. Annette Winter-Tarvainen Schtetl Vilnassa

26. Venäjän juutalaisia 1700-luvulta 1900-luvulle asti • Ukrainassa tapahtui 1800-luvun lopulla pogroomeja, joissa murhattiin yli 60.000 juutalaista. • 1800-luvun lopulla monet venäläiset juuta- laiset muuttivat Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan sekä Etelä-Amerikkaan. Ystävällinen vastaanotto Yhdysvalloissa Annette Winter-Tarvainen

27. Suomen juutalaisia • 1800-luvulla Suomeen asettuneiden Venäjän armeijan sotilaiden jälkeläisiä (pääasiallisesti Helsingissä ja Turussa). • 1917 asti he saivat harjoittaa vanhojen vaatteiden kauppaa, joka tapahtui tyypillisesti Helsingin Kampissa (toisella puolella Salomonkatu, toisella puolella Simonkenttä) • Venäjänjuutalaiset puhuivat alun perin jiddishiä, joka vaihtui myöhemmin ruotsiin ja sitten suomeen. • II maailmansodassa Suomi ei suostunut luovuttamaan omia juutalaisiaan, vaikka Saksa niin vaati, mutta luovutti juutalaisia pakolaisia. (Elina Sana: Luovutetut (2003)) Annette Winter-Tarvainen

28. Emansipaation kausi (1789-1933) • 1700-luvun lopulla (valistusaikana) nousi esille ajatus juutalaisten emansipaatiosta: heidän tuli kaikissa maissa tasa-arvoisiksi muiden kansalaisten kanssa. • Juutalaisten oma valistusliike (haskala) yritti saada juutalaiset omaksumaan länsimäisen kulttuurin ja tieteen. Saksalais-juutalainen Moses Mendelssohnin (1729-1786) voidaan katsoa synnyttäneen Euroopan juutalaisen valistuksen. • Emansipaatiota vastustivat: • Juutalaisen perinteen puolustajat, he pelkäsivät juutalaisten hylkäävän uskontonsa. • Antisemiitit eivät halunneet antaa juutalaisille lisää vaikutusvaltaa. • Vasta 1800-luvun lopulla juutalaiset pääsivät osallistumaan täysivaltaisesti Euroopan yhteiskunnalliseen elämään. • Emansipaatio ei johtanutkaan juutalaisvastaisuuden vähenemiseen. Mm. Saksassa ja Itävallassa syntyi poliittisia puolueita, joiden ohjelmiin sisältyi uusi pseudotieteellinen juutalaisvastaisuus. Puhuttiin seemiläisestä rodusta, joka oli arjalaista alempiarvoinen. Annette Winter-Tarvainen Postikortti 1910

29. SIONISMI Theodor Herzl (1860-1904) Der Judenstaat • Länsi-Euroopan moderni antisemitismi (mm. Ranskassa Dreyfus-tapaus, Saksan keisarivaltakunnan piilossa vaikuttava juutalaisvastaisuus) synnytti poliittisen sionismin. • Theodor Herzl: Juutalaisten ainoa mahdollisuus välttää viha ja vainot on perustaa oma kansakunta Palestiinaan (silloin vielä Osmanisen valtakunnan osa). Visio toteutui vasta vuonna 1948, kun Israel perustettiin. • Monet Länsi- ja Keski-Euroopan assimiloituneet juutalaiset suhtautuivat epäillen sionismiin. He tunsivat itsensä ensisijaisesti saksalaisiksi, ranskalaisiksi, alankomaalaisiksi, eivät juutalaisiksi, osallistuivat aktiivisesti poliittiseen elämään ja lähtivät myös innostuneena I maailmansotaan. • Sen sijaan sionismi sai suurta vastakaikua Itä-Euroopassa. Annette Winter-Tarvainen

30. Holocaust II maailman sodassa • Holocaust muinaiskreikan sanasta holocaustón = polttouhri hepreaksi shoá = tuho • Vaikka saksanjuutalaiset edustivat vain noin kahta prosenttia väestöstä (tietyissä ammateissa kuten tiedemaailmassa, lääkärikunnassa, asianajajina, taidepiirissä enemmän kuin kahden prosentin verran) natsidiktatuuri ajoi antisemitismin ennennäkemättömän systemaattisesti ja vaati sitä kaikilta saksalaisilta. • II maailmansodan aikana murhattiin 6 miljoonaa juutalaista useista Saksan valloittamista valtioista: Puolan 3,3 milj. juutalaisesta tapettiin 3 milj., Neuvostoliiton 3 milj. juutalaisesta murhattiin 1,1 milj., Romanian 900.000 juutalaisesta tapettiin 287.000, Unkarin juutalaista tapettiin 569.000, melkein kaikki Liettuan juutalaiset (143.000) murhattiin, Alankomaiden 150.000 juutalaisesta tapettiin 30.000, Saksan 300.000 juutalaisesta muutti yli puolet maasta , 141.000 murhattiin keskitysleireissä, Tshekkoslovakian 360.000 juutalaisesta kuoli 305.000. Ihmisten kanssa kuoli myös rikas itäeurooppalainen juutalaiskulttuuri, ns. Schtetl- ja jiddishkulttuuri. Annette Winter-Tarvainen

31. Euroopan juutalaisten kielet • Diasporajuutalaiset ovat 2000 vuoden ajan puhuneet aikakauden ja ympäristönsä kieltä (mm kreikkaa, latinaa, arabiaa, kastiliaa, katalaniaa). Lisäksi he puhuivat omia varianttejaan paikalliskieltä, • Juutalaisespanjaa eli judezmoa tai ladinoa • Juutalaissaksaa eli jiddishia • Juutalaisprovensaalia • Juutalaisitaliaa • Lisäksi heprea oli ja on edelleen juutalaisen uskonnon kieli, jota kaikkien juutalaisten oli ja on opeteltava tietyssä määrin. • Israelissa puhutaan uushepreaa, joka pohjautuu raamatulliseen hepreaan. Heprea otettiin uudelleen puhekieleksi 1800-luvun lopun Palestiinan juutalaisyhdyskunnissa (vrt. sionismi). Sillä luotiin kukoistava kaunokirjallisuus. Israelin valtio otti sen toiseksi viralliseksi kielekseen (toinen on arabia). Annette Winter-Tarvainen

32. Jiddish • Jiddish syntyi Reininmaan keskiaikaisissa seurakunnissa. Se on kehittynyt keskiyläsaksasta, johon on liittynyt heprealaisia ja slaavilaisia elementtejä. • Jiddish oli ashkenazi-juutalaisten tärkein suullinen kommunikaatiokieli Hollannista Ukrainaan ja Liettuasta Italiaan. • Kielihistoriallisesti voidaan erottaa • Muinaisjiddish (1000-1400) • Keskijiddish (1500-1750) • Nykyjiddish (1750-1945 holocaustiin asti), puhutaan enää hyvin vähän paitsi Klezmer-lauluissa. • Jiddish kirjoitettiin ja kirjoitetaan heprealaisin kirjaimin • Jiddishia ymmärsivät sekä länsi- että itäeurooppalaiset juutalaiset. • Jiddishkielinen väestö tuhoutui miltei täysin natsien ja Stalinin vainoissa. Annette Winter-Tarvainen

33. Jiddish-sanoja saksan kielissä • Rikollinen • Taistella • Pieni kylä • Raha • Työ • Onni • Sekaisin • Paha • perhe Annette Winter-Tarvainen

34. Juutalaisespanja • Kastiliasta ja Aragoniasta karkotettujen sefardi-juutalaisten kieli • Juutalaisespanja on olennaisesti 1500-luvun kastiliaa, jossa on paljon heprean elementtejä. Asuinpaikan mukaan voi olla myös italian, turkin, bulgarian, nykykreikan ja serbokroattian elementtejä. • 1500-luvulta lähtien sitä on käytetty suulliseen viestintään, 1700-luvulta lähtien myös kirjallisuuden kielenä. • Juutalaisespanjan käyttö on pääasiallisesti passiivista: Israelissa arvioidaan olevan 50.000-80.000 ladinoa ymmärtävää. Vain Istanbulissa julkaistaan vielä juutalaisespanjankielistä sanomalehteä. Annette Winter-Tarvainen

35. Miten Euroopan kulttuuria ovat rikastuttaneetmaanosan juutalaiset vähemmistöt? Annette Winter-Tarvainen

36. Kulta- ja hopeasepäntaito • Juutalaiset kulta- ja hopeasepät olivat keskiajan Iberian niemimaalla ja Välimeren maissa kuuluisia taidostaan. Heidän vakituisia asiakkaitaan olivat aateli ja kristityt kirkonmiehet. • Espanjasta karkotetut juutalaiset veivät taitonsa ottomaanien valtakuntaan ja Italiaan (Ferrara, Venetsia, Rooma). • Böömissä ja Määrissä kukoisti juutalainen kulta- ja hopeakäsityö 1500-luvulta lähtien. • 1700-luvun Amsterdamissa juutalaiset ryhtyivät jalokivien työstäjiksi ja kauppiaiksi. Annette Winter-Tarvainen

37. Juutalaisia miniatyyrimaalareita oli jo antiikin aikana 100-200-luvulla. He vaikuttivat myöhemmin kristilliseen miniatyyritaiteeseen. Euroopan vanhimmat hepreankieliset käsikirjoitukset syntyivät Saksassa 1100-luvulla. Juutalaisen kirjamaalaustaiteen keskuksia oli myös Espanjassa ja Portugalissa sekä Etelä-Saksassa. Miniatyyritaide ja kirjanpainotaito Haggada-Illustration, Psalm 79, Vers 6 (Deutschland, 14. Jahrhundert) Illustration zum Führer der Unschlüssigen[64] des Moses Maimonides, Katalonien, 1347-48 Annette Winter-Tarvainen

38. Maalaustaide • 1700-luvulle asti oli vain vähän juutalaisia taidemaalareita. Vasta taiteen yleinen maallistuminen ja juutalaisten yhteiskunnallisen aseman parantuminen toi esiin vielä nykyäänkin kuuluisia juutalaisia taidemaalareita. • Moritz Daniel Oppenheim (1800-1882), Frankfurt, erikoistui juutalaisen perhe-elämän kuvaamiseen. Annette Winter-Tarvainen

39. Impressionismin juutalaisia maalareita • 1800-luvun Pariisissa, joka oli Euroopan tuolloisen taide-elämän keskus, osallistui impressionismin kehittämiseen myös juutalaisia maalareita, mm. Camille Pisarro (1830-1903). • Hollannissa oli Isaak Israels (1865-1904) tärkeimpiä impressionisteja. • Max Liebermann (1847-1935) oli johtava saksalainen impressionisti. • Isaak Levitan (1861-1900) oli Venäjän johtava impressionisti. Annette Winter-Tarvainen

40. Camille Pisarro (1830-1903) Annette Winter-Tarvainen

41. Camille Pisarro (1830-1903) Annette Winter-Tarvainen

42. Isaak Israels (1865-1904) • Hollantilainen impressionisti Annette Winter-Tarvainen

43. Max Liebermann (1847-1935) • Johtava saksalainen impressionisti • Kiinnostunut tavallisten ja köyhien ihmisten elämästä • Myös maisemamaalauksia Annette Winter-Tarvainen

44. Isaak Levitan (1861-1900) • Syntynyt Liettuassa, muutti 1870 Moskovaan. • Venäjän johtava impressionisti • Tuli tunnetuksi realistisella maisemamaalauksellaan. • 1897 hänet valittiin Münchenin Sezessionin jäseneksi. Hän oli silloin jo maailmankuulu impressionisti. Annette Winter-Tarvainen

45. Marc Chagall (1887-1985) • Erityisesti Chagall käsitteli töissään syvällisesti juutalaista, Vitebskissä vietettyä lapsuuttaan ja nuoruuttaan. • Hän opiskeli taidetta Pietarissa ja oleskeli sitten muutamia vuosia Pariisissa. • 1917 hän osallistui Venäjän vallankumoukseen, perusti taidekoulun Vitebskissa, muutti 1920 Moskovaan. • 1923 hän lähti Neuvostoliitosta, koska hänen taidekäsityksen alkoi enenevissä määrin poiketa Neuvostoliiton virallisesta taidekäsityksestä. Ensin hän seurasi Wassily Kandinskya Berliniin. • 1924 hän muutti eteenpäin Pariisiin, joka siihen aikaan oli Euroopan merkittävin taiteilijoiden kohtauspaikka. • Natsien miehitettyä Ranskan hän pakeni perheineen Yhdysvaltoihin 1940. • 1948 hän palasi Eurooppaan ja eli elämän loppuun asti Provencessa. Annette Winter-Tarvainen

46. Marc Chagall (1887-1985) • Hän kuului ekspressionismin merkittävimpiin edustajiin. Myös fauvismi, venäläinen kansantaide ja juutalainen mystiikka vaikuttivat olennaisesti hänen maalaustyyliinsä. • Hänen ensimmäisenä Pariisin aikana syntyi hänen tunnetuin teos ”viulisti”, joka liittyi aihepiiriltään hänen isäänsä ja klezmer-musiikkiin. Annette Winter-Tarvainen

47. Marc Chagall (1887-1985) • Chagallin maalaukset ovat läheisesti yhteydessä surrealistiseen liikkeeseen, mutta sisältävät myös kubismin ja fauvismin elementtejä. • II. Maailmansodan jälkeen hän keskittyi paitsi maalauksiin myös keramiikkaan ja lasimaalauksiin. Annette Winter-Tarvainen

48. Musiikki • Juutalainen musiikki voidaan jakaa kolmeen tyyppiin: • Synagogassa esitettävä musiikki • Kansanmusiikki • Taidemusiikki • Jo 800-luvulla Al-Andalusin Córdoban kalifin hovissa toimi suuresti arvostettuja juutalaisia muusikoita. • Kristillisissä maissa levittivät maallista musikkia ja omiin sanoituksiin sävellettyjä lauluja vaeltavat muusikot, trubaduuri- ja minne-laulajat. Saksassa tuli 1200-luvulla kuuluisaksi juutalainen minne-runoilija ja minne-laulaja Süsskind Trimbergiläinen. Hänen laulunsa ovat tuon ajan saksalla. Annette Winter-Tarvainen

49. Klezmer-musiikki • Ashkenazi-juutalaisia kansanmuusikkoja kutsuttiin nimellä klezmorim (monikko sanasta klezmer = hepreaksi kli ’instrumentti’ zemer ’laulu, musiikki’, monikossa klei zemer ) • Klezmer-musiikki oli Itä-Euroopan juutalaisten kansanmusiikkia, jota soitettiin häissä ja muissa perhejuhlissa. Klezmerin juuret ulottuvat yli kahden tuhannen vuoden taakse; osa moodeista eli asteikoista on peräisin Jerusalemin Toisessa Temppelissa lauletuista rukouksista. Toiseen maailmansotaan asti klezmer-muusikot, klezmorim, kiersivät soittamassa Itä-Euroopan vielä kulttuuristaan rikkaissa ja elinvoimaisissa juutalaisyhteisöissä. Annette Winter-Tarvainen

50. Klezmer • Siirtolaisten mukana klezmer muutti Yhdysvaltoihin, jossa musiikkiin tuli vaikutteita jatsista ja swingistä ja siitä kehittyi enemmän kaupalliseen tyyliin sopivaa. Kun kansanmusiikkiin heräsi kiinnostus 1970-luvulla, myös alkuperäinen klezmer löydettiin. Perinteisen musiikin uudelleensyntymä tuotti suosittuja yhtyeitä, jotka soittavat festivaaleissa ympäri maailmaa. Jotkut yhtyeet pitäytyvät perinteiseen klezmeriin, mutta monet kokeilevat yhdistämällä siihen muita musiikkityylejä. Musiikki ei tuo takaisin tuhottuja Itä-Euroopan juutalaisyhteisöjä, mutta ilmaisee yhä juutalaisen elämän iloja ja suruja. • Suomen Klezmer-yhdistys on perustettu vuonna 2003 edistämään klezmer-musiikin tuntemusta ja harrastusta Suomessa. Annette Winter-Tarvainen