Funktionaalinen tulonjako Suomessa: katsaus tutkimustuloksiin

1. Funktionaalinen tulonjako Suomessa: katsaus tutkimustuloksiin 13.2.2009Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Pekka Sauramo

2. Esityksen sisältö • Peruskäsitteitä • Funktionaalisen tulonjaon kehityksen peruspiirteet Suomessa aggregatiivisen aineiston valossa • Mitkä ovat oleellisimmat funktionaalisen tulonjaon kehitykseen liittyvät kysymykset? • Muutama sana funktionaalisen tulonjaon määräytymistä kuvaavasta valtavirta(makro)teoriasta • Suomalaisen makrotaloudellisen tutkimuksen antamat tulkinnat funktionaalisen tulonjaon kehityksestä

3. Kaksi tautologiaa:1) Palkkojen osuus laskee, jos reaaliset työvoimakustannukset W/P nousevat hitaammin kuin työn tuottavuus Q/N. 2) Palkkojen osuus laskee, jos hinnat P nousevat nopeammin (tai laskevat hitaammin) kuin yksikkötyökustannukset WN/Q.Oleellinen kysymys: Minkälaisia esim. yo. tautologioita hyödyntäviä funktionaalisen tulonjaon kehitystä Suomessa selittäviä syy-seuraus –suhteita esitteleviä tulkintoja on esitetty?

4. Palkansaajakorvausten osuus koko kansantaloudessa ja yritystoiminnassa 1960-2002

5. Työn ja pääoman välinen tulonjako yrityssektorissa 1975-2006

6. Työn ja pääoman välinen tulonjako teollisuudessa 1975-2006

7. Työn ja pääoman välinen tulonjako tietyillä palvelualoilla ja rakentamisessa 1975-2006

8. Työn tuottavuus ja reaaliset työvoimakustannukset yrityssektorilla 1975-1999

9. Kolme oleellista makroaineiston synnyttämää kysymystä: • Miksi palkkojen osuus (yrityssektorilla) laski vuosina 1992-1994? • Miksi palkkojen osuus (yrityssektorilla) on laskenut pysyväisluonteisesti? • Onko uusi taso tasapainotaso?

10. Pari sanaa teoriasta • Uusklassisen tuotantoteorian perustulos: - jos hyödyke- ja työmarkkinoilla vallitsee täydellinen kilpailu ja jos työpanosten hinnat vastaavat niiden rajatuottavuuksia, funktionaalisen tulonjaon (edustavassa yrityksessä) määräävät tuotantoteknologia ja sen muutokset yhdessä suhteellisten hintojen ja niiden muutosten kanssa • Keskeisin jatkotulos: - jos ay-liikkeellä on neuvotteluvoimaa ja yrityksillä hinnoitteluvoimaa, ay-liike ja yritykset voivat vaikuttaa funktionaaliseen tulonjakoon (kamppailu mark up –tekijöistä) - tekijöillä, jotka vaikuttavat ay-liikkeen neuvotteluasemaan ja yritysten hinnoitteluvoimaan, voidaan selittää funktionaalisen tulonjaon kehitystä Suomessa

11. Keskeisiä tutkimustuloksia • Makrotulkintoja ei ole perustettu sellaisenaan uusklassisen tuotantoteorian perustulokseen (suhteelliset hinnat&tuotantoteknologia&rajatuottavuusehot) • Kilpailun heikkenemistä on pidetty tärkeimpänä syynä palkkojen osuuden laskuun (Ripatti ja Vilmunen 2001) • Ay-liikkeen neuvotteluaseman heikkenemistä on pidetty tärkeimpänä syynä palkkojen osuuden pysyväisluonteiseen laskuun (Sauramo) - korkean työttömyyden takia ay-liike hyväksyi palkkojen osuuden laskun, mikä on näkynyt historiaan verrattuna matalina palkankotuksina - uusi alentunut palkkojen osuuden taso ei ole vastannut kansantalouden tasapainoa: täystyöllisyystasoa korkeampaa työttömyyden tasoa on vastannut kansantalouden tasapainotasoa alhaisempi palkkojen osuuden taso

12. Työttömyysaste ja palkansaajakorvausten osuus yritystoiminnassa 1960-2003

13. Palkansaajakorvausten ja työttömyysasteen välinen yhteys yritystoiminnassa 1962-2003 • Palkkakäyrä (yhteisintegroituvuusrelaatio) ln(WN/PQ) = 4,82 – 0,13ln(U%) 2. Dynaaminen palkkayhtälö ∆ln(WN/PQ)t = -0,34 ∆ln(U%)t-1 - 0,22(ln(WN/PQ) - 4,82 + 0,13ln(U%))t-1

14. Yhteenvetoa • Makroaineistojen käyttöön perustuvissa tulkinnoissa korostuu kilpailun heikkeneminen hyödykemarkkinoilla tai ay-liikkeen neuvotteluaseman heikkeneminen • Makrotulkinnoissa on luontevaa lähteä siitä että pysyväisluonteinen palkkojen osuuden lasku ei kuvaa uutta kansantalouden tasapainotilaa vaan on yksi pysyväisluonteisen työttömyysongelman kuvastaja • Eri toimialoilla kehitys on ollut hyvinkin erilaista. Joillakin aloilla (erityisesti teollisuudessa) korostuu työn tuottavuuden ripeä nousu, joillakin hintakehitys (rakentaminen, tukkukauppa) • Erilaista kehitystä ei voida kuvata tyhjentävästi yhdellä edustavan yrityksen mallilla. Kannattaa käyttää myös analyysikehikoita, joissa on luovuttu edustavan yrityksen mallista ja pelkästään aggregatiivisen aineiston käyttämisestä.