Sámi skuvlahistorjá - logaldallan Sámi allaskuvla, čakčamánu 2010

1. Sámi skuvlahistorjá - logaldallan Sámi allaskuvla, čakčamánu 2010

2. Skuvlahistorjá ja dáruiduhttin • Man birra áiggun muitalit: • Prošeakta “Sámi skuvlahistorjá” • Dáruiduhttin – ulbmilat, doaimmat ja váikkuhusat • Muhtin osiid skuvlahistorjjás

3. Maid diehtibehtet? • Goas álggahuvvui oahpahus sámegillii Norggas (Ruoŧas/ Suomas)? • Goas álggahuvvui ja loahpahuvvui dáruiduhttin? • Man stuora oassi sámiin máhttet dál sámegiela? • Man stuora oassi sis máhttet eará giela buorebut go sámegiela?

4. Manne muitalit sámi skuvlahistorjá ? • Skuvla lei badjel čuođi jagi eiseválddiid váldoneavvu luohtehahttit sámegiela ja sámi kultuvra • Ii leat vel dokumenterejuvvon man ollu dat lea vahágahttán sámi servodagaide ja eaŋkilolbmuide • Stáhtat leat geavahan hui ollu ruđa skuvlla assimilerenbargui, ja eai áiggu buhtadit vahágiid. • Sullasaš miehtá máilmmi • Sámit ollen guhkkelii hukset iežaset skuvlla go máŋga eará álgoálbmogat

5. Sámi skuvlahistorjjá gáldut • Girjjit, áigečállagat ja aviissat • Almmolaš ja priváhta arkiivvat • Ovddeš oahppit, oahpaheaddjit ja váhnemat muitalit • Govat • Jietnabáttit ja filmmat

6. Sámi skuvla vai “Norsk Standard”? • Norgga ja sámi skuvlahistorjá • Buot áiggiid čađa • Buot skuvlašlájat • Skuvlalágat, njuolggadusat ja mearrádusat • Politihkalaš riidu skuvla birra • Váilu: • - Maid leat oahppit ja oahpaheaddjit vásihan? • - Lea go praksis = teoriija?

7. Girjeprošeakta • Ohcat boares dokumeanttaid arkiivvain • Gávdnat gárves artihkkaliid • Diŋgot artihkkaliid, doaimmahit ovttasbargguin • Jearahallat, muitaleaddji dohkkeha. • Doaimmahus ja earát čállet fáddáartihkkaliid • Ohcat dieđuid čálliid birra • Ohcat boares govaid, govvedit

8. Sámi skuvlahistorjá - 1 (2005) • Artihkkalat dáruiduhttima, girkku ja mássan oahpu birra • Oahppit, oahpaheaddjit, internáhtabargit ja váhnemat muitalit • Vuođđoskuvla: Deanus, Guovdageainnus, Kárášjogas, Álttás, Muosáin, Návuonas, Gáivuonas, Skániin ja Aarbortes.

9. Sámi skuvlahistorjá 2 (2007) • Boazodoalloskuvla ja sámi joatkkaskuvllat • Vuođđoskuvlamuitalusat Deanus, Mátta-Várjjagis, Kárášjogas, Davvenjárggas, Láhpis, Ráissas, Gáivuonas ja Divttasvuonas • Sámi oahpahusráđis, skuvladirektevrras ja departemeantta

10. Sámi skuvlahistorjá 3 (2009) • Mánáidgárddit: Unjárga, Deatnu, Kárášjohka, Romsa, Skánit, Divtasvuodna, Snåase ja Oslo • Vuođđoskuvla: Máze, Davvesiida, Fálesnuorri, Ákŋoluokta, Loabát • Gielladili birra

11. Sámi skuvlahistorjá 4(2010) • Dáruiduhttima bealis ja vuostá, 1750-1935 • Vuođđoskuvla: Deatnu, Unjárga, Hámmárfeasta, Muosát, Bájddár, Engerdal • Erenoamášoahppu (ee. čalmmehis ja bealjehis oahppit)

12. Sámi skuvlahistorjá 5(2011?) • Oahppoplánat • Eambbo joatkkaskuvllas (Kárášjohka, Girkonjárga, Áltá, Romssa, julev- ja lullisámis) ja vuođđoskuvllas (ee. Porsáŋgu, Guovdageaidnu, Romsa) • Historjálaš dokumeanttat 1935-65 • Soahti ja ođđasithuksen

13. Sámi skuvlahistorjá 6(2012?) • Allaskuvla, universitehta • Eambbo vuođđoskuvllas (ee, Kárášjohka, Áltá, julevsámis) • Historjálaš dokumeanttat 1965-2000 • Giellaguovddáš • Álbmotallaskuvla • Gáiddusoahppu • Oahpaheaddjisearvvit

14. Oahpponeavvohistorjá(2013?) • Oktasaš girji njealje riikkas • Dološ ja ođđa oahpponeavvut • Buvttadanproseassa ja ruhtadeapmi • Sámi áššit stáhtaid našunála oahppogirjjiin • Sámi oahppogirjjiid sisdoallu ja giella

15. Almmuhanvuogit • Girjjit (6 Norgga bealde + eará riikkat) • Interneahtta - http://skuvla.info • Aviisaartihkkalat - Min Áigi / Ávvir • Logaldallamat skuvllain • Filbma?

16. Maid vel muhtimat galggašedje bargat • Ruoŧŧa, Suopma ja Ruošša • Jorgaleapmi eará gielaide • Arkiiva, museum, digitaliseren • Dutkan

17. Suopma, Ruoŧŧa ja Ruošša • Mis lea: • Doaimmahusat Ruoŧas ja Suomas • Muhtin čálliid / muitaleddjiid Mii dárbbašit: • Doaimmahus Ruoššas • Arkiivaohcciid • Eanet čálliid • Ruhtadeami

18. Vuosttáš sámegiel oahpahus • Vuosttaš skuvllat sámiide Ruoŧa bealde – 1600-logus • 1717 rájes miššuvdna – Thomas v. Westen – miššunearat ja oahpaheaddjit oahpahedje sámegillii • Dán rájes riidu oahpahusgiela birra. Muhtin áigodagain oahpahus galggai leat sámegillii ja ráhkaduvvojedje sámegiel oahppogirjjiid • 1826 vuosttaš oahpaheaddjiskuvla – sámegiella fágan

19. Dáruiduhttin – ovdamearka Návuonas

20. Dáruiduhttinpolitihkka vuoitá • 1851 mearridii Stuoradiggi dađistaga rievdadit oahpahusgiela sámegielas dárogillii. • “Finnefondet” • “Overgangsdistrikt” • Giellainstruvssat • Oahpaheaddjiskuvla heittii oahppamis sámegiela • 1902: Sierra skuvladirektevra Finnmárkkus.

21. Internáhtaáigi • Su. 1900 mearridii stáhta hukset internáhtaid miehtá Finnmárkku • Vuosttaš stáhtainternáhtat Mátta-Várjjagis ja Guovdageainnus • 21 stáhtainternáhta ja 28 suohkaninternáhta Finnmárkkus 1940 • Dárogiel ja dárokultuvrralaš biras

22. Vuostálastin • Eatnasat Norgga servodagas dorjo dáruiduhttinpolitihka, muhto eai fal buohkat • Báhpat, dáža oahpaheaddjit, Sámemiššuvdna • Muhtin dáža politihkkarat • Sámi oahpaheaddjit (Anders Larsen, Isak Saba, Henrik Kvandahl) • Sámi váhnemat • Sámi aviissat ja searvvit

23. Áiggit rivdet • 1948: Samordningsutvalget for skoleverket: Politihka sámiid hárrái leamaš boastut • 1951: Guovttegielat ABC (ain dušše veahkkegiellan) • 1959 skuvlaláhka: Prinsihpalaš rahpan: Sámegiella sáhttá leat oahpahusgiellan • 1967: Álgooahppu sámegillii • 1972: Sámegiella 2. giellan • 1985: Sámegiella oahpahusgiellan olles vuođđoskuvllas

24. Sámi skuvla? • 1976: Sámi oahpahusráđđi • 1987, 1997, 2006: Sámi oahppoplánat • 1989: Sámi allaskuvla • 2000: Sámi oahpahus Sámedikki vuollái • Badjel 2000 oahppi lohket sámegiela Norggas

25. Dáruiduhttima bohtosat • Sámegielagat badjel 40-50 jagi eai máhte čállit eatnigielaset • Measta buot sámi váhnemat lulli- ja julevsámeguovlluin, Romssas ja Riddo-Finnmárkkus dárostedje mánáidasaset • Dál sullii 75% sámiin eai máhte sámegiela • 50% sis geat máhttet sámegiela máhttet eará giela buorebut • Máŋgasat eai háliidan šat leat sápmelažžan

26. Dáruiduhttin – ii dušše giella • Ealáhusat • Borramuš • Osku • Biktasat • Dearvvašvuohta • Identitehta

27. Joatkkaskuvla • 1936 Sámi álbmotallaskuvla Kárášjogas • 1952 Statens heimeyrkeskole for samer • 1968 Boazodoalloskuvla • 1969 Karasjok gymnasklasser med samisk • 1989 Sámi joatkkaskuvllaid stivra

28. Čále iežat skuvlahistorjjá • Sámi skuvlahistorjá dárbbaša nuorra čálliid. • Sáhtát: • - muitalit maid ieš leat vásihan • - jearahallat áhku, čeazi .... • - čállit novealla, divtta dahje sárgut skuvlla birra. • Čále eatnigillii, sáhtát maŋŋil jorgalit jus háliidat • Jus prentejuvvo, oaččut bálkká ja girjji

29. Jurdagat • Manne leat ollu sámit molson giela, kultuvrra ja identitehta? • Lea go vejolaš ja sávahahtti molsut ruovttoluotta? • Maid fertešii dahkat vai nannet sámevuođa fas? • Lea go paralleallat eará riikkain?