Tampereen kaupunkiseudun seutuyhteistyön arviointi

1. Tampereen kaupunkiseudun seutuyhteistyön arviointi Seutufoorumi 2012, Tampere-talo, Kauko Aronen 02.05.2012 Esityspaikka/tapahtuma pp.kk.vvvv Etunimi Sukunimi titteli

2. Arvioinnin lähtökohdat -tarjouspyynnöstä • 1. tehtävä on Tampereen kaupunkiseudun seutuyhteistyölle asettamien omien tavoitteiden saavuttamisen arviointi. • Huomiota kiinnitetään myös tavoitteiden saavuttamisen tehokkuuteen, jolloin arvioidaan seutuyhteisön toimintatapojen (kustannus-hyöty) tehokkuutta. • 2. tehtävä yleinen kaupunki- ja kuntatutkimukseen perustuva arviointi seutuyhteistyön mahdollisuuksista tulevaisuudessa vastata toiminnallisten kaupunkiseutujen haasteisiin. • Arvioinnissa tulee pohtia myös toimintamallin poliittista uskottavuutta, käsiteltävien asioiden strategisuutta sekä sen vaikutusta luottamuspääoman kehittymiseen. Toimintamallin heikkouksien ja vahvuuksien analysointi tulevaisuuden haasteiden näkökulmasta. • 3. tehtävä on näiden analyysien pohjalta tehdä tarjouspyynnön mukaiset ehdotukset kaupunkiseudun kuntien yhteistyön kehittämisestä. Kauko Aronen Seutufoorumissa 02.05.2012

3. Arvioinnin tulokset • johtopäätökset nykymuotoisen yhteistyön tuloksellisuudesta, • näkemys yhteistyön mahdollisuuksista vastattaessa tulevaisuuden haasteisiin ja • näiden molempien analyysien pohjalta ehdotukset kaupunkiseudun kuntien yhteistyön kehittämiseksi. Päättäjien käyttöön sekä arviointi (raportti), että sitä koskevat reflektoinnit Kauko Aronen Seutufoorumissa 02.05.2012

4. Arviointiryhmä, kenttätyöt ja reflektointi • Kauko Aronen, kaupunkitutkimuspäällikkö, Suomen Kuntaliitto ry. Hankkeen vastuuhenkilö • Ritva Laine, yliarkkitehti, Suomen Kuntaliitto ry • Jarmo Asikainen, kehitysjohtaja, Audiapro Oy • Aija Tuimala, johtaja, AudiaproOy • Markus Pauni, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto • Anni Antila, asiantuntija, AudiaproOy • Mari Vaattovaara, professori, Helsingin yliopisto ja • Ari Hynynen, professori, Tampereen teknillinen yliopisto Kauko Aronen Seutufoorumissa 02.05.2012

5. Arvioinnin kohdistuminen eri yhteistyölohkoihin • palveluyhteistyö, • sivistys-, sosiaali- ja terveys sekä päivähoidon seudullista kehittämistä koskevat suunnitelmat, sopimukset, organisoinnit ja käytännöt • teknisten palvelujen seudullista kehittämistä koskevat suunnitelmat, sopimukset, organisoinnit ja käytännöt • seudullisen tietohallinnon perustamisasiakirjat ja seudulliset suunnitelmat • muistio Tampereen kaupunkiseudun kuntien yhteistyön sisällöstä ja kaupunkiseudun ulkopuolelle suuntautuvan yhteistyön periaatteista 2008 • maankäyttöyhteistyö ja • Paras -kaupunkiseutusuunnitelma ja yhdyskuntasuunnittelun hankekokonaisuus • MAL -aiesopimus • ministeriöiden palaute Paras -kaupunkiseutusuunnitelmista 2008 ja 2009 • maankäyttöä, asumista ja liikennejärjestelmän seudullista kehittämistä koskevat suunnitelmat, hankkeet, sopimukset, organisoinnit, edunvalvonta • joukkoliikennelautakunnan perustamisasiakirjat ja seudulliset suunnitelmat • elinkeinoyhteistyö • Elinkeinoyhtiö Tredean perustamisasiakirjat ja seudulliset suunnitelmat Kauko Aronen Seutufoorumissa 02.05.2012

6. 2. Arvioinnissa käytetyt aineistot • annetun arvioinnin taustamateriaalin analyysi, taustamateriaalia täydennetään. Asiakirja-analyysi tavoitteenasettelusta tehty, jatketaan tavoitteiden saavuttamisen arviointia (Markus Pauni) • avainhenkilöhaastattelut haastattelua (28 kpl, Anni Antila Audiapro:sta vastaa pääosasta,+ Kauko Aronen Kuntaliitosta), tehty • seutujohtajan Tampereen seutuyhteistyöstä MBA-tutkintoa varten tekemää raportointia, erityisesti johtamisen arviointia, käytetty hyväksi raporttia laadittaessa • kysely kuntien luottamushenkilöille, tehdään strukturoituna verkkokyselynä, tehty • erillisiä tarkentavia keskusteluja ja haastatteluja , kuntajohtajat ja seutujohtaja Kauko Aronen), tehty • valittujen yhteistyökohteiden valmistelua ja päätöksentekoa koskevan lehtikirjoittelun analyysia joissakin valaisevissa kohteissa, tuleva toimenpide • maakuntaa ja ELY-keskustakuullaan tarkentavien kuulemisten yhteydessä, tehty Kauko Aronen Seutufoorumissa 02.05.2012

7. TAMPEREEN SEUDUN SEUTUYHTEISTYÖN ARVIOINTI 1 Taustaa 2 Seutuyhteistyö yleisesti 2.1 Taso 1:Seudullisen yhteistyön puitesopimus 2.2 Taso 2: Sopimus työskentelystä yli kuntarajojen 2.3 Taso 3: Sopimus yhteisestä työnjohdosta 2.4 Taso 4: Sopimus yhteisistä palveluorganisaatioista 2.5 Taso 5: Sopimus toimivaltaisesta elimestä vastaamaan seudun strategisesta kokonaiskehittämisestä 3 Seutuyhteistyö Tampereen seudulla 3.1 Hallinnollinen rakenne 3.2 Päätöksenteko ja demokratia 3.3 Tavoitteiden saavuttamisen arviointi strategia-asiakirjojen valossa 4 Seutuyhteistyö palveluissa, maankäyttöpolitiikassa ja elinkeinopolitiikassa 4.1 Palvelut 4.2 MAL -yhteistyö 4.3 Elinkeinot 5 Tulevaisuuden haasteet Tampereen seudulle 5.1 Tuottavuus ja seudullinen palveluiden järjestäminen 5.2 Yhdyskuntarakenteen eheys 5.3 Asuinalueiden sosiaaliekonominen erilaistuminen Tampereen seudulla 5.4 Kustannukset ja yhteistyön oikeutus 6 Tulevat kehittämisvaihtoehdot 6.1 Erikoistuneet seudulliset palvelut ja kaupunkiseudun kuntayhtymän vahvistettu valmisteluvastuu 6.2 Koottu seutuhallinto ja seudullinen demokratia 6.3 Kuntarakennemuutos ja uuden kunnan perustaminen 7 Johtopäätökset ja yhteenveto Kauko Aronen Seutufoorumissa 02.05.2012

8. Tulevaisuuden haasteet Tampereen seudulle Kunnat ovat voimakkaasti riippuvaisia yhdessä yhteisistä vetovoimatekijöistä, yrityselämän kehityksestä ja uusiutumisesta sekä innovatiivisuudesta. Kaupunkiseudun kunnat ovat omalta osaltaan todenneet tämän riippuvuuden ja yhdessä koonneet voimavarat seudulliseen elinkeinoyhtiö Tredea:an, jotta elinvoiman turvaaminen kuntien toimenpiteiden ja resurssien avulla olisi tehokasta. Tredeaja sen toiminta seudun osaamispohjan vahvistamisessa, sitä parantavissa ohjelmissa ja projekteissa sekä seudun markkinoinnissa on ollut tuloksekasta. Vähätellä ei kuitenkaan voi seudun yritysten ja uusien yrittäjien kykyä vastata markkinoiden jatkuvasti muuttuvaan kysyntään ja hyödyntää Tampereen seudun suurelle kaupunkiseudulle ominaista dynamiikkaa. Seudun kunnat ovat toimineet tuloksekkaasti omalla kuntakohtaisella elinkeinopolitiikallaan, lähinnä tarjoten sijainteja yrityksille. Elinvoima ja kilpailukyky ovat taustalla, mutta eivät nouse päällimmäiseksi haasteeksi. Kysymys Tampereen seudulla on siitä, miten elinvoimainen ja kilpailukyinen Tampereen seutu voisi olla vieläkin elinvoimaisempi ja kilpailukykyisempi. Tämä asia ratkaistaan palvelujen tuottavuudella, päällekkäisyyksien purkamisella, tehokkaalla ja eheällä yhdyskuntarakenteella sekä vielä tehokkaammalla (aina) niukkojen elinkeinojen kehittämisvoimavarojen strategisella fokusoitumisella. • Tuottavuus ja seudullinen palveluiden järjestäminen • Yhdyskuntarakenteen eheys • Asuinalueiden sosiaaliekonominen erilaistuminen Tampereen seudulla • Kustannukset ja yhteistyön oikeutus Kauko Aronen Seutufoorumissa 02.05.2012

9. Kustannukset ja yhteistyön oikeutus • Tampereen seudulla on seudun kuntayhtymän kautta muodostunut jäntevä, määrämuotoinen ja seutuyhteistyön eri tasoilla ohjatusti etenevä seutuyhteistyön prosessi. Arvioinnin mukaan paremmin ei tätä seutuyhteistyötä olisi voinut käynnistää, valmistella ja kehittää. • Seutuyhteistyötä voi tästä näkökulmasta (edestakaisuus kuntein välisyydessä) pitää raskaana , byrokraattisena tapana saada aikaan ne tulokset, joita sillä on saavutettu. Kuitenkin seutuyhteistyö on sijoitettava aikaansa. Suuriin kaupunkiseutuihin nähden Tampereen seutu on ollut yksi edelläkävijöistä näin systemaattisen seudullisen yhteistyön käynnistäjänä, kartoittajana (palvelut) ja toteuttajana (MAL., elinkeinopolitiikka). Haastatteluissa ja kyselyssä ylivoimainen enemmistö edusti näkemystä, että seutuyhteistyö oikeuttaa siihen käytetyt panokset, koska tällä tavoin luodaan pohjaa tulevaan, luodaan luottamusta ja panokset ovat investoinnin luonteisia tulevaisuuden yhteistyötä silmällä pitäen. • Sama resurssien käytön malli ei kuitenkaan ole perusteltu tulevaisuudessa, vaan jos tulevaisuudessakin aiotaan todeta yhteistyöhön käytettyjen panosten olevan oikeutettuja, tulospuolelle on jatkossa saatava uusia konkreettisia tuloksia. Tulevaisuudessa ei voida vedota siihen, miten tämä resurssien käyttö luo luottamusta ja on investoinnin kaltainen tulevaisuutta silmällä pitäen. Tulevaisuudessa pitää saada lisää tuloksia jo sisällä olevasta investoinnista. Kauko Aronen Seutufoorumissa 02.05.2012

10. Arviointiryhmän näkemyksen mukaan tulevaisuudessa riittävän yhteistyön malli sisältää seuraavat asiat 1. Lisääntyvässä määrin yhteisiä palveluita (henkilöstö yhteisen johdon alaisuudessa, palveluverkot suunnitellaan tiiviissä yhteydessä yhteiseen MAL-suunnitteluun ja palveluverkkojen tarkastelussa haetaan tuottavuushyödyt koko alueen näkökulmasta), 1. yhteinen perusterveydenhuolto 2. yhteinen päivähoito, 3. yhteinen vanhuspalveluhenkilöstö, … 2. MAL-asioissa, maankäyttöpolitiikassa ja toteuttamisen ohjauksessa yhteinen päätöksenteko kuten joukkoliikennelautakunta ja välittömästi sitovuutta sopimuksellisuuden avulla (aiesopimus valtion kanssa), mikä lisää sitovuutta kuntiin nähden rakennesuunnitelman toteuttamisessa 3. elinkeinopolitiikassa kokonaan yhteinen elinkeinopolitiikka, elinkeinokehityksen asiantuntemusta kehitetään, erikoistetaan ja käytetään koko alueen kehityksen näkökulmasta MAL-yhteistyöhön liittyen alueen työpaikka-alueet profiloidaan ja niitä toteutetaan koko alueen näkökulmasta 4. varautuminen segregaation haittojen yhteiseen ennaltaehkäisyyn, yhteinen rahoitus positiivisiin erityistoimiin, jotka voivat olla riittävästi resursoituja seudullisia projekteja seudun vastineena valtiovallan kaupunkipolitiikan osana kehittämään sosiaalisen eheyden kaupunkisopimuksiin. Kauko Aronen Seutufoorumissa 02.05.2012

12. Palvelupisteiden ja –verkkojen suunnittelu MAL-yhteydessä

13. Tavat toteuttaa nämä vaatimukset 0. seutuyhteistyön nykytaso ei toteuta vaatimuksia 1. Sektoreittainenyhteistyömalli, jossa siirtymävaiheen ajan Tampereen seudun kuntayhtymä vastaa mallin valmistelusta 2. Koottu seutuhallinnon malli 3. Kaupunkiseudun kuntien yhteen liittäminen Kauko Aronen Seutufoorumissa 02.05.2012

14. Erikoistuneet seudulliset palvelut ja kaupunkiseudun kuntayhtymän vahvistettu valmisteluvastuu • Sektoreittaisenyhteistyön tiivistäminen ja kaupunkiseudun kuntayhtymän vahvistettu valmisteluvastuu siihen liittyen merkitsee tulevaisuuden haasteisiin vastaamista yhteistyötä tiivistävän prosessin kautta. • Prosessin, jonka valmisteluvastuu ja sitä koskeva mandaatti pitäisi vahvistaa kaupunkiseudun kuntayhtymälle, avainkohdat olisivat: • sitoutuminen tiivistyvään strategiseen palveluyhteistyöhön koko seudulla (lisääntyvässä määrin yhteisiä palveluita, ensimmäisenä yhteiset perusterveydenhuollon palvelut, jatkossa lisää, jotta tuotavuushyödyt yhteisesti tarkasteltavista palveluverkoista ja yhteisen johdon alaisuudessa toimivasta henkilöstöstä varmistetaan); merkitsee muutosta nykyiseen vaihtelevin kombinaatioin tehtävään verkostomaisen yhteistyöhön • sitoutuminen MAL-yhteistyön syventämiseen. Sopimus siitä, että tarvittavaa nopean aikavälin koordinaation tiivistämistä ja sitoutumista varten luodaan aiempaa jäntevämpi ja eheyttävämpi rakennemalli 2.0 sekä sopimuksellisuutta vahvistaen ml. seuranta- ja seuraamusjärjestelmästä sopiminen. • elinkeinopolitiikan yhteistyötä tiivistetään aluksi varmistaen strategisten suurten työpaikka-alueiden toteutumisedellytykset alueita profiloivalla tavalla MAL-yhteistyöhön liittyen; lisääntyvässä määrin luovutaan kuntakohtaisesta elinkeinopolitiikasta ja siirretään elinkeinokehityksen inhimilliset voimavarat koko seudun näkökulmasta käytettäviksi, kehitettäviksi ja erikoistettaviksi. • sitoudutaan vastaamaan asuinalueiden sosiaaliekonomisen aseman erilaistumisen aiheuttamiin ongelmiin yhteisellä taakanjaolla muutenkin kuin väkisin pyrkimällä uuden asuntotuotannon hallintamuodon mukaiseen vastuun tasaamiseen (tämä ei kutienkaan ole kaupunkiseudulla aina toimivaa eikä onnistu luontaisesta asuntomarkkinoiden systematiikasta johtuen) Kauko Aronen Seutufoorumissa 02.05.2012

16. 6.2 Koottu seutuhallinto ja seudullinen demokratia • Koottu seutuhallinto vastaa tässä raportissa kaupunkiseuduille tulevaisuudessa tuleviin haasteisiin. Se kykenee ottamaan kaikki samat tehtävät kuin kuntien yhteen liitäminenkin. • palvelutuotanto voidaan koota seudullisesti, vaikka erillisiin operatiivisiin yksiköihin, mutta niiden ohjaus voidaan toteuttaa jäntevästi ja yhtenäisellä alueella keskinäsiä synergioita ja yhteyttä MAL-suunnitteluun korostaen. • voidaan aloittaa yhteisen oikeusvaikutteisen yleiskaavan laatiminen kokonaisuuden näkökulmasta. Voidaan osoittaa yhteisestä yleiskaavasta päättäminen kootun seutuhallinnon demokratialle. Yleiskaavaprosessin käynnistäminen luo myös jäntevyyden välittömästi tarvittaville toimille, sitovuuden lisäämiselle sopimuksellisesti. Yhteinen visio lopputuloksesta varmistaa myös välittömiä eheyttäviä tuloksia. Myös toteuttamisen ohjelmointi ja seuranta tulee osoittaa seutuhallinnon tehtäväksi. • yhteinen elinkeinopolitiikka omassa operatiivisessa elimessään (Tredea), tiiviissä yhteistyössä MAL-valmistelun ja rakennesuunnitelman toteuttamisen kanssa • osoitetaan seutuhallinnolle osuus verotuloista (jokin osuus laskennallisesta verotulosta siten, että veroja keräävät kunnat osallistuvat kustannuksiin taloudellisen kantokykynsä mukaan; seutuhallinnon rahoitus mahdollistaa segregaation haittoja ennaltaehkäisevät toimet, mm. palvelujen ja asuinalueiden kohentamisen positiiviset erityistoimet ongelmallisilla alueilla, se on siis seudun sisäinen tasaava järjestelmä). Kauko Aronen Seutufoorumissa 02.05.2012

18. 6.3 Kuntarakennemuutos ja uuden kunnan perustaminen • Selkein tapa vastata haasteisiin on kuntien yhteen liitäminen. Tämä vaihtoehto sulkee sisäänsä kaikki edellä tarpeellisiksi kuvatut ulottuvuudet ja toteuttaa niitä ohjaavan välittömän kuntademokratian. • Kuntaliitosvaihtoehtoon on liitettävä lähidemokratian ja asukas- / asiakasosallistumisen mekanismien kehittäminen. • Kuntarakennemuutoksen vaihtoehdossa, mutta myös muissa ratkaisuissa, joissa perustetaan koko seudun yhteisiä palveluorganisaatioita, on pyrittävä omaksumaan seudun nykyistä käytännöistä kuhunkin tehtävään parhaat käytännöt. Eri kunnissa on omia ylpeyden aiheitaan palveuidenohjauksessa, tilaaja-tuottaja-menettelyn soveltamisessa, tuottavuuden parantamisessa, kannustimissa jne. Eri kuntien käytännöistä on sulautettava parhaat toimintamallit eri tasoille. On ymmärrettävää, että esimerkiksi kuntien henkilöstö tuntee epävarmuutta omasta asemastaan ja pelkää niiden käytäntöjen puolesta, joita se on oppinut pitämään hyvinä. Onkin korostettava, että kysymys on uuden kunnan rakentamisprosessista. Kauko Aronen Seutufoorumissa 02.05.2012

20. Johtopäätökset ja yhteenveto • Tampereen seutu on seutuyhteistyössään erittäin pitkällä. Seutuyhteistyö toimii kuntien päätöksenteon ehdoilla, mikä toisinaan aiheuttaa päätöksentekoprosessien pituutta tai tavoitteiden muuttamista kehittämishankkeiden valmistumisen hetkellä. Seutuyhteistyö koetaan kuitenkin erittäin toimivaksi kuntien näkökulmasta, sen on koettu vahvistaneen luottamusta ja luoneen pohjaa tulevaan. Se on koettu investoinnin kaltaiseksi, jolloin sen arviointi nykytilan kustannus-hyöty -näkökulmasta koetaan merkityksettömäksi. • Vaikka tähän asti toteutettu seutuyhteistyö investointina tulevaan koetaankin hyödyllisiksi, se ei tarkoita, että jatkossa voitaisiin toimia entiseen tapaan. Investoinnin on aika alkaa tuottaa lisääntyvässä määrin tuloksia. • Arviointityöryhmä ehdottaa, että Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä päättää esittää seudun kunnille selvitystyön jatkamista kootun seutuhallinnon vaihtoehdon ja kuntarakennemuutosvaihtoehdon pohjalta niiden hyötyjä ja haittoja vertaillen. Vain näissä vaihtoehdoissa kyetään vastaamaan seudun tulevaisuuden haasteisiin. Kauko Aronen Seutufoorumissa 02.05.2012