Mitä on "lapsen paras" ja miten sitä voi yrittää tavoittaa tutkimuksen keinoin?

1. Mitä on "lapsen paras" ja miten sitä voi yrittää tavoittaa tutkimuksen keinoin? Lasten parhaaksi Varhaiskasvatuksen laitoksen tutkimuspäivä 27.04. 2006 Marja-Leena Laakso

2. Lapsilta kysyttiin: Toivoisin, että päiväkodin aikuiset ...

3. ... "antaisi lasten tehdä sitä mitä ne haluaa, mutta ne ei anna, kun ne yrittää lasten parasta" Lasten Jyvävasu, syksy 2006

4. Kasvatuspäämäärät lapselle merkitykselliset kokemukset kieli kieli Tavoitteena hyvinvoiva lapsi fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus Lapselle ominainen tapa toimialeikkiminen, liikkuminen, taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen, tutkiminen varhaiskasvatus-ympäristö kasvattajayhteisön toiminta POHJA TAVOITE Sisällölliset orientaatiot Matemaattinen Luonnontieteellinen Historiallis-yhteiskunnallinen Esteettinen Eettinen Uskonnollis-katsomuksellinen kasvatuskumppanuus Tuen tarpeen havaitsemisessa vanhemmat mukana MITÄ LAPSI TARVITSEE? TUNNEMMEKO LAPSEN? © JyväVasu

5. Mikä ohjaa lapsen kehitystä? Eri aikoina ja eri tutkijoilla on ollut erilaiset käsitykset keskeisten tekijöiden osuuksista: Arnold Gesell & Frances L. Ilg, (1954): ”Edessämme on aina vain yksi kehitysjakso kerrallaan. Kokonaisuus (lapsen kehitys, kirj. lisäys) ei ole hallittavissamme. Se on liian monimutkainen ja mystillinen uskottavaksi perustuksiaan myöten ihmiskäsiin. Luonto ottaa huolekseen suurimman osan tehtävästä ja pyytää vain apuamme. Donald W. Winnicott (1965): ”Käsitettä pikkulapsi ei erillisenä itse asiassa ole olemassa, sillä missä tahansa näemme pikkulapsen, näemme myös äidin huolenpidon hänestä. Ilman äidin huolenpitoaei olisi lastakaan”

6. I Neurobiologia Kehityksen keskeiset määrittäjät II Kasvuympäristö III Yksilön oma toiminta

7. KLASSINEN KYPSYMISTEORIA • Neuraalinen kehitys on tulosta geneettisestä • ohjelmoinnista – tosin ympäristö voi nopeuttaa • tai hidastaa joidenkin toimintojen kehitystä • NEUROKONSTRUKTIVISTINEN LÄHESTYMISTAPA • Hermoston kehitys ei heijastele determinististä geneettistä • ohjelmointia, vaan... • Neuraaliset hermoverkot - erityisesti aivokuorella - • ohjelmoituvat vuorovaikutuksessa virikkeiden kanssa, • jotka tulevat ulkoisesta ympäristöstä I Neurobiologia

8. II Kasvuympäristö • I Fyysinen turva ja suojelu • Lapsen fyysisistä tarpeista huolehtiminen • Lapsen suojelu • II Vanhemman ja lapsen välinen suhde • - Turvallisuudentunne kiintymyssuhteen kautta • Herkkyys lapsen tarpeille • Lapsen viesteihin vastaaminen • - Lapsen kiinnostuksen suuntaaminen • - Tunteiden jakaminen ja ilmaiseminen • III Kasvuympäristön virikkeellisyys • Lapsen ikätasolle ja yksilöllisille tarpeille sopivien virikkeiden tarjonta • - Lapsen osallisuus & toimijuus

9. III Yksilön oma toiminta • Lapsi ei ole passiivinen ympäristön vaikutusten • vastaanottaja, vaan luo aktiivisesti omat • kokemuksensa • Erot yksilöllisissä tavoissa: • - havaita & muistaa • - virittyä tunnetasolla • - saada ja ottaa vastaan palautetta ympäristöltään Kokemukset eivät tapahdu – niihin reagoidaan, niitä työstetään, ne eletään yksilöllisesti

10. Tutkimuksellisia painopistealueita ja viitekehyksiä

11. Tutkimuksen painopistealueet varhaiskasvatustieteessä Jyväskylässä I Lapsuus yhteiskunnallisena ilmiönä mm. - Lapset terveytensä ja hyvinvointinsa määrittäjinä - Lasten toimijuus päivähoidossa II Varhaisvuosien pedagogiikka, kehitys ja oppiminen mm. – Leikki, kehitys ja oppiminen - Yhteenkuuluvaisuudentunne päivähoidossa III Varhaiskasvatustyön kehittäminen ja arviointi mm. - Mielekkäät oppimiskokemukset - Johtajuuden yhteisöllisiä ja yksilöllisiä tulkintoja

12. Ihmisen kehitys ja sen riskitekijät - huippututkimusyksikkö Lapsen kielen kehitys ja geneettinen dysleksiariski - pitkittäistutkimushanke

13. Tukimusasetelmastamme • NEUROBIOLOGIAAN LIITTYVÄT TEKIJÄT • Vanhemman dysleksia (vaikeusaste) • Lapsen geneettinen riski Lapsen kehitys • KASVUYMPÄRISTÖTEKIJÄT • Vanhemman koulutus • Vanhemman vuorovaikutuksellinen sensitiivisyys Sanaston ja kieliopin kehitys Fonologinen tietoisuus Varhainen lukutaito • YKSILÖN OMA TOIMINTA • Lapsen jaettu tarkkaavaisuus vuorovaikutuksessa • Lapsen kiinnostus kirjoista • KONTROLLOITAVAT TEKIJÄT • Lapsen kognitiivinen taso • Lapsen varhaisempi kielellinen kehitys

14. Tuloksia ja johtopäätöksiä • Varhaisempi kehitys ennustaa vahvasti myöhempää kehitystä • Kehityksellisten riskitekijöiden varhainen tunnistaminen • Tukitoimintojen käynnistäminen otollisessa vaiheessa • Lapsen omalla aktiivisuudella, suuntautumisella on tärkeä merkitys • Lapsen kiinnostuksenkohteiden jakaminen • Lapsen kiinnostuksen virittäminen • Kasvuympäristö on sekä aktiivisessa että passiivisessa mielessä merkittävä vaikuttaja lapsen kehitykselle • Vanhemmuuden ja perheiden tukeminen keskeinen lähtökohta lapsen tukemisessa • Lapsen paras on aina sidottu laajempiin yhteiskunnallisiin ratkaisuihin Laakso, Poikkeus, Eklund, & Torppa, 2004; Torppa ym., 2006