Uudet massat ja mitat kuorma-autokalustoon – muutoksen tavoitteet, edellytykset ja hallinta

1. Uudet massat ja mitat kuorma-autokalustoon – muutoksen tavoitteet, edellytykset ja hallinta

2. Tavoitellaan logistisia säästöjä raskaille kuljetuksille 1. 10. 2013 asetus voimaan Varsinainen muutos • Ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino 60 t  76 t (65% painosta paripyörillä) • Kaksiakselinen akseliyhdistelmä 19 t  21 t • Kolmeakselinen akseliyhdistelmä 24 t  27 t • Sallittu korkeus 4,2 m  4,4 m Siirtymäaikana (5 v) sallitut lisäykset nykykalustoon • 7 -akselinen yhdistelmä 60 t  64 t • 2 –akselinen auto 18 t  20 t • 3 –akselinen auto 26 t  28 t Sama kuljetusmäärä voidaan hoitaa vähemmällä kalustomäärällä Arvioidut hyödyt elinkeinoelämälle 80 – 160 M€ vuodessa Energiatehokkuus ja paranee ja CO2 –päästöt vähenevät

3. Tieverkon tulee mahdollistaa tehokkaammat kuljetukset: hihat kääritty ja alettu hommiin Liikennevirastossa on asetettu työryhmä selvittämään : • Kestääkö tiet, sillat ja lossit isompia massoja • Mahtuuko isommat ajoneuvot liikkumaan tiestöllä • Mitä toimia tarvitaan isompien ajoneuvojen liikkumisen mahdollistamiseksi • Missä järjestyksessä ja aikataulussa reittejä avataan • Miten tietoa kerätään ja jaetaan uudistuksen vaikutuksista Projektiryhmä: Raimo Tapio, Jukka Karjalainen, Minna Torkkeli, Marika Kämppi (Kuntaliitto), Pekka Rajala (UUD-ELY), Vesa Männistö, Magnus Nygård, Tuomas Toivonen 29.10.2013

4. Hyötyjen aikaansaaminen edellyttää toimia ja yhteistyötä • Siltojen lisätarkastukset, -kantavuusmittauksia ja koerasitukset kesällä 2013 • Alikulkujen korkeuksien tarkistusmittaukset yhdysteillä ja muiden teiden päällystyskohteissa tehty 2013 kesällä, muiden teiden alikulkumittaukset tehty 2-3 vuotta sitten. • Lauttojen kansien kantavuustarkistus • Rajoitukset esitetään liikenneviraston nettisivuilla kartalla, valmistunut syyskuun lopussa, nettisivu tehty • Teknisten ohjeiden päivitys meneillään • Toimenpiteiden kohdennus yhteistyössä elinkeinoelämän ja kuljetusalan kanssa • 22.4. ja 15.10 pidetty kuljetusalalle seminaarit Helsingin Messukeskuksessa • Kaupunkien katuverkko, toimintaa ohjeistettu. • Yksityistiet, tieyhdistyksen teki kyselyn tiehoitokunnille 29.10.2013

5. Tieverkon tulee mahdollistaa painavammat ja korkeammat kuljetukset: tierakenteet Tienrakenteiden kestävyys varmistettava pitkällä aikavälillä • Tiet kyllä periaatteessa kestävät, mutta niiden rasitus ja siten korjaustarve lisääntyy, varsinkin kun rakenteet ovat muutoinkin vanhoja ja kuntopuutteita paljon. • Suurimmat ongelmat: heikot reunat, kapeat tiet, heitot ja muut epätaisuudet • Kestävyyteen vaikuttaa olennaisesti paripyörävaatimus • Nykyisen kaluston yksittäispyörät rasittavat rakenteita • Paripyörien käyttö lieventää olennaisesti rasitusta • Painavien yhdistelmien selviytyminen pahoilla talvikeleillä (talvihoidon tehostus) • Tierakenteen kestävyysselvitykset 2013-, tavoitteena on selvittää • miten tierakenteen kestävyyttä ja kuntoa voitaisiin nykyisin käytettävissä olevilla mittareilla kuvata. • miten painorajoitustarvetta ja/tai rakenteen parantamistarvetta voidaan arvioida • paripyörän ja yksittäispyörän aiheuttamaa rasitusta tierakenteeseen instrumentoiduilla kohteilla. • Miten päällysteen ominaisuudet/ virheet vaikuttavat tierakenteen kestävyyteen.

6. Meneillään olevat tutkimukset ja selvitykset • Yksittäispyörän ja paripyörien kuormitusvaikutuksen vertailu • Kenttämittaukset Virttaan instrumentoidulla koekohteella, Kt 41 (FinnmapInfra Oy ja VTT) • Kenttämittaukset Vesilahden instrumentoidulla koekohteella, Mt 2983 (TTY) • 3D FEM mallinnuslaskelmat (TTY) • Raskaiden rekkojen kuormitusvaikutusten arviointi ja seuranta valituilla havaintotieosuuksilla (Roadscanners Oy) • Selvitys tierakenteiden kestävyyttä ja kuntoa kuvaavista mittareista (Pöyry CM Oy) • Ohjeistus painorajoitustarpeen arviointiin sekä tässä tarvittaviin lähtötietoihin (Roadscanners Oy ja TTY)

7. Yhteenveto tutkimusten keskeisistä tavoitteista • Yksittäispyörän ja paripyörän aiheuttamien tierasitusten vertailu; ”onko löydettävissä riittävän leveä yksittäispyörä, jonka rasitusvaikutus ei ole merkittävästi paripyörien aiheuttamaa rasitusta suurempi?” • Peräkkäisten akseleiden yhteisvaikutuksen alustava arviointi; missä olosuhteissa vaikutus on merkittävä ja milloin taas ei? • Perustan luominen rasitusvaikutusten tulevalle seurannalle valituilla havaintotiejaksoilla. • Kehitetään painorajoitustarpeen arviointia koskevaa ohjeistusta • Määritellään tierakenteiden kunnon ja vaurioitumisen seurannassa käytettävät muuttujat havaintotiejaksoja laajemmalla tieverkolla.

8. Tieverkon tulee mahdollistaa painavammat ja korkeammat kuljetukset: pullonkaulat Tieverkon pullonkauloja tarve poistaa • Painorajoitettuja siltoja noin 450 kpl, joista uusia noin 310 kpl • muutamia uusia ratojen ylikulkusiltoja rajoitettaneen lisäksi • tarkastusten myötä rajoituksia myös silloille vanhojen massojen mukaan • Matalia alikulkuja on 120 kpl, joiden alikulkukorkeus <440, ennen <420 oli 64 kpl • Lauttojen ja lossien (41 kpl) painorajoitettavien määrät nousevat nykyisestä 12:sta 28:aan • Lossipaikkoja on 34 kpl • 32 Finferriesin omalla kalustolla operoimaa, joista 28:lla rajoitus •   2 Euro Work Finlandin Liikenneviraston losseilla operoimaa, ei rajoituksia • Lautta-aluspaikkoja (siis vapaasti kulkevat lautat) on 7 kpl, ei rajoituksia • Rajoitusluettelo laitetaan Livin nettisivuille 29.10.2013

9. Rajoitettavat sillat ja alikulut, karttasovelluswww.liikennevirasto.fi/rajoituskartta. 29.10.2013

10. Rahoitustarve maantieverkolla 20 vuoden aikana • Siltojen painorajoitusten poisto n. 300 M€ • Matalien alikulkujen poisto n. 100 M€ • Tierakenteiden vahvistaminen n. 200 M€ • Alustavat ja valmistelevat työt n. 10 M€ • Katu- ja yksityistieverkolla arviolta n. 30 % maantieverkon tarpeesta Kehysriihen päätöksestä: • Lisärahoitusta 55 M€ kehyskaudelle 2014-2017, käytetään pääosin siltojen vahvistamiseen, päätiet ja raskaan liikenteen reitit • Siirto suurista investoinneista perusväylänpitoon 80 M€/v 2016 lähtien (osa kunnossapitoon, pääosa pieniin investointeihin, ?) 29.10.2013

11. Vuonna 2014 siltojen vahvistaminen Ensi vuonna vahvistetaan 15-20 siltaa Pääteillä 10 siltaa, joiden kantavuus ei riittävä • painorajoituksia vain Inarinjoen Torvikosken silta, Kt 79 • muissa mahd. muita liikennerajoituksia Merkittävimmät kohteet: Jännevirran silta, VT 9, Kuopio-Joensuu • yleissuunnitelman päivitys valmistuu, tiesuunnitelma ja vesilain mukainen käsittely sekä rakennussuunnittelu käyntiin, rakentaminen alkanee 2016 Kyrönjoen silta, VT 3, Tampere-Vaasa • tiesuunnitelma ja vesilain mukainen käsittely käynnissä, rakennussuunnittelu käyntiin, rakentaminen alkanee loppuvuodesta 2014 Vuolteen silta, VT 12, Tampere-Lahti • tiesuunnitelma ja vesilain mukainen käsittely käynnissä, rakennussuunnittelu käyntiin, rakentaminen alkanee 2015 Kettumäen ylikulkusilta, KT 57, Hämeenlinna-Pälkäne • rakennussuunnittelu käynnissä, rakentaminen alkaa loppuvuodesta 2014 29.10.2013

12. Kiitos 29.10.2013