Erätalouden kaupalliset toimintamallit valtion mailla, 8§-alue

1. Erätalouden kaupalliset toimintamallit valtion mailla, 8§-alue Susanna Keskinarkaus Anne Matilainen, Sami Kurki 21.3.2010 Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet

2. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituuttiSeinäjoki • edistää maaseudun elinkeinoja ja elinolosuhteita • tutkimus, opetus, kehittäminen ja koulutus sekä yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja yhteistyö • luonnonvarat, elintarvikkeet, maaseutu ja yhteiskunta, yrittäjyys, luomu ja osuustoiminta • yksiköt Mikkelissä ja Seinäjoella • työntekijöitä noin 80

3. Tausta • Tehdä perusselvitys niistä metsästyksen kaupallisista toimintamalleista, joita on tällä hetkellä käytössä valtion mailla. • kuvaustaloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta näkökulmasta: pienriista, hirvi ja karhu • Väestökehityksen vaikutus paikalliseen metsästyspaineeseen • yhdistämällä kunnittaiset ennusteet metsästäjärekisterin tietoihin • Aluetaloudellisia vaikutuksia • REGFIN –malli

4. Aineisto • Yrittäjäkysely • postitse 132 metsästysmatkailijoita palvelevalle yritykselle • muistutus sähköpostitse 117 -> puhelut • n=33 kpl • Tutkimusta tukeva muu aineisto: • referenssiryhmä • NorthHunt • metsästysmatkailun sosiaalisen kestävyyden tutkimus • taloudellinen merkitys • Haastattelut metsästyksen toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa: • 34 haastattelua, 39 haastateltua • metsästysmatkailuun liittyviä muita keskusteluja 18 kpl ja 99 henkeä • Lupametsästäjäkysely • pyyntö sähköpostitse 658 Metsähallituksen suosituimmilla alueilla kahden ensimmäisen viikon aikana metsästäneille • n=314 kpl • puhelut 50 kpl

5. Valtion maiden metsästysmatkailun toimintamallit • Kaupallisen erätalouden toimintamallit • toimijat • markkinointi • asiakkaat • maksut • tuotteet • palveluintensiivisyys • hyödyn jakautuminen • metsästysluvat, jälkimarkkinat

6. Toimijat Yritykset Seurat Arviolta 30 – 50 metsästysmahdollisuutta myyvää seuraa 8-alueella ottavat asiakkaita hirvijahtiin myös valtion maille pienriistanmetsästystä myydään seuran yksityismaille • Koko Suomessa on noin 200 metsästys-mahdollisuutta markkinoivaa yritystä: • 8-alueella noin 120 • suurin osa tarjoaa majoitusta metsästäjille • osa on tuotteistanut metsästyksen palveluvalikoimaansa ja tarjoavat mm. opaspalveluita

7. Markkinointi & Asiakkaat • Markkinointi • suusta suuhun • internet • lehti-ilmoitukset • Asiakkaat • sekä kotimaisia että ulkomaisia

8. Toimintamallit • Hirvi: 4 toimintamallia • valtion maat ja yksityismaat usein yhdessä • Yritykset myyvät yhteistyössä seurojen kanssa • Seurat myyvät yhteistyössä yrityksen kanssa • Seurat toimivat yksin • asiakkaat otetaan mukaan hirviporukan jahtiin • Yritykset myyvät yksin • asiakkaille haetaan oma alueosoitus ja kaatoluvat • Pienriista: 2 toimintamallia • Asiakkaat ostavat itse luvan Villi Pohjolalta • Yritys hankkii asiakkailleen luvat Villi Pohjolalta • Karhu: 2 toimintamallia • Myydään karhukontaktia • Metsästetään myös hirvijahdin yhteydessä

9. Hirvi

10. 100% valtion maalla • teoreettinen 8-alueella • yleisin malli • seura hoitaa itse kaiken • seura ali-hankkii matkailu-palvelut • yrityksellä useitakin seuroja Itse lupaa ei ole kaupallistettu missään mallissa MUTTA lupaa ei saa ilman palvelua eli hirvenmetsästys on tuotteistettu niin, että metsästysmahdollisuus on kytketty palveluun.

11. Hirvenmetsästysmahdollisuuden mahdolliset hintakomponentit poislukien matkailulliset kulut kuten sauna ja matkat. Majoitus saattaa joissain tapauksissa sisältyä hintaan.

12. Tuote: hirvi - sosiaalinen kestävyys seuran kanssa yhteistyössä yritys toimii yksin Sosiaalisesti kestämätöntä vapaan metsästysoikeuden alueella yritys kilpailisi sekä paikallisten metsästäjien että ulkopuolisten, omatoimisten seurueiden kanssa samoista alueista ja luvista Malli on käytössä 8-alueen ulkopuolella • Ei nähdä tuomittavana koska seurat käyttävät rahat yhteiseen toimintaan • Lihat jäävät seuralle • Asiakkaan kaatama hirvi tulee seuran ”kiintiöstä” • Hirveä pidetään pyyntiluvan saamisen jälkeen seuran hirvenä • Hirven ”pystyyn” myyntiä pidetään jälleenmyyntinä • Asiakas on seurueen mukana eikä omin päin

13. Kaupallisen hirvenmetsästyksen ongelmakohdat • Ilman hirvilupaa jääviä seurueita toistaiseksi vähän, mutta paineen koettiin olevan kasvussa • ulkopuolisia seurueita ei ole kuultu tässä selvityksessä • tämä ryhmä todennäköisesti vastustaa kaupallisia järjestelyitä • Metsästyksen järjestelyistä vastaavat asiantuntijat ovat ristiriitaisten vaatimusten edessä yrittäessään toteuttaa lain kirjainta ja joustavia järjestelyitä

14. Missä ongelma: lait ja säädökset

15. Onko muutostarvetta?

16. Johtopäätökset hirveä koskien • Kaupallisen toiminnan kieltäminen veisi sen todennäköisesti maan alle: • valtiolta jäisi saamatta 42 euron metsästysoikeusmaksu ja tieto siitä, ketkä hirvimetsillä kulkevat • toiminnan väitettäisiin rajoittuvan yksityismaihin • asiakkaan ja vieraan välisen rajanvedon valvominen olisi mahdotonta • Asiakkaiden kieltäminen seurueissa pakottaisi yritykset hakemaan asiakkailleen omaa hirvenmetsästysaluetta ja kaatolupia • sosiaalisesti kestämätöntä 8-alueella koska tällöin kaupallinen toiminta kilpailee paikallisten kanssa samasta hirvisaaliista ja seurat jäisivät ilman hyötyä! • Asiakasseurueita olisi vaivatonta muodostaa ulkomaisistakin metsästäjistä, joilla ei ole muuta metsästysmahdollisuutta • paikallisen vastustuksen voidaan odottaa olevan suurta

17. pienriista

19. Yritykset myyvät oheispalveluita: majoitus, ruoka, ohjelma, opastus

20. Pienriistasaaliista kilpailevat toimijat

21. Lupametsästäjien näkemyksiä lupakäytännöstä 1=täysin eri mieltä, 6=täysin samaa mieltä

22. Lupametsästäjien näkemyksiä lupakäytännöstä: yrittäjäkiintiön salliminen 54,8 % 39,7 % • Nähdään mustavalkoisesti kannatettavana tai vastustettavana asiana • peilaavat aiempaan järjestelmään • peilaavat omiin metsätysmahdollisuuksiinsa • Puolustajat • vetoavat alueen elinkeinomahdollisuuksiin • näkevät järjestelmän helpottavan omia lomasuunnitelmiaan • Vastustajat • katsovat lupien olevan suoraan pois omatoimimetsästäjiltä • pelkäävät mökkihintojen ja metsästyslupien kallistumista • kantoivat huolta riistakantojen kestävyydestä • olettavat ”kaikenmaailman liikkujien” ja ruuhkan lisääntyvän

23. Lupametsästäjien näkemyksiä metsästysmatkailusta 1=täysin eri mieltä, 6=täysin samaa mieltä

24. Lupametsästäjien näkemyksiä metsästysmatkailusta: ”kytkykauppa” 58,4 % Metsästysmatkailuyrityksillä tulee olla mahdollisuus kytkeä metsästylupa pakettiinsa myös valtion maalla • Ristiriitaisia näkemyksiä: • pakettien tulisi olla halpoja • lupia pitäisi myydä kaikille yrittäjille • lupa mökin kanssa • Palvelee vanhoja ja taidottomia metsästäjiä • On asiakasystävällisempää • Mahdollistaisi suunnittelun • Pelkona: yrittäjien kautta luvat menevät ”rikkaille turisteille”

25. Miksi kriisiytyy? • Ongelmana Metsähallituslain tulkinta, jonka mukaan viranomaispäätöksiä ei voi siirtää yrityksille • Lupametsästäjät ihmettelevät miksei lakia noudateta, eli luvansaannissa ei katsota onko muuta metsästysmahdollisuutta

26. Missä ongelma: pienriista

27. Missä ongelma: lait ja säädökset

28. paikallisten metsästäjien määrän muutos

30. Koko 8§ paikallisten metsästäjien määrä

31. 8§-alueen mies- ja naismetsästäjien osuus väestöstä

32. Metsästäjämäärän muutos P-Pohjanmaan vapaan metsästysoikeuden kunnissa Kuusamo, Pudasjärvi, Taivalkoski  muutos -25 %

33. metsästys-matkailun alue-taloudelliset vaikutuksetesimerkkinä itä-lapin seutukunta

34. Aineisto ja menetelmät • Lupametsästäjäkysely lupametsästäjien rahankäytöstä • pyyntö sähköpostitse 658 Metsähallituksen suosituimmilla alueilla kahden ensimmäisen viikon aikana metsästäneille • n=314 kpl (Itä-Lapissa käyneet, n=90) • puhelut 50 kpl • Yrittäjäkysely • postitse 132 metsästysmatkailijoita palvelevalle yritykselle • muistutus sähköpostitse 117 -> puhelut • n=33 kpl • Luotu tyyppiyritykset alhaisen ja korkean jalostustason yrityksille, joita käytetty REGFIN-mallissa esimerkkeinä • Lupamäärät, kesto ja hinnat: Metsähallituksen tietokannat

35. Aluetaloudelliset vaikutukset: suoran kulutuksen jakautuminen • Lupametsästäjät (n= 90), kulutus maakunnan alueella/reissu: • Majoitus: 219,96 €/hlö • Kuljetuskustannukset: 140,24 € /hlö • Ruoka- ja vähittäistavarat: 150 €/hlö • Kahvila- ja ravintolapalvelut: 50 €/hlö • Metsästyspalvelut: 60 €/hlö • Muut ohjelmapalvelut: 10€/hlö • Muut ostot ja matkamuistot: 50 €/hlö • Keskimääräinen viipymä 5 pv • Ryhmän koko, ka 3,26 hlö:ä • Keskimääräinen matka metsästysalueelle: 710 km (120-1200 km)

37. Aluetaloudelliset vaikutukset: suoran kulutuksen jakautuminen Low kulutus High kulutus Yritykselle maksettu osuus 870 €/reissu (sis. majoitus, ruokailut, maastokuljetukset, metsästys- ja muut ohjelmapalvelut) Kuljetuskustannukset: 84,14 € /hlö Kahvila- ja ravintolapalvelut: 30 €/hlö Muut ostot ja matkamuistot: 30 €/hlö Viipymä: 3 pv • Yritykselle maksettu osuus 225 €/hlö (sis. majoitus, osuus ruokailuista, yht. 50 €/pv) • Kuljetuskustannukset: 126 € /hlö • Ruoka- ja vähittäistavarat: 67,5 €/hlö • Kahvila- ja ravintolapalvelut: 45 €/hlö • Metsästyspalvelut: 54 €/hlö • Muut ohjelmapalvelut: 9 €/hlö • Muut ostot ja matkamuistot: 45 €/hlö • Viipymä: 4,5 pv

38. Aluetaloudelliset vaikutukset: suora kulutus • Itä-Lapin seutukunta • 3490 lupametsästäjää ja 12 yritystä (joista 8 matalan jalostusasteen ”low” ja 4 korkean jalostusasteen ”high”) • Lupametsästäjät kuluttivat kohdealueella noin 680 euroa per reissu -> 138 €/pvä • ”Low”-yritysten asiakkaat kuluttivat 570 euroa per reissu  127 €/pvä • ”High”-yritysten asiakkaat kuluttivat 1015 euroa per reissu  338 €/pvä

39. Aluetaloudellisten vaikutusten nykytila (2008): suora, välillinen ja aiheutettu vaikutus • Lupametsästäjät kuluttivat alueella noin 2,4 miljoonaa euroa vuodessa, kokonaisvaikutukseksi aluetaloudelle muodostui 4,97 miljoonaa euroa • Lupametsästäjien alueelle tuoma 1 € tuo alueelle yhteensä 2,1 €. • ”Low”-yritysten asiakkaat kuluttivat alueella noin 177 000 euroa vuodessa, kokonaisvaikutuksena aluetaloudelle 424 000 euroa • ”Low”-yritysten asiakkaiden alueelle tuoma 1 € tuo alueelle yhteensä 2,4 € • ”High”-yritysten asiakkaat kuluttivat alueella noin 169 000 euroa vuodessa, kokonaisvaikutuksena aluetaloudelle 472 000 euroa • ”High”-yritysten asiakkaiden alueelle tuoma 1 € tuo alueelle yhteensä 2,8 €. • Laskettu RegFin-mallilla • huomioi suoran vaikutuksen lisäksi kokonaistaloudellisen vaikutuksen

40. Alustavia johtopäätöksiä • Metsästysmatkailun taloudellinen vaikuttavuus merkittävä jo tällä hetkellä, johtuen lupametsästäjien määrästä • Aluetaloudellisesti ajatellen korkeatasoisten yritysten kautta Itä-Lappiin tuodut eurot kertaantuvat paremmin kuin lupametsästäjien kautta tulleet eurot

41. NorthHunt • selvittää metsästysmatkailun kehittymismahdollisuuksia pohjoisilla syrjäseuduilla • ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys • 2008-2010 • Suomi, Ruotsi, Islanti, Skotlanti ja Kanada • osa Northern Periphery –ohjelmaa (NPP), jonka tavoitteena on syrjäisten seutujen kilpailukyvyn vahvistaminen sekä luonnon resurssien kestävä käyttö • http://www.north-hunt.org/fi/

42. Kysymyksiä? • Toimintamallit • hirvi • pienriista • Pienriista, lupajärjestelmä • paikalliset • lupametsästäjät • yritykset • Aluetaloudelliset vaikutukset • Paikallisten metsästäjien määrän muutos • Muuta

43. Kiitos • Susanna Keskinarkaus • Anne Matilainen • Sami Kurki • Hannu Törmä • Hanna Kasari • http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Julkaisuja18.pdf