580 likes | 716 Views
Voisiko kitkarenkaiden käytön lisääntyminen parantaa liikenneturvallisuutta?. Väliraportin julkistustilaisuus 3.4.2012 klo 13-15 tervetuloa.
E N D
Voisiko kitkarenkaiden käytön lisääntyminen parantaa liikenneturvallisuutta? Väliraportin julkistustilaisuus 3.4.2012 klo 13-15tervetuloa
NASTA-tutkimusohjelmansynty – Tavoitteena kokonaisnäkemys talvirenkaiden käytön muutoksien vaikutuksista HelsingissäNASTA-tutkimusohjelman johtoryhmän pj. Pekka Isoniemi HKR • HSY • LiVi • LVM • STM • Trafi • YM • YMK
Havainto marraskuulta 2010 • Katupölyn raja-arvojen ylittyminen Töölöntullissa neljänä päivänä marraskuussa 2010 • Nastarenkaat otettu käyttöön • Muut katupölyn lähteet? • Ei jauhautunutta hiekoitussepeliä • Ei merkittävästi palamistuotteita • Ei merkittävästi kaukokulkeumia • Ei lainkaan rakennustyömaiden vaikutusta • Suolaa (kivipölyn sitomisaineena) • Mistä ylitykset siis johtuivat?
Tutkimusohjelman taustat • Helsingin ilmanlaatu ja terveys • Terveysvaikutukset ja ennenaikaiset kuolemat • Ilmansuojeluasetus (35 ylitys-vrk) • Ilmansuojelun toimintaohjelma • Meluntorjunnan toimintasuunnitelma • Helsingin ympäristövyöhyke • Helsingin ympäristöpolitiikka (18 ylitys-vrk) • Liikenteen turvallisuus ja sujuvuus • Liikenneturvallisuus • Auto-, rengas-, liikenne- ja tietekniikka ? • Ajokäyttäytyminen ja liikennekulttuuri kaupungissa ? • Ennakointi ja tilannenopeudet • Katujen ylläpito • Nastarenkaat rouhivat asfalttia ja karhentavat jäätä
NASTA-TUTKIMUSOHJELMAN JOHTORYHMÄ ViranomaistahoEdustaja Helsingin kaupungin rakennusvirasto Pekka Isoniemi Liikennevirasto Raija Merivirta Sosiaali- ja terveysministeriö Jari Keinänen Ympäristöministeriö Tarja Lahtinen Helsingin seudun ympäristöpalvelut Päivi Aarnio Liikenne- ja viestintäministeriö Jussi Salminen Helsingin kaupungin ympäristökeskus Outi Väkevä Liikenteen turvallisuusvirasto Kari Alppivuori
NASTA-tutkimusohjelmansisältö– Tavoitteena kokonaisnäkemys talvirenkaiden käytön muutoksien vaikutuksista HelsingissäNASTA-tutkimusohjelman koordinaattori Kalle Toiskallio • www.nasta-tutkimusohjelma.fi = www.nasta.fi HKR • HSY • LiVi • LVM • STM • Trafi • YM • YMK
Tutkimusohjelman pääteemat 1. Ilmanlaatu ja terveysvaikutukset *Nastarenkaan irrottaman päällyste- ja hiekoitusmateriaalin osuudet, määrät ja päästöt *Sairaala- ja poliklinikkatilastot ja kevätpöly 2. Liikenteen turvallisuus ja sujuvuus *Kolaririskien arviointi ja vähentäminen *Suomalaisten kitkakokemukset 3. Käytännöt ja kokemukset eri maissa *Ruotsi, Norja, (Kanada, USA ja Japani) *Talvirenkaiden osuuksia Helsingin kantakaupunki, Suomen autokoulut, Helsingin seudun taksit 4. Katujen ylläpito ja päällysteet *Eri nastavirtojen vaikutus tienpinnan kiillottumiseen ja liukkauteen *Nastarenkaiden vaikutus päällysteiden kulumiseen taajamanopeuksissa
Monitieteiset aineistot ja menetelmät • Kirjallisuus • Tilastot • Rekisterit • Tutkijalautakunta-aineisto • Kyselyt (web + paperi) • Kval. haastattelut (fokus-ryhmät, asiantuntijat) • Autoilijoiden verkkokeskustelut • Testiajot/mittaukset • Tilastolliset analyysit • Kvantitatiiviset analyysit • Laadulliset teksti- ja puheanalyysit • Skenaariot • Vaikutusanalyysit
Tutkimustahot • Aalto-yliopisto • Turun yliopisto • Metropolia • VTT • THL • NordicEnvicon Oy • Ramboll Oy • SITO Oy • Valmixa Oy • Innomikko Oy
Tutkimusohjelman vaiheita… • Valmisteluvaihe 2009-2010 Tutkija/ideointiseminaari 16.12.2010 • Ensimmäisten tutkimusprojektien aloitus 3/2011 • Pääosa tutkimusprojekteista käynnistynyt 6-9/2011 Ohjelman aloitusinfo sidosryhmille 7.11.2011 Talviajopäivä päättäjille ja sidosryhmille 1.3.2012 • Väliraportti 4/2012 Talvirengaskauden aloitustapahtuma ? 10/2012 • Ohjelman päätös ja loppuraportti 3-4/2013 • Mahdollisia suosituksia päätöksentekijöille 3-4/2013
…tutkimusohjelman vaiheita Tulossa olevia tutkimustuloksia • Eri talvirenkaiden vaikutus ilmanlaatuun • Katupölyn terveysvaikutuksia ja niiden yhteys talvirenkaiden ilmanlaatuvaikutuksiin • Erilaisten talvirenkaiden ja ajoneuvojen vaikutus tienpinnan kitkaan • Ajokäyttäytyminen • Kitkarenkailla ajavien kokemuksia • Skenaarioita kitkarenkaiden käytön kokonaisvaikutuksista
NASTA-tutkimusohjelmanprojektien tuloksiaKysymykset ja kommentit lopuksi (klo 14.35-15.00) • www.nasta-tutkimusohjelma.fi = www.nasta.fi HKR • HSY • LiVi • LVM • STM • Trafi • YM • YMK
Määrällisiä perushavaintoja(koonnut Toiskallio) Nasta- ja kitkarengasosuuksia • Helsingin kantakaupunki • Kadunvarret + p-laitokset (N=4 796) • Suomen autokoulut • Jäsenkysely (N=176) • Helsingin seudun taksit • Isot talot (43-11 liikennelupaa, Hki + Espoo • N=7, 164 liikennelupaa • Pienet talot (1-9 liikennelupaa, Hki + Lähitaksi • invat + vara-autot, N=234, 425 autoa)
KITKARENKAIDEN OSUUS TALVIRENKAISTA Norja 62 % (11–87 %) Ruotsi 34 % (7–50 %) Suomi 12 % (8–24 %) 24 % 86 % 34 %
Nastarenkaiden vaikutus päällysteiden kulumiseen taajamanopeuksissa Kirjallisuustutkimuksen tulokset Empiiristen tutkimusten tilanne ja tavoitteet DI Harri Heikkinen 03.04.2011
Tutkimuksen rakenne ja aikataulu • Kirjallisuustutkimus (valmistunut 9/2011, luettavissa NASTA-tutkimusohjelman kotisivuilla www.nasta.fi) • Urasyvyyden ja urien pinta-alan vuosittaisen muutoksen analysointi HKR:n ja Destian PTM-mittaustuloksista (valmis 3/2012 empiiristen mittausten taustatiedoiksi) • Tutkijan omat urasyvyysmittaukset Helsingissä syksyllä 2011 ja keväällä 2012 • Koko tutkimusraportti valmis 8/2012
Nastarengaskuluminen taajamissa on usein vähäisempää kuin maanteillä ja aiemmissa tutkimuksissa, koska... • Nastan tiekosketuksen merkittävimmät komponentit ovat suoraan verrannollisia ajonopeuteen tai sen 2. potenssiin • Liikenteessä yleisesti käytettävät nastarenkaat muuttuneet matalaprofiilisemmiksi -> renkaan kosketusala ja nastan hiertopituus lyhentyneet • Osa aiemmista tutkimusmenetelmistä (esim. VTI:n ympyräratakoe -> renkaan jatkuva luisto pienisäteisellä testiradalla) voinut vääristää mittaustuloksia alhaisissa nopeuksissa
Nastarengaskulumisen merkitys taajamissa • Määrittää päällysteiden ylläpitotarpeen harvemmin kuin maanteillä • Alle 60 km/h nopeusrajoituksilla kuluminen ongelma • Erittäin vilkasliikenteisillä kaduilla • Kaduilla, joilla ajokaistan poikkileikkaus kapea -> ylläpitotarpeen määrittävä urasyvyys saavutetaan nopeammin • Mahdollisesti kohteissa, joissa ajoneuvojen liiketilan muutokset ovat yleisiä
Urasyvyysmittausten tilanne ja tavoitteet • 5.-6.10.2011 mitattu urasyvyys laserprofilometrillä seitsemästä mittauskohteesta Helsingissä • Huhtikuun 2012 lopussa mittaus samoista kohteista uudestaan • Näiden mittaustulosten erotuksena urautuminen nastarengaskaudella • Tuloksia verrataan PTM-mittausaineistosta saatuihin koko vuoden urasyvyysmuutoksiin
Alustavia tuloksia kyselytutkimuksesta nasta- ja kitkarenkaiden käyttäjille Helsingissä Turun Yliopisto Käyttäytymistieteiden ja filosofian laitos Liikennetutkimus Ari Katila, Sirkku Laapotti, Martti Peräaho ja Kati Hernetkoski
NASTA-tutkimusohjelma: Liikenneturvallisuus ja sujuvuus Tutkimusprojektit 1 ja 2: KITKARENKAIDEN TALVENAIKAISEN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUKSET KOLARIRISKIIN SEKÄ KOLARIRISKIN VÄHENTÄMISEN MAHDOLLISUUDET
Tutkimuskysymykset Nastarengas ja kitkarengaskuljettajien vertailu talviliikenteessä 1. Millaisia onnettomuuksia kuljettajille on sattunut talviliikenteessä? 2. Millainen on onnettomuusriski suoritteeseen suhteutettuna? 3. Mikä on ajoneuvon renkaiden merkitys? 4. Millaisia ”läheltä piti” –tapauksia kuljettajille on sattunut? 5. Mitä tekijöitä kuljettajat itse pitivät keskeisinä onnettomuuteen ja läheltä piti tilanteisiin vaikuttavina tekijöinä 6. Millä tavoin kuljettajat itse arvelevat, että olisivat voineet välttää ko. onnettomuuden tai vaaratilanteen 7. Kuljettajien suhtautuminen ja arvio omasta toiminnasta ja sen mahdollisista muutoksista, mikäli Helsingissä rajoitettaisiin nastarenkaiden käyttöä 8. Millä eri tavoin voidaan välttää kitkarenkaallisten ajoneuvojen osuuden kasvun aiheuttama mahdollinen liikenneturvallisuuden heikkeneminen
Kyselyn toteutus Helsingin ja Helsingin lähialueiden katsastustoimipaikoilta kerättiin kyselyllä tietoja henkilöiltä, jotka ovat tuoneet ajoneuvonsa katsastukseen 15.12.2011 – 29.2.2012 välisenä aikana. Nokian renkaat sponsoroivat tutkimusta antamalla talvirengassarjan arvottavaksi vastanneiden kesken. Katsastustoimipaikat: K1-katsastajat (6 asemaa) Helppokatsastus (3 asemaa) Hakus-autokatsastus (5 asemaa) Lisäksi vastauksia kerättiin kahden autoliikkeen huollon kautta
Kyselyn tuloksia Vastauksia yhteensä 1529 kuljettajalta. Vastaajista 1107 miehiä (72 %) ja 422 naisia (28 %) Ikä vaihteli 18 ja 88 vuoden välillä (ka. miehillä 45 v. ja naisilla 42 v.)
Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä • Kuljettajaryhmien vertailu • Kitkarengasryhmässä verrattuna nastarengasryhmään • mieskuljettajat ajaneet ajouran aikana enemmän, ajavat talvisin enemmän, ovat vanhempia (47 v. 45 v. ) • naisten ryhmässä ei eroja suoritteessa tai kuljettajan iässä • Kitkarengasryhmässä oli useammin/enemmän • uudempia autoja (vm. 2008-2012, 25 % vs. 12 %) • ABS-jarrut (93 % vs. 87 %), • ajovakauden tai liukkauden hallintajärjestelmä (68 % vs. 60 %) • nelivetoisia autoja (16 % vs. 9 %) • Ei eroja suoritteeseen suhteutetussa liikennevahinkoriskissä nasta- ja kitkarengaskuljettajien välillä. Monimuuttuja -mallissa vahinkoja selitti ainoastaan kuljettajan ikä, eivät rengastyyppi, ajomäärä tai auton ominaisuudet.
3.4.2012 Autoilijoiden kokemukset kitkarenkaiden käytöstä Väliarviointi
Autoilijoiden kokemukset kitkarenkaiden käytöstä Tavoitteet • kokemukset kitkarenkailla ajamisesta • turvattomuuden / turvallisuuden tunteeseen liittyvät havainnot • kokemusten perusteella muodostetut reunaehdot kitkarenkaiden käytölle • havaitut vaikutukset omaan liikennekäyttäytymiseen • motiivit, jotka vaikuttivat ja vaikuttavat rengasvalintaan • suhtautuminen kitkarenkaiden käytön lisäämiseen kampanjoimalla, rajoittamalla tai pakottamalla
Autoilijoiden kokemukset kitkarenkaiden käytöstä Keskustelupalstat Yle.fi tammikuu 2011/ Ilmiöitä Helsinki pohtii rajoituksia nastarenkaiden käytölle Kaleva.fi tammikuu 2011 / Nastarenkaat voivat altistaa sydänkohtauksille HS.fi tammikuu 2009 / Ruotsissa ehdotetaan nastarenkaiden osittaista kieltämistä Konsultin toimesta käynnistetty keskustelu Tekniikan maailman keskustelupalstalle ”Kokemukset kitkoista” / 24.2.2012 klo 9.17
Autoilijoiden kokemukset kitkarenkaiden käytöstä Ajokokemukset • Ajotekniikka ratkaisee • Moni korosti, että ajotapaan ei ole ollut vaikutuksia – koska ajotapa on jo aiemmin ollut maltillinen ja ennakoiva • Kitkoilla ajetaan varovaisemmin • Moni yllättynyt positiivisesti siitä, kuinka hyvin pärjää liukkailla keleillä. ”Pitkään ajoin nastarenkailla turvallisuussyistä, ja nyt jälkeenpäin vähän harmittaa” • Liukkausongelmat kohdistuneet risteysalueille • Nastarenkaiden pitoon luotetaan liikaa, mikä sekin aiheuttaa onnettomuuksia
Autoilijoiden kokemukset kitkarenkaiden käytöstä Kitkojen edut • hiljaisuus, hiljaisemmat kuin suvikumit • vaihto ajankohta ei niin justiinsa • normaali talvikelissä aivan sama pito kuin nastoillakin. • vetopito ja sivuittaispito varsinkin lumella • todella harvoin tulee ajettu pelkällä jäällä, paljaat urathan tiessä on n.95% talvesta. • teidenkuluminen – kuluttavat vähemmän tien pintaa • ei lennä nastat toisten laseihin ja riko niitä!
Autoilijoiden kokemukset kitkarenkaiden käytöstä Kitkojen haitat • renkaiden nopeampi kuluminen • jarrutuspito jäisissä risteyksissä Nastarenkaiden käyttäjät • suuren osan mielestä kitkarenkaat aiheuttavat turvattomuutta, onnettomuuksia ja vaikeuksia esim. mäkilähdöissä • kokeilleet kitkarenkaita, mutta siirtyneet takaisin nastoihin, koska ovat kokeneet kitkat turvattomiksi
Autoilijoiden kokemukset kitkarenkaiden käytöstä Valintasyyt ja käyttöön kannustaminen • Mukavuudenhalu • Kokeilunhalu • ”hyvän” kuljettajan valinta (turvallinen, ennakoiva ajotapa) • Halu toimia eritavoin kuin muut • Merkittävin este on uskomukset ja rajoittuneet kokemukset -> kitkoihin houkutteleminen erilaisin porkkanoin tai nastarenkaiden käyttöä rajoittamalla • Suolaamisen vähentäminen kannustaa kitkarenkaiden käyttöön • ”kokeilen mielelläni kitkarenkaita tilaisuuden tarjoutuessa”
Autoilijoiden kokemukset kitkarenkaiden käytöstä Suhtautuminen nastarenkaiden käytön rajoitukseen • Suuri osa suhtautuu kielteisesti mahdolliseen rajoitukseen, osa puolustaa sitä terveys- ja tienpidon kustannussyistä. • Nastarenkaiden käyttömaksu on taas uusi keino verottaa autoilijoita, ja tavoitteena on vain rangaista yksityisautoilusta • Epäillään, että kitkarenkaiden myötä joudutaan hiekoittamaan tai suolaamaan enemmän, mistä aiheutuu yhtä paljon haittoja kuin nastarenkaiden aiheuttamasta pölystä. – Osa taas arveli, että suolaamisen tarve vähenee. • Jos nastojen käyttöä rajoitetaan Helsingissä, miten suhtaudutaan Helsingissä satunnaisesti ajaviin (esim. turistit, tavarantoimitukset muualta Suomesta)
Autoilijoiden kokemukset kitkarenkaiden käytöstä Ryhmähaastattelut • 15.3. ja 26.3 järjestetyt ryhmähaastattelut • Tulosten analysointi menossa
Kolaririskin vähentäminen siirryttäessä nastattomaan talviliikenteeseen Valmixa Oy Valde Mikkonen Huhtikuu 2012
Lähtökohdat • Helsingin talviliikenteessä valtaosa, jopa 80 % autoilijoista käyttää nastattomia renkaita. • Siirtymä nastattomiin renkaisiin tehdään päättäväisesti, yhden talvikauden aikana. • Siirtymä merkitsee ainutlaatuista tilaisuutta nostaa liikenneturvallisuustasoa. • Luodaan uhkakuva: mitä tapahtuu, jos mitään ei tehdä. • Otetaan käyttöön vahvoja toimenpiteitä uhkien torjumiseksi ja ylikompensoimiseksi.
Uhkakuva 1 • Talvirenkaiden kirjo laajenee. Käytössä on laillisesti nastarenkaita, tavallisia talvirenkaita nastattomina, keskieurooppalaisia kitkarenkaita, pohjoismaisia kitkarenkaita ja laittomasti kesärenkaita. => Liikenteen ennakoitavuus heikkenee, kolaririski kasvaa. • Vaikeimpien kelien päivinä kaikkien renkaiden pito heikkenee ja vaihtelu rengastyyppien välillä lisääntyy. => Kolarisuma vahinkotilastoihin.