EU-oikeuden perusteita Osa II

1. EU-oikeuden perusteita Osa II Eurooppaoikeus syyslukukausi 2005 Tuomas Ojanen

2. Oikeussuojaj�rjestelm� EU:n oikeussuojaj�rjestelm� rakentuu pitk�lti kunkin j�senvaltion oikeussuojaj�rjestelmien varaan Unionin tasoiset oikeussuojamekanismit perustuvat ennen muuta ennakkoratkaisumenettelyyn (EY 234) ja mit�tt�myyskannemenettelyyn (EY 230). Euroopan oikeusasiamiesinstituutio ja petitio-oikeus

3. T�rkeimm�t tuomioistuinmenettelyt Ennakkoratkaisumenettely (234EY) Sopimusrikkomusmenettely (226-227EY) Mit�tt�myyskannemenettely (230EY)

4. EY 234 artikla (ennakkoratkaisumenettely) Yhteis�n tuomioistuimella on toimivalta antaa ennakkoratkaisu: a)� t�m�n sopimuksen tulkinnasta; b)� yhteis�n toimielimen tai EKP:n s��d�ksen p�tevyydest� ja tulkinnasta;c)� neuvoston s��d�ksell� perustettua toimielint� koskevien s��nt�jen tulkinnasta, jos n�iss� s��nn�iss� niin m��r�t��n. Jos t�llainen kysymys tulee esille j�senvaltion tuomioistuimessa, t�m� tuomioistuin voi, jos se katsoo, ett� kysymys on ratkaistava, jotta se voi antaa p��t�ksen, pyyt�� yhteis�n tuomioistuinta ratkaisemaan sen. Jos t�llainen kysymys tulee esille sellaisessa kansallisessa tuomioistuimessa k�sitelt�v�n� olevassa asiassa, jonka p��t�ksiin ei kansallisen lains��d�nn�n mukaan saa hakea muutosta, t�m�n tuomioistuimen on saatettava kysymys yhteis�n tuomioistuimen k�sitelt�v�ksi.

5. Ennakkoratkaisumenettely luo edellytyksi� EU-oikeuden yhten�iselle tulkinnalle ja soveltamiselle j�senvaltioissa keskeinen EU-toimielinten toiminnan laillisuusvalvonnan mekanismi mit�tt�myyskannemenettelyn ja oikeusasiamiesinstituution ohella keskeinen j�senvaltioiden toiminnan EU-oikeuden mukaisuuden valvontamekanismi sopimusrikkomuskannemenettelyn ohella perustuu EY-tuomioistuimen ja kansallisten tuomioistuinten v�liselle vuoropuhelulle ja kumppanuudelle

6. Toimivaltasuhteet ennakkoratkaisumenettelyss� EY:n tuomioistuimen toimivallassa �vain� kannanotto EU-oikeuden tulkintaan ja EU-s��d�sten tai p��t�sten p�tevyyteen Kansallinen tuomioistuin p��tt�� kansallisen oikeuden alaan kuuluvista kysymyksist�, tosiseikoista, kansallisen oikeuden EU-oikeuden mukaisuudesta ja lopullisesta tuomioistuinratkaisusta EU-tuomioistuin ei ole kansallisten tuomioistuinten yl�puolella oleva muutoksenhakutuomioistuin! K�yt�nn�ss� toimivaltasuhteet eiv�t ole n�in tarkkarajaisia

7. Ennakkoratkaisun pyyt�misest� p��tt�minen tuomioistuimen vaatimus v�ltt�m�tt�myyden ja vireill� olon vaatimus kansallisen tuomioistuimen yksinomainen toimivalta pyyt�misest� p��tt�misess� Jako ennakkoratkaisua pyyt�m��n oikeutettuihin ja velvoitettuihin kansallisiin tuomioistuimiin Tilanteet, joissa ylimmill� oikeusasteilla ei ole velvollisuutta pyyt�� ennakkoratkaisua: acte �clair�, acte clair ja v�liaikaistoimet

8. Ennakkoratkaisujen sitovuus sitovat ennakkoratkaisua pyyt�nytt� tuomioistuinta ja muutoksenhakutuomioistuimia ennakkoratkaisuille tunnustetaan v�hint��nkin vahva tosiasiallinen sitovuus j�senvaltioiden tuomioistuimissa EY:n tuomioistuin ei ole itse sidottu omiin ennakkoratkaisuihinsa Kansalliselle tuomioistuimilla on aina oikeus pyyt�� uutta ennakkoratkaisua, vaikka EY-tuomioistuin olisi jo ratkaissut aiemmin kysymyksen Ajallinen vaikutus ex tunc, ellei poikkeuksellisesti ole rajattu alkamaan ex nunc Ennakkoratkaisu voi olla purkuperusteena lainvoiman saaneille tuomioistuinratkaisuille

9. Mit�tt�myyskannemenettely (230EY) kanneoikeus EY:n toimielimill�, j�senvaltioilla ja yksityisill�, jos p��t�s koskee suoraan ja erikseen heit� kanne nostettava 2 kk:n kuluessa. Yksityisten kanteet k�sitell��n ensimm�isen oikeusasteen tuomioistuimessa, jonka p��t�ksist� valitusoikeus oikeuskysymyksiss� EY-tuomioistuimeen Kanneperusteet: Puuttuva toimivalta; Olennaisen menettelym��r�yksen rikkominen; Perustamissopimuksen tai sen soveltamista koskevan oikeuss��nn�n rikkominen; ja Harkintavallan v��rink�ytt�. Jos kanne menestyy, oikeusvaikutuksena on s��d�ksen tai p��t�ksen mit�tt�myys

10. Sopimusrikkomusmenettely Virallinen huomautus. Komission on l�hetett�v� virallinen huomautus j�senvaltioille, jota komissio ep�ilee j�senyysvelvoitteiden rikkomisesta. J�senvaltiolle varataan tilaisuus tulla kuulluksi huomautuksen johdosta. Valtiolle asetetaan my�s jokin m��r�aika, yleens� 1-2 kuukautta, menettelyn korjaamiseksi. Perusteltu lausunto. Jos komissio ei tyydy j�senvaltion vastaukseen, eik� j�senyysvelvoitetta t�ytet� asetetussa m��r�ajassa, komissio antaa asiassa perustellun lausunnon, jossa on yksil�ity kaikki kanneperusteet. J�senvaltion on vastattava perusteltuun lausuntoon komission asettamassa m��r�ajassa, joka on yleens� 1-2 kuukautta. Kanteen nostaminen j�senvaltiota vastaan. T�h�n turvaudutaan vasta, jos edes perusteltu lausunto ei saa j�senvaltiota t�ytt�m��n velvoitteitaan. Yleens� j�senvaltio korjaa laiminly�ntins� tai virheens� jo aiemmissa vaiheissa lopputuloksella, ett� kannetta ei tarvitse nostaa EY:n tuomioistuimessa. Jos kanne nostetaan, komissio on kuitenkin sidottu jo perustellussa lausunnossa yksil�imiins� kanneperusteisiin, eik� se siis voi en�� esitt�� uusia kanneperusteita. Jos j�senvaltio ei noudata tuomiota, komissio voi k�ynnist�� uuden prosessin+esitt�� j�senvaltiolle uhkasakkoa maksettavaksi

11. Perusoikeudet ja ihmisoikeudet Euroopan unionissa perusoikeudet (fundamental rights)=oikeuksia, jotka on tunnustettu j�senvaltioiden perustuslaeissa tai Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ihmisoikeudet=kansainv�lisiss� ihmisoikeussopimuksissa tms. asiakirjoissa tunnustettuja oikeuksia ihmisoikeuksien jakamattomuus ja yleismaailmallisuus

12. HISTORIA Perusoikeuksien oikeusperusta EY:n oikeuden yleisiss� oikeusperiaatteissa, joita EY:n tuomioistuin suojaa EY:n oikeuden valossa EY:n rakenteen ja tavoitteiden puitteissa (Stauder, Internationale Handelsgesellschaft, Nold) EY:n muut toimielimet ja j�senvaltiot havahtuivat kunnolla kehitt�m��n perusoikeuksia vasta 1990-luvulta alkaen V�litilinp��t�s: EU:n perusoikeuskirjan hyv�ksyminen poliittisena julkistuksena v. 2000 Perusoikeuksien sis�llytt�minen Euroopan perustuslain II osaan

13. Perusoikeuksien ominaispiirteit� Velvoittavat paitsi EY:n toimielimi�, my�s j�senvaltioita silloin, kun ne soveltavat EY:n oikeutta Euroopan ihmisoikeussopimuksella keskeinen asema perusoikeuksien �virikkeen� (keskustelu EY:n liittymisest� ihmisoikeussopimukseen) Kuuluvat l�hinn� j�senvaltioiden kansalaisille ja taloudellisille toimijoille (ammatinharjoittajat, ty�ntekij�t, yritt�j�t) Ns. nelj� perusvapautta �superperusvapauksina�, joilla on yliote aitoihin perusoikeuksiinkin T�rke� merkitys integraation hyv�ksytt�vyyden takaamisessa ja sit� kautta integraation edist�misess�

14. EU:n perusoikeuskirja Poliittinen asiakirja, jolla voi olla merkitt�vi� oikeudellisia vaikutuksia 7 p��lukua, joista 6 ensimm�ist� lukua tuovat esiin suojatut oikeudet (artiklat 1-50), 7 luku (artiklat 51-54) sis�lt�� taas ns. yleiset m��r�ykset tunnustaa jokseenkin kaikki nykyaikaisessa ihmis- ja perusoikeuskeskustelussa perusoikeuksina ja ihmisoikeuksina pidett�v�t oikeudet tunnustaa p��s��nn�n mukaan perusoikeudet �jokaisen� oikeuksina V lukua lukuun ottamatta EU-kansalaiset �yhdenvertaisempia kuin muut� (ks. 21.2 artikla) Perusoikeuskirjan yleiset m��r�ykset, ns. horisontaaliartiklat (ks. kalvot j�ljemp�n�)

15. Perusoikeuksien valvontamekanismit Rakentuvat perusteiltaan samojen mekanismien varaan kuin yleens� unionin laillisuusvalvontamekanismit (ennakkoratkaisumenettely, mit�tt�myyskannemenettely, sopimusrikkomusmenettely muita mekanismeja: sanktiomenettely, ihmisoikeusraportoija, perusoikeuksien asiantuntijaverkosto, perusoikeusvirasto? Kansainv�listen ihmisoikeuselinten rooli (ekskurssi Euroopan ihmisoikeussopimuksen valvontamekanismien merkitys EU-kytkent�isiss� tilanteissa)

16. Sanktiomenettely (7EU) Rikkomuksen toteaminen. Ensimm�isess� vaiheessa valtion tai hallitusten p��miesten kokoonpanossa kokoontuva neuvosto eli Eurooppa-neuvosto voi yksimielisesti j�senvaltioiden yhden kolmasosan ehdotuksesta tai komission ehdotuksesta ja saatuaan Euroopan parlamentin puoltavan lausunnon todeta, ett� jokin j�senvaltio rikkoo vakavasti ja jatkuvasti 6 artiklan 1 kohdassa mainittuja periaatteita. Neuvoston on kuitenkin ennen p��t�st��n kehotettava asianomaisen j�senvaltion hallitusta esitt�m��n huomautuksensa. J�senyysoikeuksien pid�tt�minen. Jos rikkominen on 1 kohdan mukaisesti todettu, neuvosto voi m��r�enemmist�ll� p��tt�� pid�tt�� v�liaikaisesti tietyt EU:n perustamissopimuksesta johtuvat asianmukaiselle j�senvaltiolle kuuluvat oikeudet, mukaan lukien kyseisen j�senvaltion hallituksen edustajan ��nioikeuden neuvostossa. T�ll�in neuvoston on my�s otettava huomioon t�llaisen oikeuksien pid�tt�misen mahdolliset vaikutukset luonnollisten henkil�iden ja oikeushenkil�iden oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Sit� vastoin j�senvaltioille perustamissopimuksesta johtuvat velvoitteet sitovat edelleen kyseist� j�senvaltiota.

17. Sopimus Euroopan perustuslaiksi perusoikeuskirja on sis�llytetty sopimuksen II osaan, mutta lis�ksi muitakin perus- ja ihmisoikeusmainintoja muualla perustuslaissa! Jako oikeuksiin ja periaatteisiin, joita mit� ilmeisemmin olisivat TSS-oikeudet (52.5) perusoikeuksien ja nelj�n perusvapauden v�linen suhde j�� avoimeksi tunnustaa EU:lle toimivallan liitty� Euroopan ihmisoikeussopimukseen

18. Kansallisen tuomioistuimen n�k�kulma EU:n perusoikeudet velvoittavat suomalaista tuomioistuinta. kun se ratkoo EU:n oikeuskytkent�ist� oikeusjuttua. Ks. esim. C-5/88 Wachauf [1989] ECR 2609. Perusoikeusmy�nteinen tulkinta. Jos esiin tulee kysymys EU-oikeuden ristiriidasta perusoikeuden kanssa, EU-oikeutta on koetettava tulkita perusoikeusmy�nteisell� tavalla Ks. esim. C-100/88 Oyowe [1989] ECR 4285. EU:n oikeuden p�tevyysolettama. "Jokaista perustamissopimuksen mukaisesti voimaan saatettua asetusta on pidett�v� p�tev�n� niin kauan kuin toimivaltainen tuomioistuin ei ole sit� kumonnut.� C-101/78 Granaria [1979] ECR 623, tuomion kohta 4. EY:n tuomioistuimella on yksinomainen toimivalta julistaa EU:n s��d�s tai p��t�s p�tem�tt�m�ksi. C-314/85 Foto-Frost [1987] ECR 4199. Ennakkoratkaisun pyyt�minen . Poikkeuksen on tilanne, jossa kansallinen tuomioistuin voi EY:n tuomioistuimen aikaisemman oikeusk�yt�nn�n perusteella p��tell�, ett� s��d�st� voidaan pit�� p�tem�tt�m�n� k�sill� olevassa tapauksessa. C-66/80 International Chemical Corporation [1981] ECR 1191. V�liaikaisen turvaamistoimenpiteen mahdollisuus. Kansallisella tuomioistuimella on tietyin edellytyksin mahdollisuuden kielt�� tai keskeytt�� p�tem�tt�m�ksi ep�iltyyn EU-s��d�kseen perustuvan kansallisen hallintop��t�ksen t�yt�nt��npano oikeudenmenetysten est�miseksi ennakkoratkaisumenettelyn ajaksi.

19. EU 6 artikla Unioni perustuu j�senvaltioille yhteisiin vapauden, kansanvallan, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen sek� oikeusvaltion periaatteisiin. 2. Unioni pit�� arvossa yhteis�n oikeuden yleisin� periaatteina perusoikeuksia, sellaisina kuin ne taataan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyss�, Roomassa 4 p�iv�n� marraskuuta 1950 allekirjoitetussa Euroopan yleissopimuksessa ja sellaisina kuin ne ilmenev�t j�senvaltioiden yhteisess� valtios��nt�perinteess�.

20. EU 7 artikla (sanktiomenettely) 1. Neuvosto voi j�senvaltioiden yhden kolmasosan, Euroopan parlamentin tai komission perustellusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin puoltavan lausunnon saatuaan todeta j�sentens� nelj�n viidesosan enemmist�ll�, ett� on olemassa selv� vaara, ett� jokin j�senvaltio rikkoo vakavasti 6 artiklan 1 kohdassa mainittuja periaatteita, ja antaa sille aiheellisia suosituksia. Ennen t�m�n toteamista neuvosto kuulee kyseist� j�senvaltiota ja voi samaa menettely� noudattaen pyyt�� riippumattomia henkil�it� esitt�m��n kohtuullisessa ajassa selvityksen kyseisen j�senvaltion tilanteesta. Neuvosto tarkistaa s��nn�llisesti, ovatko t�llaiseen toteamiseen johtaneet perusteet edelleen olemassa. 2. Valtion- tai hallitusten p��miesten kokoonpanossa kokoontuva neuvosto voi yksimielisesti j�senvaltioiden yhden kolmasosan ehdotuksesta tai komission ehdotuksesta ja saatuaan Euroopan parlamentin puoltavan lausunnon todeta, ett� jokin j�senvaltio rikkoo vakavasti ja jatkuvasti 6 artiklan 1 kohdassa mainittuja periaatteita, kehotettuaan ensin asianomaisen j�senvaltion hallitusta esitt�m��n huomautuksensa. 3. Jos rikkominen on 2 kohdan mukaisesti todettu, neuvosto voi m��r�enemmist�ll� p��tt�� pid�tt�� v�liaikaisesti tietyt t�st� sopimuksesta johtuvat asianomaiselle j�senvaltiolle kuuluvat oikeudet, mukaan lukien kyseisen j�senvaltion hallituksen edustajan ��nioikeuden neuvostossa. T�ll�in neuvosto ottaa huomioon t�llaisen oikeuksien pid�tt�misen mahdolliset vaikutukset luonnollisten henkil�iden ja oikeushenkil�iden oikeuksiin ja velvollisuuksiin. J�senvaltiolle t�st� sopimuksesta johtuvat velvoitteet sitovat kuitenkin edelleen asianomaista valtiota.

21. II-81 artikla Syrjint�kielto 1.���Kiellet��n kaikenlainen syrjint�, joka perustuu sukupuoleen, rotuun, ihonv�riin tai etniseen taikka yhteiskunnalliseen alkuper��n, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen v�hemmist��n kuulumiseen, varallisuuteen, syntyper��n, vammaisuuteen, ik��n tai sukupuoliseen suuntautumiseen tai muuhun sellaiseen seikkaan. 2.���Kiellet��n kaikenlainen kansalaisuuteen perustuva syrjint� t�m�n perustuslain soveltamisalalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sen erityism��r�ysten soveltamista.

22. Perusoikeuskirjan horisontaaliartiklat PERUSOIKEUSKIRJAN TULKINTAA JA SOVELTAMISTA KOSKEVAT YLEISET M��R�YKSET II-111 artikla Soveltamisala II-112 artikla Oikeuksien ja periaatteiden ulottuvuus ja tulkinta II-113 artikla Suojan taso II-114 artikla Oikeuksien v��rink�yt�n kielto

23. II-111 artikla Soveltamisala 1.��T�m�n perusoikeuskirjan m��r�ykset koskevat unionin toimielimi�, elimi� ja laitoksia toissijaisuusperiaatteen mukaisesti sek� j�senvaltioita ainoastaan silloin, kun viimeksi mainitut soveltavat unionin oikeutta. T�m�n vuoksi ne kunnioittavat t�m�n perusoikeuskirjan mukaisia oikeuksia, noudattavat sen sis�lt�mi� periaatteita ja edist�v�t niiden soveltamista kukin toimivaltansa mukaisesti sek� unionille t�m�n perustuslain muissa osissa annetun toimivallan rajoja noudattaen. 2.��T�ll� perusoikeuskirjalla ei uloteta unionin oikeuden soveltamisalaa unionin toimivaltaa laajemmaksi eik� luoda unionille uutta toimivaltaa tai uusia teht�vi� eik� muuteta t�m�n perustuslain muissa osissa m��riteltyj� toimivaltuuksia ja teht�vi�.

24. II-112 artikla Oikeuksien ja periaatteiden ulottuvuus ja tulkinta 1.��T�ss� perusoikeuskirjassa tunnustettujen oikeuksien ja vapauksien k�ytt�mist� voidaan rajoittaa ainoastaan lailla sek� kyseisten oikeuksien ja vapauksien keskeist� sis�lt�� kunnioittaen. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti rajoituksia voidaan s��t�� ainoastaan, jos ne ovat v�ltt�m�tt�mi� ja vastaavat tosiasiallisesti unionin tunnustamia yleisen edun mukaisia tavoitteita tai tarvetta suojella muiden henkil�iden oikeuksia ja vapauksia. 2.���T�ss� perusoikeuskirjassa tunnustettuja oikeuksia, joista on m��r�yksi� t�m�n perustuslain muissa osissa, sovelletaan niiss� m��riteltyjen edellytysten ja rajoitusten mukaisesti. 3.��Silt� osin kuin t�m�n perusoikeuskirjan oikeudet vastaavat ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyss� yleissopimuksessa taattuja oikeuksia, niiden merkitys ja ulottuvuus ovat samat kuin mainitussa yleissopimuksessa. T�m� m��r�ys ei est� unionia my�nt�m�st� t�t� laajempaa suojaa.

25. II-112 artikla (jatkuu) 4.���Silt� osin kuin t�ss� perusoikeuskirjassa tunnustetaan perusoikeudet sellaisina kuin ne ilmenev�t j�senvaltioiden yhteisest� valtios��nt�perinteest�, n�it� perusoikeuksia on tulkittava mainitun perinteen mukaisesti. 5.���T�m�n perusoikeuskirjan periaatteita sis�lt�v�t m��r�ykset voidaan panna t�yt�nt��n unionin toimielinten, elinten tai laitosten oman toimivaltansa puitteissa hyv�ksymill� lains��t�misj�rjestyksess� hyv�ksytt�vill� s��d�ksill�, t�yt�nt��npanos��d�ksill� sek� s��d�ksill�, joita j�senvaltiot antavat unionin lains��d�nn�n t�yt�nt��npanemiseksi. Ne voidaan saattaa tuomioistuimen ratkaistaviksi vain sik�li kuin on kyse t�llaisten s��d�sten tulkinnasta tai niiden laillisuuden valvonnasta. 6.���Kansalliset lains��d�nn�t ja k�yt�nn�t on otettava t�ysin huomioon siten kuin t�ss� perusoikeuskirjassa m��r�t��n. 7.��Unionin ja j�senvaltioiden tuomioistuimet ottavat asianmukaisesti huomioon perusoikeuskirjan tulkitsemisen ohjaamiseksi laaditut selitykset.

26. II-113 artikla Suojan taso T�m�n perusoikeuskirjan m��r�yksi� ei saa tulkita siten, ett� ne rajoittaisivat tai loukkaisivat niit� ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, jotka asianomaisella soveltamisalalla tunnustetaan unionin oikeudessa, kansainv�lisess� oikeudessa ja niiss� kansainv�lisiss� yleissopimuksissa, joiden osapuolina unioni tai kaikki j�senvaltiot ovat, ja erityisesti ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyss� yleissopimuksessa, sek� j�senvaltioiden valtios��nn�iss�.

27. II-114 artikla Oikeuksien v��rink�yt�n kielto T�m�n perusoikeuskirjan m��r�ysten ei saa tulkita antavan oikeutta ryhty� sellaiseen toimintaan tai tehd� sellaista tekoa, jonka tarkoituksena on tehd� tyhj�ksi jokin t�ss� perusoikeuskirjassa tunnustettu oikeus tai vapaus tai rajoittaa sit� laajemmalti kuin t�ss� perusoikeuskirjassa on sallittu.

28. Ekskurssi: EU:n oikeuden ja EIS:n suhde Asia 36/75 � Rutili � Kok. 1975, 1219 (ensimm�inen EIS-viittaus) EIS perusoikeussuojan v�himm�istasona (POK 51.2,EPL II-112.3) Eurooppa-tuomioistuimet ottavat huomioon toistensa oikeusk�yt�nt�� Lausunto 2/94 � Kok. 1996, I-1759 (EY:n liittyminen Euroopan ihmisoikeusyleissopimukseen � puuttuva toimivalta) Toimivaltaperuste liittymiselle perustuslaissa (I-9.2) EIT ei ole tutkinut EU:n toimielimi� koskevia valituksia EIT tutkii tietyin edellytyksin j�senvaltioita vastaan tehtyj� valituksia (Matthews)