Kommenttipuheenvuoro hiiliseminaarissa 17.1.2005

1. Kommenttipuheenvuoro hiiliseminaarissa 17.1.2005 Ilmastokampanjavastaava Lauri Myllyvirta lauri.myllyvirta@maanystavat.fi

2. Ilmastonmuutoksen kustannukset

3. Torjumisen kustannukset

4. Uuden, saasteettomantuotannon tarve 2010-2090 • Euroopan parlamentti on hyväksynyt teollisuusmaiden tavoitteeksi vähentää ilmastopäästöjä 30 % v. 2030 mennessä ja 70 % v. 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta. • Pitkän aikavälin globaali vähennystavoite on 75-95 % vuoden 1990 tasosta, mikä tarkoittaa Suomessa n. 96-98 % vähennyksiä. • Nykyisen kaltainen, fossiilisiin polttoaineisiin pohjautuva tuotantorakenne ei siis voi olla hyvinvoinnin perusta tulevaisuudessa. • Ilmastohaaste voidaankin esittää uuden, lähes saasteettoman liiketoiminnan luomisen tarpeena halutun elintason säilyttämiseksi.

5. Uuden, saasteettomantuotannon tarve 2010-2090

6. Uuden, saasteettomantuotannon tarve 2010-2090 • Kuvio osoittaa, että päästöintensiteetin pienentäminen nykyisessä tuotannossa ei riitä elintason säilyttämiseksi, vaan tarvitaan talouden perinpohjainen rakennemuutos. • Teollisuuden monesti markkinoimat, päästöihin per tuotettu yksikkö perustuvat intensiteettitavoitteet eivät ohjaa tuotantorakenteen tai kulutustottumusten muuttamiseen, vaan ainoastaan kapeisiin teknologisiin toimiin.

7. Suomalaisten elintavat ovatmuuta Eurooppaakin haitallisemmat • Asuinpinta-ala/hlö on suuri • Julkisen liikenteen käyttö kaupungeissa on vähäistä • Kulutus henkeä kohti on runsasta sekä energia- ja materiaali-intensiivistä • Yhdyskuntarakenne on hajanainen • Päästöjä voidaan siis vähentää roimasti

8. Mitä pikemmin, sen parempi • Voidaan ajatella, että on tietty maksimimäärä kasvihuonekaasuja, jonka ihmiskunta voi turvallisesti päästää ilmakehään. Tätä sanotaan hiilibudjetiksi. • Hiilibudjetin voi jakaa ajallisesti eri tavoin. Mitä kauemmin päästövähennyksiä lykätään, sitä rajumpiin ja kalliimpiin leikkauksiin joudutaan. • Seuraavalla sivulla esitetään eri tapoja jakaa Euroopan parlamentin teollisuusmaiden tavoitteeksi asettama päästöbudjetti. • Päästöjen kasvu vuoteen 2030 asti tarkoittaisi, että myöhemmin päästöt pitäisi saada reilusti negatiivisiksi, so. kasvihuonekaasuja sitoa enemmän kuin niitä tuotetaan.

9. EP:n tavoitettavastaavat päästöpolut

10. Mitä EU voi tehdä ilmastopolitiikan eteen? • On todellinen kohtalonkysymys, mihin energiamuotoihin kehitysmaiden energiantuotannon kasvu jatkossa nojaa. • EU:n oma, määrätietoinen ilmasto- ja energiapolitiikka on paras tapa tukea uusiutuvien ja energiansäästön vallankumousta myös muualla. • On toivotonta yrittää saada kehitysmaita mukaan päästötalkoisiin, jos maailmassa ei ole yhtään teollisuusmaata, joka kantaisi vastuunsa ilmastosta. • EU:n rooli ilmastoteknologian tutkimuksen ja käyttöönoton rahoittajana sekä ilmastopolitiikan edelläkävijänä on korvaamaton kansainvälisessä ilmastopolitiikassa.

11. Mitä EU voi tehdä ilmastopolitiikan eteen? • USA:n mukaansaamisessa edelläkävijyys on tärkeää, samoin teknologian ja poliittisten ratkaisujen kehittäminen. • Fossiilisten polttoaineiden julkisten tukien lopettaminen parantaa uusiutuvien kilpailukykyä aiheuttamatta menoja. • Kauppasanktiot ilmastopolitiikan vapaamatkustajia vastaan vähentävät ilmastopolitiikan vaikutuksia kilpailukykyyn. • Mitä suurempaa vastustusta päästövähennystavoitteet kohtaavat EU:n sisällä, sitä vähemmän neuvotteluvaraa on.

12. Ilmastokampanjavastaava Lauri Myllyvirtalauri.myllyvirta@maanystavat.fi