Kommenttipuheenvuoro EMN:n työvoiman maahanmuuttoraportista

1. Kommenttipuheenvuoro EMN:n työvoiman maahanmuuttoraportista EMN:n kansallinen seminaari 27.9.2011 Pia Björkbacka

2. Yleishuomioita raportista, jotka tunnistan myös Suomen osalta Työvoiman maahanmuutto ei voi olla ainoa ratkaisu Euroopan demografiamuutoksiin vaikka hyvin suunniteltu politiikka voikin toimia yhtenä ratkaisuna Helppo yhtyä raportin johtopäätökseen, jonka mukaan sekä työvoimatarpeen ennakoimisen että tunnistamisen välineitä ja metodeja olisi kehitettävä! Myös tilastointi olisi saatava täsmällisemmiksi Suomessa pysyvästi asuvien kuin erityisesti väliaikaisesti työskentelevien ulkomaalaisten taitojen ja työhistorian osalta Näin poliitikoilla/hallinnolla olisi kunnon välineet analysoida tilanne paremmin ja tehdä pitkäjänteistä, kokonaisvaltaista ja hallittua työvoiman maahanmuuttopolitiikkaa.

3. Ulkomaalaisten työntekijöiden yhdenvertaisessa asemassa on parannettavaa Suomessakin on havaittavissa ulkomaalaisen työvoiman syrjintää • Suomessa pysyvästi asuvien työttömyys on noin 3 -kertainen verrattuna kantaväestöön • Tutkimusten mukaan työpaikkahaastatteluihin on vaikeampi päästä, jos nimi poikkeaa suomalaisesta. • Työpaikan saamatta jäämistä perustellaan usein puutteellisella kielitaidolla vaikka se olisi riittävä vaadittavaan työhön • Toisaalta, ulkomaalaiset työntekijät ovat usein koulutetumpia kuin mitä työ vaatisi tai se työ on, mitä tarjotaan (työvälityksen rooli!)

4. Suomessa on kahdet työmarkkinat • Ulkomaalaiset ammattityöntekijät saavat usein vähemmän/max. tes –mukaista palkkaa, ylityö- ja viikonloppulisät jäävät yleisesti maksamatta • Ongelmia on erityisesti rakennus, kaupan, palvelu ja kuljetus –ja liikennealoilla. • Vähiten ongelmia on suorissa työsuhteissa olevilla ja eniten vuokratyöntekijöillä tai alihankintaketjun loppupäässä olevilla. Tilapäinen oleskelustatus heikentää myös huomattavasti työntekijän neuvotteluasemaa. • Myös kausityöntekijöiden työsuhdeongelmat kasvussa. • Kaikki näitä ryhmiä on vaikea auttaa lyhyestä Suomessa oleskeluajasta johtuen ja siksi, että he eivät kuulu yleensä liittoon. • Mm. kieliongelmista johtuen ulkomaalaistaustaisten työtekijöiden työtapaturmat ovat kasvussa.

5. Mikä on työnantajalle keskeisin syy palkata ulkomaalainen työntekijä? Aitoa työvoimapulaa voi ilmetä vaikka yleinen työllisyystilanne olisi heikko, mutta: • Tällä hetkellä rekrytointiongelmat johtuvat useilla palvelun, kaupan, liikenteen työpaikkojen osalta erityisesti työpaikan ominaisuuksista - ei aidosta työvoimapulasta. • Usein kyse on myös TA:n halusta saada ”halvempaa työvoimaa” - näin erityisesti työvoimaintensiivisillä aloilla, jossa henkilöstökulut ovat kohtuulliset suuret suhteessa yrityksen muihin menoihin. (rakennus, maatilat, kasvi- ja puutarhat, siivousalat jne.) Mikä on työnantajien ensisijainen intressi palkata ulkomaalainen töihin?

6. Osaavan työvoiman tarve -käsite on moninainen • Suomessa työvoiman maahanmuuttopoliittisissa keskustelussa tehdään harvoin jako eri työntekijä -kategorioihin. Yleisesti puhutaan poliittisestikin linjatusta ”osaavan työvoiman tarpeesta”. • Tämä epämääräinen termi kätkee sisäänsä ristiriidan virallisen politiikan ja työnantajien tähän asti palkkaaman ulkomaalaisen työvoiman ”laadun” välillä. • Suomessa asuvista ulkomaalaisista suurin osa on koulutettuja ja heidän työhön sijoittuminen on hankalaa eikä vastaa koulutustasoa. Vastaavasti, määräaikaisilla työluvilla - ja sisämarkkinoilta -työntekijöitä palkataan suhteellisesti eniten matalan tai ”skilled” -tason osaamista vaativiin töihin. • Politiikka ja todellisuus ovat osittain erillisiä – tosin todellisuuksiakin on monia.