Tietää, tahtoo, tuntee Oppilaan affektien havainnointi luokkatilanteessa

1. Tietää, tahtoo, tunteeOppilaan affektien havainnointi luokkatilanteessa Markku S. Hannula Dosenttiluento 17.1.2006

2. Esitelmän rakenne • Johdanto: Miksi? • Lomakkeet helppona ratkaisuna • Laboratoriosta luokkaan • Käsitteellisen mallin elementit • Havainnointi luokassa • Yhteenveto

3. Affektiiviset taipumukset (traits) ja osaaminen • Ma and Kishor (1997) tutkivat meta-analyysissään (113 tutkimusta) matematiikasta pitämisen ja matematiikan osaamisen välistä kausaalisuhdetta. • Kausaalisuuden suunta asenteesta osaamiseen. • Korrelaatiot heikkoja koko aineistossa • voimakkaampia luokilla 7-12 tehdyissä tutkimuksissa sekä niissä tutkimuksissa, joissa analyysi oli tehty erikseen tytöille ja pojille.

4. Minäkuva <=?=> Osaaminen Minäkuvan ja osaamisen kausaalisuhteesta esitetty hypoteesi (ei erityisesti matematiikasta) (Chapman, Tunmer & Prochnow 2000): • Alaluokilla: osaaminen => minäkuva • Yläluokilla: osaaminen <=> minäkuva • Peruskoulun jälkeen: osaaminen <= minäkuva • Hypoteesille on jonkin verran evidenssiä matematiikan osalta (mm. Linnanmäki, 2002; Hannula, 2004) • Oppilaan sukupuoli vaikuttaa osaamisen ja minäkuvan väliseen suhteeseen (esim. Hannula, 2004)

5. Tunnetilat ja ongelmanratkaisu • Uskomukset (”matemaattinen maailmankuva”) muokkaavat ongelman-ratkaisuprosessia (Schoenfeld, 1985) • Oppilaalle voi vakiintua joko positiivinen tai negatiivinen ’tunnepolku’ (affective pathway; Goldin, 2000) • Hyvän tehtävän tunnuspiirteet. Esim. keksimisketju ja kestävä kiinnostus (Chain of discovery and sustained engagement; Liljedahl, 2005)

6. Affektin mittaaminen ja luokittelu • Ahdistunut – ei ahdistusta • Myönteinen – neutraali – kielteinen asenne • Motivaation määrä / tyyppi • Tuottaa toimivia ennusteita • Ei selitä, miten affektit muuttuvat

7. Tunteiden psykologia laboratoriomittauksissa • Tunnetilan vaikutus kognitiivisiin prosesseihin • Esimerkiksi: tuotetaan iloinen tai surullinen mieliala + teetetään sarja yksinkertaisia kognitiivisia tehtäviä + mitataan reaktioaikoja (tunneperäiset sanat ja värientunnistus, ’attentional blink’ tutkimus) • Implisiittinen ja eksplisiittinen muisti • Erilliset perustunteet (ilo, suru, viha, pelko, inho, yllätys…) • jne.

8. Tutkimusprosessin skemaattinen malli (Schoenfeld, in print)

9. Laboratoriosta luokkahuoneeseen • Tilanteen monimutkaisuus • On vaikea luoda käsitteellisiä malleja, jotka huomioisivat kaikki tärkeät tekijät • Kaikenkattavat käsitteelliset mallit ovat kömpelöitä ajattelun apuna • Representaatioiden ongelma (mittaaminen) • Affekteista vain murto-osa on havaittavissa • Tunteet joudutaan päättelemään • Useimmat laboratoriolaitteista sopimattomia • Reaktioajat, ihon sähkönjohtavuus, MRI jne. • Tekninen kehitys lisää mahdollisuuksia (esim. sykemittari)

10. Käsitteellisen mallin keskeiset elementit

11. Tuneteiden kolme ’näyttöä’ (readouts) (Buck, 1999)

12. Millaiset representaatiot? “Annettiin arvo seuraaville kolmelle kasvon alueelle: kulmakarvojen/otsan liike, silmien/nenän/poskien liike sekä suun/huulien liike videonauhan jokaiselle sekunnin sadasosalle” (DeBellis & Goldin, käsikirjoitus)

13. Mahdollinen opiskelijoista kerättävä aineisto

14. Mitä voimme havainnoida luokassa? • Tunteet • Kasvojen ilmeet , äänensävy, asento • Tunteiden tunnistaminen on luonnollista (ja sitä voidaan harjoittaa) • Motivaatio • Millaisia valintoja oppilas tekee • Mikä saa oppilaan iloiseksi, surulliseksi jne, • Kognitiot • Onnistuuko oppilas tehtävässä • Mitä oppilas sanoo itsestään, matematiikasta tms.

15. Millaisia tulkintoja voimme tehdä? • Ilmeet, eleet, jne. (Expressive behaviour) • tunteet • Tunnereaktion syntytilanne • Tunnereaktion syy? (Tavoite?) • Automatisoituneet tunnereaktiot (jos toistuvat) • Tunnereaktion tyyppi • ilo - lähestyy / saavuttaa tavoitteen • viha – jokin estää saavuttamasta tavoitetta • pelko – tavoite on uhattuna • suru - tavoite ei ole saavutettavissa • Valinnat • tavoitteet

16. Mitä voimme havaita haastattelussa? • Puheen sisältö • Tunteet, uskomukset, ja tavoitteet, joista oppilas on tietoinen sekä halukas kertomaan • Esitettävä identiteetti -> identiteetti -> affektiiviset taipumukset • Spontaani puhe vs. vaikeneminen • Tiedostaminen ja / tai halu kertoa aiheesta

17. Mitä muuta voimme havaita haastattelussa? • Ilmeet, eleet, asento, äänensävy • Tunteet haastattelutilanteessa • Puheen sisältöön liittyvät tunteet • Kerronnan narratiivinen analyysi (Kaasila) • Oppilaan valitsema kerrontatyyli, juoni, yms. -> identiteetti • Korostaminen, toisto, negaation kautta kertominen • Voi paljastaa kätkettyjä / tiedostamattomia tunteita/uskomuksia

18. Mitä tavoitamme kyselylomakkeella? • Pintauskomukset / esitettävä identiteetti • Lomaketutkimuksella voi päästä syvemmällekin • Affektiiviset taipumukset • On-line kyselyt (täytetään esim. ongelmanratkaisun aikana) -> tunnetilat

19. Yhteenveto • Käsitejärjestelmässä on huomioitava tunteet, motivaatio ja kognitiot • Tunteet ovat tunteiden ja motivaation havainnoinnin / mittaamisen avaintekijä • Menetelmällinen triangulaatio on välttämätön tulkintojen luotettavuuden lisäämiseksi