OKLA211 Yksilölliset oppimisen edellytykset

1. OKLA211 Yksilölliset oppimisen edellytykset Oppilaan oppimiseen, tunne-elämään ja käyttäytymiseen liittyvät haasteet Aimo Naukkarinen 28.9.2005

2. Sisältö • Perustietoja peruskoulun oppilaista ja opetuksesta • Opettajan tehtävä osallistavassa kasvatuksessa • Tiivistelmä oppimisvaikeuksista • Tiivistelmä oppilaan tunne-elämän ja käyttäytymisen tuomista haasteista • Työrauhahäiriöt

3. Tilastotietoja peruskoulun oppilaista vuodelta 2004 • Oppilaita 593 148, joista • 72 % opiskeli ilman erityisopetuspalveluja • 2,6 % oli maahanmuuttajia • 21 % sai osa-aikaista erityisopetusta lievien oppimis- ja sopeutumisvaikeuksien vuoksi • 6,7 % oli otettu/siirretty erityisopetukseen

4. Tilastotietoja peruskoulun oppilaista lukuvuodelta 2003-2004 • Osa-aikaista erityisopetusta sai 126 390 oppilasta (21,2 % kaikista oppilaista), peruste • Luku- ja kirjoitushäiriö 9,4 % • Matematiikan oppimisen vaikeudet 3,7 % • Puhehäiriö 3,5 % • Vieraan kielen oppimisen vaikeudet 1,9 % • Sopeutumisvaik. tai tunne-elämän häiriö 1,1 % • Muut vaikeudet oppimisessa tai muu syy 1,5 %

5. Tilastotietoja peruskoulun oppilaista vuodelta 2004 • Erityisopetukseen otettuja/siirrettyjä oppilaita 39 798 (6,7 %), siirron peruste • Lievä kehitysviivästymä 2,5 % • Vaikea kehitysviivästymä 0,8 % • Aivotoiminnan häiriö, liikuntavamma tai vastaava 0,8 % • Dysfasiasta (kielen kehityksen häiriö) johtuvat opp.vaikeudet 0,7 % • Tunne-elämän häiriö tai sosiaalinen sopeutumattomuus 0,6 % • Autismiin/Aspergerin oireyhtymään liittyvät opp.vaikeudet 0,1 % • Kuulovamma 0,08 % • Näkövamma 0,05 % • Muu syy 1,0 %

6. Tilastotietoja peruskoulun oppilaista vuodelta 2004 • Erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden (6,7 % kaikista oppilaista) erityisopetuksen järjestämispaikka tai –tapa • Kokonaan yleisopetuksen yhteydessä 1,5 % (erityisopetukseen siirretyistä 21,9 %) • Osin yleisopetuksen yhteydessä 1,4 % (20,5 %) • Erityisryhmä tai –luokka 3,8 % (57,6 %), joista - erityiskouluissa 44,8 % ja tavallisessa koulussa 55,2 %

7. Tilastotietoja peruskoulun oppilaista vuodelta 2004 • Erityisopetukseen siirretyt oppilaat (6,7 % kaikista oppilaista) opetusjärjestelyjen mukaan • Yleisopetuksen oppimäärät 2,3 % (erityisopetukseen siirretyistä 34 %) • Osa oppimääristä yksilöllistetty 1,8 % (27,1 %) • Kaikki oppimäärät yksilöllistetty 2,6 % (38,9 %)

8. Osallistava kasvatus, yksilöllisyys ja yhteisöllisyys • Miten toimisin opettajana niin, että oppilaat, jotka eroavat paljon toisistaan akateemisilta ja sosio-emotionaalisilta sekä aisti- ja fyysisiltä kyvyiltään, voisivat oppia hyvin yhdessä? (Peterson & Hittie 2003, xix)

9. Mitä ovat oppimisvaikeudet?(Ahonen & Aro 1999) • Moninainen joukko häiriöitä, jotka ilmenevät merkittävinä vaikeuksina kuuntelu-, puhe-, luku- kirjoitus-, päättely- ja matematiikkataitojen hankkimisessa ja käyttämisessä • Eivät seurausta psyykkisestä kehitysvammaisuudesta, neurologisista sairauksista/vammoista • Eivät pääasiallisesti seurausta siitä, että lasta ei ole ohjattu riittävän hyvin oppimaan • Vaikeudet perustaitojen oppimisessa (esim. kielen, motoriikan ja havaintotoimintojen kehitys)

10. Mitä ovat oppimisvaikeudet? • Kolme näkökulmaa (Peterson & Hittie 2003) 1) Sisäiset syyt • biologiset ja/tai neuropsykologiset syyt: esim. ’aivovaurio’ • vanhemmat ja koulu eivät arviointikohteena 2) Ulkoiset syyt • kodin, koulun ja lähiyhteisön merkitys • opettajan tapa opettaa • perheen ja lähiyhteisön antaman tuen puute 3) Vuorovaikutukselliset syyt • yksilön ja ympäristön suhde • Oppilas on monimutkaisissa vuorovaikutussuhteissa perheensä, kouluväen ja lähiyhteisön kanssa ja nämä vuorovaikutussuhteilla saattaa olla merkitystä oppimisvaikeuksien synnyssä

11. Oppilas, jolla on oppimisvaikeuksia(North et al. 1995) • Mahdollisesti esiintyviä piirteitä: • Lyhytjännitteisyys • Yliaktiivisuus tai vähäinen aktiivisuus • Keskittymiskyvyttömyys • Huono impulssikontrolli • Puutteellinen havainnointikyky • Puutteellinen organisointikyky • Epäjohdonmukainen, vaihteleva käyttäytyminen • Vaikeus yleistää asioita uusiin tilanteisiin • Vasen ja oikea sekaantuvat • Vaikeudet sosiaalisissa taidoissa ja kaverisuhteissa • Passiivinen oppimistyyli • Epätasainen saavutustaso

12. Lukemaan oppimisen vaikeuksien ilmenemismuotoja(North et al. 1995) • Sanojen ja kirjainten sekoittaminen • Sanojen toistaminen • Luettavan kohdan kadottaminen • Lukeminen ei ole sujuvaa • Luetun ymmärtämisen vaikeudet

13. Kirjoittamisen oppimisen vaikeuksien ilmenemismuotoja(North et al. 1995) • Vaikeuksia • pysyä rivillä • kirjoittaa siististi • kopioida tarkasti • tuottaa ikätason mukaista jälkeä • lopettaa työskentely täsmällisesti

14. Matematiikan oppimisen vaikeuksien ilmenemismuotoja(North et al. 1995) • Vaikeuksia • yhdistää numeroita symboleiden kanssa • muistaa matemaattisia tosiasioita • tehdä sarakkeita ja asetteluja • ratkaista ongelmia • ymmärtää käsitteitä

15. Oppilaan tunne-elämän ja käyttäytymisen tuomat haasteet(Moilanen 2004) • Ahdistuneisuus: pelot, ero vanhemmista, uusi lapsi perheeseen, ahdistus ryhmässä, koulupelko • Koulupelko (n. 1-2 % alakoulun oppilaista) • Eri asia kuin kouluhaluttomuus • Voimakas ahdistus, joskus myös masennus ja syyllisyys • Ruumiilliset oireet ennen kouluun lähtöä • Vaikeus sopeutua koulun jokapäiväiseen stressiin • Koulun rajoittavat tilanteet saattavat aiheuttaa pelkoa ja aggressiivisuutta

16. Oppilaan tunne-elämän ja käyttäytymisen tuomat haasteet(Moilanen 2004; Räsänen 2004) • Valikoiva puhumattomuus - kork. 2 %:lla oppilaista, koulun aloitusvaiheessa • Änkytys • äänteiden, tavujen tai sanojen tuoton pitkittymistä, nopeaa toistoa tai takeltelua • Puheen rytmin häiriöt, pitkät tauot • 4 %:lla pojista, 2 %:lla tytöistä, 1 %:lla jatkuu nuoruusiässä • Ahdistus ja stressi yhteydessä

17. Oppilaan tunne-elämän ja käyttäytymisen tuomat haasteet(Räsänen 2004) • Stressireaktiot • kuolema, vahingoittumisen uhka, perhe-/ fyysinen-/seksuaalinen väkivalta • Sopeutumishäiriö - Kouluun meno, koulunvaihdot, asunnon muutot

18. Oppilaan tunne-elämän ja käyttäytymisen tuomat haasteet(Räsänen & Moilanen 2004; Räsänen 2004) • Seksuaalinen hyväksikäyttö (mm. insesti) • Käyttäytymisen ja luonteen muuttuminen: masennus, sulkeutuminen, aikuisten karttaminen • Avoin seksuaalisuus, korostunut viettelevyys • Puhe muuttuu voimakkaan seksuaaliväritteiseksi • Syömis- ja unihäiriöt • Karkailu kotoa ilman, että lapsi tai vanhemmat osaavat kertoa syytä

19. Oppilaan tunne-elämän ja käyttäytymisen tuomat haasteet(Moilanen 2004) • Käytöshäiriöt • Varastelu • Aggressiivinen käyttäytyminen • Haluttomuus mennä kouluun • Toisten omaisuuden tuhoaminen • Tulensytyttäminen • Päihteidenkäyttö

20. Autismi Molemminpuolinen sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriö Viestinnän häiriö Kapea-alainen, kaavamainen, kertautuva käyttäytyminen Mahdolliset sivuoireet: Pelot, uni- ja syömishäiriöt, raivokohtaukset, (itseen kohdistuva) aggressiivisuus Aspergerin syndrooma Sosiaalisen vuorovaikutuksen piirteet kuin autismissa Mielenkiinnon kohteiden ja toimintojen rajoittuneisuus ja kaavamainen toistuvuus Kielen kehitys ei ole viivästynyt (vrt. autismi) Usein huomattavaa kömpelyyttä Usein säilyy nuoruus- ja aikuisikään Autismi ja Aspergerin syndrooma(Linna 2004)

21. Laihuushäiriö (anorexia nervosa) Ruoasta tulee keskeinen kiinnostuksen kohde ja siihen liittyvät rituaalit toimivat ongelmien ratkaisijana ja henkisenä suojana -> tavasta vaikea luopua ”Lihottavien” ruokien välttäminen ja laihtumis-keinojen käyttäminen, mm. oksentelu, ylenmääräinen liikunta Kehonkuva vääristynyt Viivästyttää murrosiän tuloa Riskitekijöitä ikä, sukupuoli, murrosikä Vaikeus ilmaista/hallita tunteita Heikko itsetunto ja impulssikontrolli Fyysinen/seksuaalinen pahoinpitely Perheen korkea vaatimustaso, kriittisyys ja puutteellinen vuorovaikutus Geneettiset tekijät Ystävät: kiusaaminen, mallit Kulttuuri: laihuusihanne, suorituskeskeisyys Oppilaan tunne-elämän ja käyttäytymisen tuomat haasteet(Ebeling & Moilanen 2004; Rantanen 2004)

22. Häiritty opettaja • ”Minun kannaltani tärkein kysymys: Olenko minä sen luokan opettaja vai olenko pelkkä hauskanpitäjä, joka teen, mitä nämä oppilaat haluavat? Saanko minä palkkani oleskelusta heidän kanssaan vai täytyykö minun vieläkin iltakaudet miettiä, mitä virheitä olen tehnyt, kun tunti ei mennyt niin, kuin sen olisi mentävä opetettavan asian kannalta. Saanko olla rauhallisella mielellä ja hyvällä omallatunnolla, vaikka opetuksesta ei tullut mitään? Mikä minun päätehtäväni on kouluyhteisössä?” (Naisopettajan kertomus oppitunnin häirinnästä) (Naukkarinen 1999, 25)

23. Työrauhahäiriöt • Noin 10 % oppilaista häiritsee koulun työrauhaa ja 3-6 % oppilaista häiritsee päivittäin • Miten määritellään?: yksilö- vai ympäristö-keskeiseksi vai vuorovaikutuksessa syntyneeksi? Eli onko oppilas ongelma vai onko tilanne käsitettävä laajemmin? • lääketieteellinen, psykodynaaminen, behavioristinen, sosiologinen ja ekologinen näkökulma • Konstruktionistinen näkökulma: - Työrauha on suhteellista riippuen ajallisesta, paikallisesta ja kulttuurisesta kontekstista sekä sitä määrittelevän ihmisen kulttuurisidonnaisista arvoista ja uskomuksista. Työrauha on subjektiivinen käsite, jonka merkitystä kouluväki luo ja ylläpitää koko ajan koulun kulttuurissa. (Naukkarinen 1999, 21; ks. Berger & Luckmann 1966/1994)

24. Työrauhahäiriöt • Mikä opiskeluympäristössä on ajan, tilan, tapasääntöjen, äänen ja liikkeen merkitys? • Vuorelan yläkoulu (jälki-istuntorangaistukset %) (Naukkarinen 1999) • Luvattomat poissaolot (17), oppitunnin häirintä (12), myöhästely (20), ilkivalta, sotkeminen, sopimaton kielenkäyttö, opettajan vastustaminen, tupakointi (31), luvaton koulun alueelta poistuminen välitunnilla, potkiminen ja kovakouraisuus, oppilastoverin kiusaaminen sekä päihteiden käyttö

25. Miten saada työrauha?: perinteinen luokkahuoneen hallinta vs.myönteinen käyttäytymisen tukeminen(Mukaillen Hitzing 1994) • Ongelma: käyttäytyminen pitää kyselemättä poistaa vs. käyttäytymisen kautta kommunikoidaan jotakin tärkeää • Arviointi: määrittele mistä kyse, useus, voimakkuus ja kesto vs. tee ’funktionaalinen’ analyysi syistä • Tavoite: poista häiriökäyttäytyminen vs. tue parempia kommunikointitapoja • Puuttuminen: ”sammuta” tai rankaise vs. luo turvallisuuden tunne, tee luokasta miellyttävä paikka, opeta kommunikointitapoja ja sitä miten koulun oloja voisi sietää • Menestyksen kriteerit: käyttäytyminen on poistettu vallassa olevien ehdoilla vs. ongelma on ratkaistu ko. ihmisen näkökulmasta

26. Miten saada työrauha?: myönteinen käyttäytymisen tukeminen (PBS) vs. ratkaisukeskeisyys (ekosysteemisyys) (Mukaillen Hitzing 1994; Molnar & Lindquist 1994) • Molemmat painottavat kommunikatiivisuutta ja tilanteen kartoittamista • Menneisyyden painottaminen vs. muutokset tässä-ja-nyt • Syihin pureudutaan yksityiskohtaisesti (edeltävä informaatio) vs. syihin ei ole pakko pureutua yksityiskohtaisesti (voimavarojen kartoittaminen) • Tavoitteena on syiden löytäminen ja käyttäytymisen muuttaminen opettamalla vs. tavoitteena on muutos eikä diagnoosi tai ”hoitaminen” • Muutos koskee pääasiassa oppilasta vs. ongelmat ja muutos ovat osa ihmisten välistä vuorovaikutusta eivätkä seurausta oppilaaseen liittyvistä vajavuuksista tai häiriöistä • Opettaja opettaa oppilaalle oikeita käyttäytymismalleja vs. opettajanakin omat ajatuksesi, asenteesi ja käyttäytymisesi vaikuttavat aina niihin ihmisiin jotka ovat mukana samassa tilanteessa, voit siis vaikuttaa ongelma-tilanteeseen muuttamalla itseäsi • Tutkitaan tilannetta ilman sen uudelleen määrittelyä vs. a)tulkitaan käyttäytyminen uudella tavalla ja toimitaan tai b)toimitaan eri tavalla