Informaatioalan opetus ja tutkimus & työelämän tarpeet

1. Informaatioalanopetus ja tutkimus &työelämäntarpeet EeroSormunen KINE, Oulu, 10.10.2014

2. Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media • Informaatiotieteiden yksikkö (SIS) • Tietojenkäsittelytieteiden tutkinto-ohjelma • Matematiikan ja tilastotieteen tutkinto-ohjelma • Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelma • Kandidaatintutkinnon opintopolut • Kirjastotoimen opintopolku • Peliasiantuntijan opintopolku • Sosiaalisen median asiantuntijan opintopolku • Tietohallinnon opintopolku • Tiedonhaun opintopolku • Maisteritutkinnon opintosuunnat • Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median opintosuunta • Asiakirjahallinnan opintosuunta • Tietokantojen ja tiedonhaun opintosuunta • Internet- ja pelitutkimuksen opintosuunta -> Master’sDegreeprogramme in Internet and gamestudies

3. Mitä valmiuksia antamanne koulutus antaa kirjastotyöhön? • valmiuksia tuoda pelejä ja internet-palveluja osaksi kirjastotyötä (peliproffa) • pelit ja verkkosisällöt ohjataan opinnoissa tarjoutuvan perspektiivin kautta näkemään sekä osaksi uudistuvaa kulttuuriperintöä ja kokoelmia, sekä osana kirjastoympäristön, että itse kirjastotyön toimintamallien uudistamista (tämä siis kirjastoon liittyvän tutkimus- ja kehitystoiminnan tukena, esim. Library 2.0, gameliteracy -kehittelyt) (peliproffa) • verkkomedian suunnittelussa (ITIA01) opiskelijat ovat tiiviisti kiinni kirjaston digipalveluidensuunnittelussa (interaktiivisen median opettaja)

4. Mitä valmiuksia antamanne koulutus antaa kirjastotyöhön …jatkuu? • yleiskäsityksen kulttuurin- ja tiedonvälityksen alasta, verkkomediasta • kyvyn oppia vaativat ja vastuulliset käytännön tehtävät • alan kirjallisuuden tuntemus ja kyvyn ottaa selvää kirjallisuuden avulla • kyvyn tuottaa tolkullista tekstiä • äidin- ja vieraankielen taidon, ml. ammatillisen • sähköisten toimintaympäristöjen tuntemus, ml. oppimisympäristöt • koulutus antaa mahdollisuuden syventyä perust. opinnäytteissä alan kysymyksiin • sivuaineet antavat mahdollisuuden erikoistua (esim. peda, kirjall, hall) (tiedonhaun proffa)

5. Mitä valmiuksia antamanne koulutus antaa kirjastoon liittyvään tutkimus- ja kehitystoimintaan? • Finna-palvelun suunnittelu ja arviointi yhdessä Finnalaistenkanssa(interaktiivisen median opettaja) • Kirjastoaineiset gradut • kyvyn tehdä selvityksiä (asettaa tehtävä, kerätä, analysoida ja raportoida) • kyvyn etsiä ratkaisuja ongelmiin alan kirjallisuudesta • kyvyn analysoida ja vertailla vaihtoehtoehtoja alalle relevantilla tavalla • edellisiä voi spesifioida tarjolla olevien kurssien mukaan • yhteistyötaidot erilaisten ammattilaisten kanssa • taito rakentavaan suulliseen ja kirjalliseen viestintään [alan termein] TAI taito toimia tutkimuksen ja kehittämisen viestintätilanteissa eri rooleissa, kuten esitellä ja perustella tutkimusta/selvitystyötä, antaa ja vastaanottaa rakentavaa palautetta sekä johtaa puhetta (tiedonhaun proffa)

6. Miten teette työelämäyhteistyötä kirjastoalan kanssa? • itse ainakin toimin usein kouluttajana kirjastoalan tilaisuuksissa (peliproffa) • Pakollinen harjoittelu -opintojakso suoritetaan usein kirjastoalalla. Sen yhteydessä opiskelijat saavat käytännön näkemystä alasta ja sen suhteesta opintoihin, vaihtavat kokemuksiaan muiden opiskelijoiden ja tutkinto-ohjelman kanssa. Tämä tapahtuu raporttien, vierailujen ja seminaarien kautta. (ohjausvastaava) • ITIA5:n jaksoilla ja varmaan muillakin käytetään työelämäkontakteja (avoimen yo:n lehtori) • työelämätapaamiset silloin tällöin • harjoittelijat ja niiltä saatu palaute • palaute työelämän edustajilta • tuntiopettajia 'kentältä’ (tiedonhaun proffa)

7. Miten opiskelijan HOPS tukee kirjastoalalle suuntautumista? • Kandidaattiopiskelijoille on tarjolla erityinen Kirjastotoimen opintopolku. (ohjausvastaava) • Kirjastoihin suuntautuvilla tutkinto-ohjelman opiskelijoilla oma HOPS-ryhmä. (tohtoriopiskelija, HOPS-opettaja) • Tampereen yliopistossa on laaja muiden tutkinto-ohjelmien tarjoamien opintojen opiskeluoikeus. Useat (useimmat?) kirjastoalalle työllistyvät valmistuvat muista tutkinto-ohjelmista ja liittävät omaan tutkintoonsa kirjastoalan pätevyyden, usein noudattaen heille suositeltua Kirjastotoimen laajaa sivuainekokonaisuutta, 60 op. (ohjausvastaava) • suuntautuminen ei ole ongelma, halukkuutta riittää yllin kyllin (tiedonhaun proffa)

8. Ehdotus Tay:n uudeksi koulutusprofiiliksi • Kandidaattitutkintoa kehitetään laaja-alaisena informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median koulutuksena • AA- ja kirjastospesifi opetus keskitetään maisteritutkintoon • Kirjastoihin orientoiva maisteritutkinnon suuntautumisvaihtoehtona • Kandit (ja maisterit) rekrytoidaan maisteriopintoihin (60 op suorittajatkin) • Ydinainesanalyysin pohjalta tiiviit räätälöidyt kurssit (noin 30 op) • Esim. kirjastot ja yhteiskunta, kokoelmatyö, palvelujen kehittäminen, bibliometriikka • Yhteiset AA:n kanssa; esim. hallinto & johtaminen • Edut • Vähemmillä resursseillakin hyvää, tarpeeseen kohdentuvaa opetusta • Varttuneemmat opiskelijat, uskottavampi asiantuntijakoulutus