Kirjastojärjestelmien tilanne, versio 3

1. Kirjastojärjestelmien tilanne, versio 3 Opetusministeriön neuvonpito 30.1.2009 Tuula Haavisto kirjastotoimenjohtaja, Tampere

2. Perusasiat ennallaan • Kirjastojärjestelmä on kirjaston ydinasia kokoelman, osaamisen ja tilojen lisäksi  oltava hyvä ja suorituskykyinen • Järjestelmän kylkeen voidaan rakentaa myös muita palveluita, joissa sen tietovarantoja hyödynnetään • Suomen yleisissä kirjastoissa vuosittain yli 100 milj. lainaa, rekisteröityjä lainaajia oli v. 2006 2 266 000 • Olennainen kirjastojen työkalu: esim. Tampereella ylivoimainen osa kaikista tiedonhauista tehdään PIKI-tietokannasta

3. Millä paloilla pelataan? • Aineistoluettelon ja lainauksenhallinnan mahdollistava kirjastojärjestelmä, ent. luettelo, tunnetaan myös verkkokirjastona ja virtuaalikirjastona • Kirjaston kotisivut, usein osa kunnan sivuja • Nämä halutaan nykyään yhdistää verkkokirjaston kanssa ja lisätä soppaan vuorovaikutuksellisia elementtejä • Yhteydet muihin järjestelmiin (BTJ:n, Kirjavälityksen etc.) • Paikalliset/alueelliset vuorovaikutukselliset sivustot ja yhteisöt (HämeWiki) • Valtakunnalliset palvelut kuten Kirjastot.fi ja sen liitännäiset kuten Sivupiiri • näiden painoarvo kasvamassa, näitäkin halutaan ja pystytään yhdistämään kahden ensin mainitun kokonaisuuteen

4. Kokonaan toinen lähestymistapa • Nykyjärjestelmissä mahdollisimman paljon toimintoja yritetään sisällyttää samaan järjestelmään • Parantaa osien yhteentoimivuutta • ‘Integroidut kirjastojärjestelmät’ olivat 90-luvulla merkittävä uutuus • Uusi ajatus on ottaa käyttöön vain lainauksenhallintaohjelma, joka noutaisi sekä asiakastiedot että aineistotiedot valtakunnallisista rekistereistä • ehtona SOA –ajattelu eli avoimet rajapinnat sekä kunnollinen valtakunnallinen aineistorekisteri paikkatietoineen • En osaa arvioida idean toimivuutta käytännössä, paperillahan se näyttää hyvältä

5. Suuria muutoksia • siirrytään kansainväliseen tiedontallennusformaatti MARC21:en, iso ja pakollinen muutos, vetäjänä Suomessa Kansalliskirjasto, laskettu aika yleisissä kirjastoissa 2011 • kirjastojärjestelmiin tulossa vuorovaikutuksellisia palveluita (web 2.0, library 2.0); edellyttävät järjestelmiltä nykyistä avoimempia rajapintoja eli yhteistyökykyä muiden verkkopalvelujen kanssa • suunta kohti yleisten kirjastojen yhteistä, kansallista aineistohakujärjestelmää (Suomi on tässä jälkijunassa) • Muualta löytyy sekä kaikille kirjastoille yhteisiä että erikseen tieteellisten ja yleisten kansallisia yhteistietokantoja • Ruotsissa suunnitellaan parhaillaan kaikkien tietokantojen yhdistämistä

6. Järjestelmätoimittajat Suomessa Kolmella järjestelmätoimittajalla yht. seitsemän järjestelmää • Axiell AB:lla vankka markkina-asema Suomessa; • PallasPro-ohjelma toimiva mutta elinkaarensa loppupäässä • Origo modernimpi mutta ’pieni’ • LIBRA21 moderni mutta vaatii paljon kehitystyötä sopiakseen Suomen oloihin • Pääkaupunkiseutu / Helmet, amer. Innovativen Millennium • hyvä peruspalvelu, korjaukset tehdään nopeasti • ei intoa kehitystyöhön pohjoismaiden ehdoilla • tieteellisten kirjastojen Ex Libris (Voyager ja Aleph) • tieteellisissä kirjastoissa edelleen eri vaateet

7. Axiellista vielä • Axiell tähtää yhteispohjoismaisiin järjestelmäratkaisuihin • maailman kuudenneksi isoin kirjastojärjestelmätoimittaja, hakee laajentumista Pohjoismaiden ulkopuolelle • yhtiöllä eri maissa yht. 5 järjestelmää, Suomessa nyt PallasPro, Origo ja Libra (lisäksi DDE Libra, BookIT) • Sulautuminen sujunut Suomessa positiivisesti, nyt kotimainen osaaminen on yhdessä korissa • Axiellin ainoa tuotekehitysosasto on Suomessa • Axiellin markkinaosuudet yleisissä kirjastoissa, arvio: ·Suomessa laskutavasta riippuen 80%-95% ·Tanskassa väh. 70 % ·Ruotsissa arviolta 70-80 %

8. Markkinoista ja kilpailusta • Markkinat kansainväliset, kattavat kaikki kirjastotyypit (esim. kilpailuasiamiehen näkökulmasta) • Suomella toiveita, jotka eivät ole kv. toimijoille mielenkiintoista bisnestä: kieli, isot volyymit, kehittyneet vaatimukset (esim. verkkomaksaminen) • Laadukkaan järjestelmän laatiminen ja ylläpito nykyaikana todella vaativaa • Vuorovaikutuksellisia verkkosivuja ei ole pakko tehdä saman järjestelmätoimittajan ohjelmalla, muitakin vaihtoehtoja löytyy • Haastavaa, eri ohjelmat saatava pelaamaan yhteen • Sama toimittaja on helpoin ratkaisu, vaarana ylirahastus • Axiellin Arena vielä kovin keskeneräinen (ja kommentti Tanskasta: ylihinnoiteltu) • Millenniumin ao. toimintoja ei ole toistaiseksi otettu käyttöön, osin kalleuden takia, osin ajan puutteessa

9. Isoja trendejä • Valtio ajaa kohti yhteisratkaisuja (SADE-raportti) • kuntien itsehallinto kantona kaskessa  esitetty lainmuutoksia • Suosiota avoimien rajapintojen ratkaisuille (SOA) • esim. muutaman kaupungin tietohallintopäälliköiden kannanotto 05/08; Tampereella niiden suosiminen kirjattu kaupungin tietohallintostrategiaan • Kaupungit ulkoistamassa ns. konesalipalveluja • Näissä liikkuu paljon rahaa, sitovat resursseja • Esim. Axiellin Arena tarjoaa tällaista ratkaisua: eri kirjastojen kautta kertyvä aineiston kommentointi ohjataan samalle palvelimelle • Tässä on järkeä, ilman yhteistä pyttyä emme saa kasaan kriittistä massaa aineistokommentteja • Sopimuksilla varmistettava että sisällön omistus säilyy kirjastoilla ja kommentteja tuottavilla asiakkailla • Kaupunkien tietopalvelukeskukset eivät tästä pidä, mutta tietohallinnot ajavat tällaista politiikkaa

10.  kirjastojärjestelmä muuttuu monin tavoin joka tapauksessa, …mutta miten ja milloin? …ja mitä kaikkea voisimme siinä samalla saavuttaa?

11. Vaihtoehtoja ei juuri nyt ole liiaksi asti… • Axiellilta menee aikaa ennen kuin tarjolla on ’uusi’ kokonaispaketti • pyrkiikin myymään sen pala palalta, se on järjestelmätuottajan intressissä • suomalaisilla MERKITTÄVÄT mahdollisuudet vaikuttaa siihen, mitä Axiell tarjoaa Suomeen • Innovativen Millennium (Helmet) on toimiva, ’valmis’ järjestelmä • sisältää web 2.0 –sovelluksia, ei vielä otettu Helmetissä käyttöön • israelilainen Aleph on mainittu, suuntautunut yliopistokirjastoihin (saman toimittajan kuin Voyager) • tammikuussa 2009 käyttöönotto nikottelee

12. Ratkaisuja hidastavia tekijöitä • tällä hetkellä ei siis ole mitä kilpailuttaa (Axiellin sortimentti sekalainen, kansainvälisissä ei tarpeeksi valikoimaa) • puuttuvat kirjastokentän strategiset päätökset ja kuntien tuki sille, mihin valtakunnallisesti tähdätään (esim. yhteisluettelo) • Axiell edelleen työllistetty kuntaliitosten aiheuttamien konvertointien ja toimintojen yhdistämisen kanssa • Helmet-järjestelmä toimivassa tuotantovaiheessa, pääkaupunkiseudulla alkaa silti olla tarve miettiä uusia ratkaisuja • Vaikuttaa mahdollisiin valtakunnallisiin hankkeisiin kuten yhteisluetteloon • 1,5-2 vuotta selvittää, mitä ITSE haluamme ja pohjustaa sen hankinta • Yleisten kirjastojen neuvoston tulevan strategian ydinasioita, esillä myös yleisten kirjastojen verkkostrategiassa

13. Yksittäisen kunnan tai kimpan kannalta • nykysysteemit toimivat toistaiseksi • uutta kehitetään: Axiellilla vuorovaikutt. palveluita tarjoava Arena, järjestelmissä keskipisteenä Libra 21 • pääkaupunkiseudulla rauha maassa, mutta uusi tilanne alkanut virittää mietintää sielläkin • ratkaisua ei voi tehdä kukaan toimija yksin • Yleisten kirjastojen neuvoston ja isojen & maakuntakirjastojen johtajien ääneen lausuttu mutta konkretisoimaton tavoite on yhteisluettelo • auki: kattavuus: nykyiset Axiell-kirjastot? kaikki yleiset kirjastot? liittyminen Kansalliskirjaston KDK-hankkeeseen?

14. Kohti yhden luukun palvelua eli yhteisluettelosta • Useita tapoja toteuttaa (ks. Maija Kanerva/ Kansalliskirjasto 4/2007* sekä Ari Rouvarin esitykset keväällä 2008**): 1) eri kirjastojen omista tietokannoista eräajoilla tms. koottava tietokanta/nimekerekisteri • hiukan Mandan tyyppinen kanta, vain saatavuustietojen tarkistuksiin • mahdollisesti tietueiden poimintaa omaan kirjaston tietokantaan 2) tieteellisten ja/tai yleisten kirjastojen yhteinen tosiaikainen aineistotietokanta *www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/kklehti/42007/minullaonunelma.html **www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/koordinointi/esityksia/Files/liitetiedosto2/Rouvari_Kirjastoverkkopaiva_2008.pdf

15. Ostajaosaamisen lisäämisestä ja monopoliaseman välttämisestä • Monopolit pakkaavat rahastamaan, se on talouselämän peruslainalaisuuksia • Hankala tapaus, mitä oikeasti voi tehdä? • Jos meillä olisi yksi yhteinen luettelo yhdellä kirjastojärjestelmällä toteutettuna, vain ajoittainen kilpailutus pitäisi monopoliaseman kurissa • Oltava mitä kilpailuttaa, mutta vaihtoehdot ovat ehkä pysyväisesti vähissä

16. Ostajaosaamisen lisäämisestä • kirjastoilla tapana kysyä järjestelmäasioissa liian herkästi neuvoa järjestelmätoimittajilta, joilla – med all respekt – on markkinointiketunhäntä kainalossa; sekin on markkinatalouden lainalaisuus • oma järjestelmäosaaminen puutteellista politiikkatasolla – mitä oikein haluamme, miten aiomme sen saada • jatkossa tarvittaneen kuntien suostumus isoihin yhteishankkeisiin, siinäkin politiikkaosaaminen tarpeen: osattava perustella • uusin PIKI-yhteistyöesimerkki kyllä rohkaisee

17. Muuta huomattavaa • joissain kirjastoissa vielä järjestelmiä, jotka eivät noudata standardeja • pienet, yksin toimivat kirjastot pahimmassa pulassa?

18. Keillä on asiassa intressejä • kirjastoilla, jotka haluavat tarjota hyvät palvelut • Helsingin kaupunginkirjastolla yleisten kirjastojen keskuskirjastona • yleisten kirjastojen neuvostolla, jolla on verkkostrategia ja jonka yleisstrategia on työn alla • Kansalliskirjastolla, joka on tehnyt tilannetta sivuavia esityksiä, ennen kaikkea kansallisesta yhteisluettelosta ja vie tavanomaiseen tapaansa strategioitaan määrätietoisesti eteenpäin • kunnilla, jotka joutuvat maksamaan koko lystin  Kuntaliitolla • BTJ:llä (luettelointitiedot), aineistontoimittajilla yms. • OPM:lla, joka suosii ajatusta yhdestä hakujärjestelmästä ja jonka toivotaan maksavan suuren osan MARC21-siirtymästä ja mahdollisesti muistakin muutoksista • järjestelmätoimittajilla, jotka haluavat myydä tuotteitaan

19. Kunnon järjestelmä Kirjastot tarvitsevat kirjastojärjestelmän, joka • hoitaa perustoiminnot asiallisesti • osaa vuorovaikutuksellisuuden (library 2.0) • toteuttaa uskottavasti siirtymän MARC21-formaattiin • hoitaa hankinnan edellyttämät liittymät kuntien omiin järjestelmiin (esim. reskontra) • on rajapinnoiltaan avoin eli yhdistettävissä muihin verkon palveluihin ja tietysti muiden kirjastojen/kirjastoryhmien tuottamiin palveluihin

20. Ne pari vuotta eli mitä seuraavaksi? • keskitytään selvittämään, mitä itse haluamme ja tarvitsemme • Yhteisluettelo – kuinka laajasti? Tämä vaikuttaa järjestelmäpäätöksiin olennaisesti; yleissuunta ja linja (yhteisjärjestelmän ulottuvuudet) voidaan kirjata YKN:n strategiaan • Jos haetaan maanlaajuista ratkaisua, on toimittava maanlaajuisesti suhteessa kuntiin ja järjestelmätoimittajiin • Jos toimitaan pienemmissä kimpoissa, millainen jako? • Miten silloin rakennetaan yhteinen hakujärjestelmä? • Järjestelmäominaisuudet – pohjustusta on niin PallasPro kuin myös Origo –käyttäjäryhmistä, nyt Axiellin kehittämisryhmistä ja Helmet-kokemuksista • sitten selvitetään esim. kilpailuttamalla, mikä järjestelmä vastaa vaatimuksiin •  äksöniä!