Näkökulmia pikkulapsi- perheiden hyvinvointitiedon tuottamiseen ja hyvinvoinnin tukemiseen

1. Katse lapseen -hanke 9.12.2011 Marie Rautava Ohjelmajohtaja, PsL Näkökulmia pikkulapsi- perheiden hyvinvointitiedon tuottamiseen ja hyvinvoinnin tukemiseen

2. Sisältö • Lapsen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä • - vanhemmuus • - sosiaalinen tuki • - toimeentulo • - päivähoito • Pikkulapsiperheiden tukeminen

3. Vanhemmuus • Suurin osa lapsista asuu kahden vanhemman perheessä. Neuvola- • ikäisistä noin yksi kymmenesosa asuu yksinhuoltajaperheessä. • Eroperheissä noin viidesosa lapsista ei tapaa säännöllisesti isäänsä. • 2/5 neuvolaikäisten lasten vanhemmista arvioi perheen yhteisen ajan riittämättömäksi. • Suuri osa alle 2-vuotiaista katselee televisiota. Jo alle vuoden ikäisistä löytyy internetin käyttäjiä ja digitaalisten pelien pelaajia. • Isä jää neuvolassa edelleen usein sivustakatsojaksi. Yli puolelta isistä ei ole neuvolassa koskaan kysytty mitään omaan hyvinvointiin liittyvää asiaa.

4. Vanhemmuus • Turvallinen kiintymyssuhde: lapsi voi luottaa vanhemman kykyyn antaa turvaa ja lohdutusta • Reflektiivinen kyky = kyky pohtia ja ymmärtää lapsen näkyvän käyttäytymisen taustalla olevaa kokemusta, tarvetta tai tunteita erilaisissa tilanteissa • Mahdollistaa monipuoliset, myönteiset mielikuvat lapsesta ja itsestä vanhempana • Edellytys sille, että vanhempi voi toimia sensitiivisesti ja rauhallisesti suhteessa lapseen ja vastata lapsen tarpeisiin

5. Toimeentulo • Pienituloisuusaste on suurimmillaan, kun lapset ovat alle kouluikäisiä. Yksinhuoltajaperheiden lasten pienituloisuusaste (27 %) on lähes kolminkertainen kaksinhuoltajaperheiden lapsiin verrattuna (10 %). • MLL:n perhekahviloissa käyvistä vanhemmista 35 % arvioi, että nykyiset tulot eivät riitä perheen tarpeisiin. • Köyhyys koskettaa erityisesti neuvolaikäisten lasten perheitä, eniten • yksinhuoltajaperheitä; myös perheen suurempi lapsiluku nostaa • köyhyysriskiä. • Toimeentulo-ongelmat muodostavat riskin lapsen ja vanhempien terveydelle ja hyvinvoinnille.

6. Sosiaalinen tuki • MLL:n perhekahvilakyselyssä (2011) pienten lasten vanhemmista: • 22 % ei saa riittävästi apua läheisiltä • 37 % tarvitsee tukea vanhempana olemiseen • 32 % on vailla lähellä olevaa sosiaalista verkostoa • 22 % ei tapaa lasten isovanhempia usein • 36 % kokee itsensä usein uupuneeksi • MLL:n Vanhempainpuhelimen mukaan vanhemmat kokevat olevansa yksin: tukiverkosto puuttuu, läheisiä ei haluta rasittaa omilla huolilla tai • muille ei uskalleta kertoa perheen ongelmista, esim. vanhemman • uupumuksesta tai lapsen väkivaltaisesta kohtelusta.

7. MLL:n perhekahvilakysely 2011

8. Päivähoito • Laadultaan hyvä päivähoito tukee lapsen kehitystä • Ylisuuret ryhmät, vaihtuvat aikuiset, meteli, pitkät päivät ja lasten • keskinäiset ristiriidat voivat johtaa lapsen pitkäaikaiseen stressiin • Lapsi muodostaa usein ensimmäiset ystävyyssuhteensa päivähoidossa • Lapsi voi kuitenkin joutua muiden torjumaksi tai kiusatuksi, ja sitä • kautta negatiivisen vuorovaikutuksen kehään • MLL:n ja Folkhälsanin päiväkotiselvityksen mukaan pienten lasten • kiusaaminen ilmenee mm. leikistä poissulkemisena, leikkien • sotkemisena, lyömisenä, uhkailuna, nälvimisenä, haukkumisena, • kiristämisenä • Kiusaamista ja konflikteja tapahtuu vapaissa leikkitilanteissa, • leikkien ja leikkikavereiden valinnassa, leikin sisällä sääntöjä • muuttamalla, sisä- ja ulkoleikeissä

9. Päivähoito • Päivähoitopaikan ja hoitajien pysyvyydellä on ratkaisevaa merkitystä • lapsen kehitykseen • Lapsi tarvitsee hoitajan huomiota, hoivaa ja syliä • Turvallinen ryhmä edellyttää aikuisten läsnäoloa ja sitoutumista • Lapsen iällä ja lapsiryhmän koolla on merkitystä. Sopiva ryhmäkoko • on oma ikä plus 2-3 lasta • Päivähoitopäivän pituudella on merkitystä • Vanhempien, neuvolan ja päivähoidon hyvä yhteistyö tukee lapsen • kehitystä (+ yhteistyö lastensuojelu ym.)

10. Näkökohtia nelivuotistarkastukseen • Vanhemmuus (lapsen kanssa vietetty aika, lapsen tarpeiden • tunnistaminen ja niihin vastaaminen; vanhemman mielenterveys- tai • päihdeongelmat tai väkivaltainen käyttäytyminen, perheen terveys- • tottumukset, mediankäyttö) • Sosiaalinen tuki (sukulaiset, ystävät, naapurit jne.) • Perheen toimeentulo (selviytyminen arjessa) • Päivähoito (hoitosuhteiden pysyvyys ja laatu, hoitopäivän pituus • kaverisuhteet, kiusaaminen, jne.)

11. Lapsiperheiden tukeminen • Toimiva perhekeskus syntyy kunnan ja järjestön • yhteistyönä • Järjestöt edistävät lapsiperheiden hyvinvointia • tarjoamalla osallistumisen, verkostoitumisen ja • vertaistuen mahdollisuuksia • Vapaaehtoistoiminta on ammatillisesti ohjattua • Vapaaehtoiset saavat koulutusta ja tukea

12. MLL lapsiperheiden tukenawww.mll.fi • Vahvuutta vanhemmuuteen -vauvaperheryhmät • Perhekahvilat ja perhekeskukset • Vanhempien vertaisryhmätoiminta • Lapsiperheiden tukihenkilötoiminta • Lastenhoitotoiminta • Vanhempainpuhelin ja -kirjepalvelu • Neuvola-aineistot • Vanhempainnetti-sivusto

13. Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010

14. Kirjallisuutta • Kirves L & Stoor-Grenner. Kiusaavatko pienetkin lapset? MLL ja Folkhälsan 2010. • Kirves L & Stoor-Grenner. Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa. MLL ja Folkhälsan 2010. • Kotilainen S (toim.) Lasten mediabarometri 2010: 0-8 -vuotiaiden lasten mediankäyttö Suomessa. Mediakasvatusseuran julkaisuja 1/2011. • MLL:n Isäkysely. Sosiaalikehitys Oy 2008. • MLL:n Perhekahvilakysely 2011. • Sinkkonen J & Kalland M. Varhaislapsuuden tunnesiteet ja niiden suojeleminen. WSOYpro 2011. • STM:n selvityksiä 2010:26. Lapset ja nuoret terveiksi ja hyvinvoiviksi. • Tulonjakotilasto 2009.Tilastokeskus.