Jokapäiväinen elämä

1. Jokapäiväinen elämä Kaikki APUA-valikoiden sivut ja tehtävät Muistatko hinnat? Ymmärrätkö, mitä kello on? Muistatko, miten sanotaan päivät ja päivämäärät? Muistatko paikat? (edessä, takana…) Muistatko suunnat? (vasemmalle, suoraan…) Muistatko puhelinfraaseja? Muistatko, mitä sanotaan, kun olet sairas? Muistatko, miksi 1 maito, mutta 2 maitoa? Tuija Lehtonen, Maiju Partanen, Aija Virtanen, JYU.

2. Sivu 0. APUA! [osion aloitussivu] [kuvitus: kysymysmerkkejä] • Muistatko hinnat? • Ymmärrätkö, mitä kello on? • Muistatko, miten sanotaan päivät ja päivämäärät? • Muistatko paikat? (edessä, takana…) • Muistatko suunnat? (vasemmalle, suoraan…) • Muistatko puhelinfraaseja? • Muistatko, mitä sanotaan, kun olet sairas? • Muistatko, miksi 1 maito, mutta 2 maitoa? APUA-osassa voit kerrata vanhoja tuttuja asioita tai opiskella sinulle uusia juttuja, kun autat Anttia ja Ainoa. Nämä harjoitukset ovat extra-materiaalia, jota voit käyttää apuna, kun teet Jokapäiväinen elämä -osan tehtäviä. Katso siis linkkejä ja valitse, mitä haluat harjoitella. Hauskaa harjoittelua! Paluu ylävalikkoon

3. Matkustaminen-osioon Asioiminen-osioon Apua-palkkiinMUISTATKO hinnat?Maiju.e.partanen@jyu.fi

4. Sivu 1. Muistatko hinnat? • Kuva (hintalappu) • Linkit: suorat linkit jokaiseen harjoitukseen: • Puhekielen numerot • Puhekielen numerot (kuullunymmärtäminen • Paljonko maksaa? a (kuullunymmärtäminen • Paljonko maksaa? b (kuullunymmärtäminen • Muistatko hinnat? (kuuntele ja kirjoita) • Tässä osiossa harjoittelet • puhekielen numeroita • ymmärtämään hintoja myös puhekielessä • *** • Kun olet esimerkiksi kaupassa, on tärkeää ymmärtää, paljonko joku tavara maksaa. Usein hinnat sanotaan puhekielen numeroilla, ja siksi on tärkeää ymmärtää myös puhekielen numerot. Paluu ylävalikkoon

5. Sivu 2. Puhekielen numerot Tässä ovat puhekielen numerot. Lue ja kuuntele ne. Puhekielen numerot ovat vähän lyhyempiä kuin kirjakielessä, mutta vaikka ne näyttävät hassuilta, on niissä logiikka. Huomaatko sen? [voi myös kuunnella ja pysäyttää] Yks 21 kaks + kyt + yks Kaks 22 kaks + kyt + kaks Kolme 30 kolkyt Neljä 33 kolkytkolme Viis 40 nelkyt Kuus 45 nel + kyt + viis Seittemän 50 viiskyt Kaheksan 56 viiskytkuus Yheksän 60 kuuskyt Kymmene(n) 68 kuuskytkaheksan Ykstoista 70 seitkyt Kakstoista 80 kaheksankyt Kolmetoista 90 yheksänkyt Neljätoista 100 sata Viistoista 101 sata + yks Kuustoista 112 satakakstoista Seittemäntoista Kaheksantoista Yheksäntoista Kakskymmentä || • Paluu ylävalikkoon

6. Sivu 3. Puhekielen numerot Tässä ovat puhekielen numerot. Kuuntele ja klikkaa numeroa, jonka kuulet 1 21 2 22 3 23 4 24 5 25 6 26 7 30 8 32 9 40 10 43 11 50 12 57 13 60 14 68 15 70 16 74 17 80 18 86 19 90 20 106 || • Paluu ylävalikkoon

7. Sivu 2. Paljonko maksaa? A (kuullunymmärtäminen) Tässä tehtävässä harjoittelet hintojen kuuntelua. Kuulet hinnan. Valitse oikea vaihtoehto. [Kuuntelutehtävä, jossa tehtävänä on monivalintoja. Teksti ei näkyvissä; toimittava pelkän kuullun perusteella.] ”Kahvi ja pulla nyt kaks kuuskymmentä!” Paljonko kahvi ja pulla maksaa? 1,60 € b) 1,80 € c) 2,50 € d) 2,60 € 2. ”Meiltä opiskelijakahvi euro kaksikymmentä!” Paljonko kahvi maksaa opiskelijalle? 0,20 € b) 0,80 € c) 1,00 € d) 1,20 € 3. ”Kampaajapalvelut kolmekymmentäkaksi euroa tunnilta.” Paljonko kampaaja maksaa? 22 €/h b) 23 €/h c) 30 €/h d) 32 €/h 4. ”Ja se tekee kaheksantoistayheksänkymmentä.” Paljonko ostokset maksavat? 18,80 € c) 18,90 € c) 19,80 € d) 19,90 € 5. ”Viistoista viiskymmentä” Paljonko ostokset maksavat? 5,50 € b) 15,50 € c) 155 € d) 1550 € 6. ”Kolmesataa kaksikymmentä viisi” Paljonko ostokset maksavat? 325 € b) 3125 € c) 3,25 € d) 300,25 € 7. ”Seitsemänkymmentäviisi kuusikymmentäviisi” Paljonko ostokset maksavat? a) 57,65 € b) 65,75 € c) 75,65 € d) 75,55 € Paluu ylävalikkoon || •

8. Sivu 3. Paljonko maksaa? B (kuullunymmärtäminen) Tässä tehtävässä harjoittelet hintojen kuuntelua. Kuulet hinnan. Valitse oikea vaihtoehto. [Jatkoa edelliseltä dialta. Kuuntelutehtävä, jossa tehtävänä on monivalintoja. Teksti ei näkyvissä; toimittava pelkän kuullun perusteella.] 8. ”Se tekee kuustoistakaheksankymmentä.” Paljonko ostokset maksavat? 16,90 € b) 15,80 € c) 16,80 € d) 6, 80 € 9. ”Ja seittemänkymmentäviiskytkaks.” Paljonko ostokset maksavat? 70,52 € b) 17,52 € c) 70, 50 € d) 75,02 € 10. ”Yhteensä kuus ja yhdeksänviis” Paljonko ostokset maksavat? 5,59 € b) 6,59 € c) 5,95 € c) 6,95 € 11. ”Kuusi ja kaksikymmentä.” 5,20 € b) 5,30 € c) 6,02 € d) 6,20 € 12. ”Viiskymmentäkolmenelkytviis” 63,46 € b) 54,35 € c) 53,45 € d) 52,45 € 13. ”Kaksisataa kolmekymmentäneljä” 2,34 € b) 203 € c) 243 € d) 234 € 14. ”Ja kolmekymmentä viisikymmentä” 30,50 € b) 13,50 € c) 35,00 € d) 30,05 € 15. ”Kaksikymmentäkolme neljäkymmentä” a) 32,40 b) 23,40 c) 20,34 € d) 203,40 € Paluu ylävalikkoon || •

9. Sivu 4. Muistatko hinnat? (kuuntele ja kirjoita) Tässä tehtävässä harjoittelet hintojen kuuntelua. Kuulet hinnan. Kirjoita hinta numeroilla. [Kuuntelutehtävä, jossa tehtävänä on aukkotehtävä 2 (kirjain tai tässä tapauksessa numero kerrallaan). Teksti ei näkyvissä; toimittava pelkän kuullun perusteella.] ”Kaikki hedelmät nyt euron kilo!” Paljonko hedelmät maksavat?_ €/kg [1 ] 2. ”Tuorejuustot kaksi kahdeksankymmentä rasia” Paljonko tuorejuusto maksaa? _ ,_ _ € [2,80 ] 3. ”Syysmuotia! Syysmallistossa paljon naisten kenkiä kolmekymmentäyhdeksän yhdeksänkymmentä!” Paljonko kengät maksavat? _ _, _ _ € [39,90 ] 4. ”Kaikki lasten uima-asut nyt viisitoista viisikymmentä!” Paljonko uimapuvut maksavat? _ _ , _ _ € [15,50] 5. ”Ruokaosastolla tarjouksia. 400 gramman jauheliha vain euro yhdeksänkymmentä senttiä rasia.” Paljonko jauhelihapaketti maksaa? _ , _ _ € [1,90] 6. ”Kilon grillikokoelma nyt kuusi neljäkymmentä viisi rasia.” Paljonko grillilihat maksavat? _, _ _ € [6,45] 7. ”Wokkivihannekset yksi yhdeksänkymmentä pussi!” Paljoko vihannekset maksavat? _ , _ _ € [1,90] 8. ”Kaikki hyla-jäätelöt nyt kaksi euroa kolmekymmentä senttiä paketti.” Paljonko jäätelöpaketti maksaa? _ , _ _ € [2,30] 9. ”Puolen litran pakastusrasiat vain kolme viisikymmentäyhdeksän kymmenen rasian paketti!” Paljonko 10 rasiaa maksaa? _ , _ _ € [3,59] 10. ”Nyt kelpaa herkutella. Irtokarkit vain kuusi euroa yhdeksänkymmentä senttiä kilo!” Paljonko karkit maksavat? _ , _ _ € [6,90] • || Paluu ylävalikkoon

10. Matkustaminen-osioon Sairastaminen-osioon APUA-OSIOYMMÄRRÄTKÖ, MITÄ KELLO ON?Aija.virtanen@jyu.fi

11. Sivu 1. Ymmärrätkö, mitä kello on? Alkuohje. • Tässä osiossa harjoittelet: • ymmärtämään, mitä kello on • miten sanot, mitä kello on. • *** • Muistatko kellonajat ja ymmärrätkö ne? Kellon ymmärtäminen on joskus hyvin tärkeää. Mitä tapahtuukaan, jos kuulet bussiasemalla kellon väärin tai ystävä ei ymmärrä, kun sinä sanot, mitä kello on? Harjoittele siis aikoja tässä osassa! • [Kuvia kelloista] • Tehtävät: • Mikä on oikea aika? (sanaharjoitus) • Mitä kello on? (Kuunteluharjoitus) • A) Mitä kello on? (Kuuntele ja kirjoita) • B) Mitä kello on? (Kuuntele ja kirjoita) • Mitä kello on? (Toista) • Mitä kello on? (Puhu ja reagoi) Paluu ylävalikkoon

12. Sivu 2. Mikä on oikea aika? Ymmärrätkö, mitä kello on? Katso kelloja. Valitse oikea aika ja vie se kellon viereen. [raahaustehtävä] • [kuvat: 6 erilaista viisarikelloa, joissa ajat 12:00, 14:45, 16:30, 13:55, 17:15, 21:10] • Laatikossa lauseet, jotka yhdistetään kelloihin: • Kello on varttia vaille kolme. • Kello on viis vaille kaks. • Kello on viisitoista yli viisi • Kello on kymmenen yli yhdeksän. • Kello on tasan kakstoista. • Kello on puoli viisi. Paluu ylävalikkoon

13. Sivu 3. Mitä kello on? (Kuunteluharjoitus) Ymmärrätkö, mitä kello on? Kuuntele ja valitse oikea vaihtoehto. [Monivalinta, oikeat vastaukset lihavoitu, vain ääni. Jokaisen kohdan voi kuunnella erikseen] 1. IC 158 lähtee kello yksitoista viisikymmentäkolme 1.35 / 11.53 /9.13 2. Pendolino 95:n arvioitu lähtöaika on kello yhdeksäntoista kaksikymmentä kuusi 18.26 / 9.26/ 19.26 3. Saavumme Tampereelle kello yhdeksän kaksikymmentä viisi 9.25 / 8.52 / 7.23 4. Pendolino 59 on myöhässä. Arvioitu saapumisaika kello kolmetoista nolla yhdeksän 13.09. / 3.59/ 17.13 5. Pikavuoro Turkuun saapuu kello kaksikymmentä neljäkymmentäyhdeksän laiturille neljä 10.48/4.39 /20.49 6. Kello on varttia vaille viisi. 16.45 / 17.45 / 5.15 7. Kello on puoli seitsemän. 7.30 / 6.30 / 7.00 8. Kello on kymmenen yli yhdeksän. 21.10 / 8.50 / 20.10 9. Kello on varttia yli kuusi. 5.45 / 6.30 / 18.15 10. Kello o n kaksikymmentä vaille seitsemän. 7.40/ 7. 20 / 6.40 || Paluu ylävalikkoon

14. Sivu 4. A) Mitä kello on? (Kuuntele ja kirjoita) Kirjoita numeroilla kellonaika, jonka kuulet. Klikkaa sitten ”Tarkasta” ja katso miten meni! 1. Pikajuna P302 Tampereelle lähtee kello kahdeksan viisikymmentäkuusi. _ _ . _ _ 2. Kello on varttia yli seitsemän. _ _ . _ _ 3. Kello on kaksikymmentä yli yhdeksän. _ _ . _ _ 4. Kello on varttia vaille yksi. _ _ . _ _ 5. Pendolino 63 saapuu raiteelle 1 kello seitsemäntoista viisikymmentäyhdeksän. _ _ . _ _ [17.59] 6. Pikavuoro Ouluun saapuu kello yhdeksäntoista nolla kahdeksan. _ _. _ _ [19.08] [08.56] || Tarkasta [07.15 tai 19.15] || Tarkasta [09.20 tai 21.20] || Tarkasta [11.45 tai 00.45] || Tarkasta || Tarkasta || Tarkasta Paluu ylävalikkoon

15. Sivu 5. B) Mitä kello on? (Kuuntele ja kirjoita) Kirjoita numeroilla kellonaika, jonka kuulet. Tässä voit harjoitella kellonaikoja puhekielellä. Kello on varttii yli kuus. _ _ . _ _ [06.15/18.15] Kello on yheksän. _ _ . _ _ [09.00/21.00] Kello on puolseittemän. _ _ . _ _ [06.30/18.30] Kello on kymmentä vaille yks. _ _ . _ _ [12.50/00.50] Kello on kakskyt yli kaheksan. _ _ . _ _ [08.20/20.20] Kello on kakskytviis vaille kuus. _ _. _ _[05.35/17.35] Kello on kakskyt yli viis. _ _ . _ _ [05.20/17.20] Kello on viis vaille yks. _ _ . _ _ [12.55/00.55] Kello on puolkaheksan. _ _ . _ _ [07.30/19.30] Kello on kymmenen yli kaks. _ _ . _ _ [02.10/14.10] Kello on kuus. _ _ . _ _ [06.00/18.00] Kello on seittemäntoista yli kakstoista _ _. _ _ [12.17/00.17] || Tarkasta Paluu ylävalikkoon

16. Sivu 6. Mitä kello on? (Toista) Kuuntele kellonaika ja toista, mitä kuulet. Voit nauhoittaa, mitä sanot ja kuunnella, mitä sanoit. [Kone arpoo 10 eri kelloa. Ruutuun tulee kuva kellonajasta ja ääni, mutta ei tekstiä. Jokaisen voi kuunnella, toistaa ja nauhoittaa omaa puhetta) Kello on … 11. kakskytyli viis. *** 12. viis vaille yks. *** 13. puolkaheksan. *** 14. kymmenen yli kaks. *** 15. puolkuus. *** 16. seittemäntoistayli kakstoista *** 17. kaheksan *** 18. kymmenen vaille yheksän *** 19. viis yli kakstoista *** 20. puol kolme *** Kello on… 1. varttia vaille viisi. [kuva kellonajasta ja ääni, jokaisen voi kuunnella ja nauhoittaa, mitä sanoo] *** 2. puoli seitsemän. *** 3. kymmenen yli yhdeksän. *** 4. varttia yli kuusi. *** 5. kaksikymmentä vaille seitsemän. *** 6. kakskytyli viis. *** 7. viis vaille yks. *** 8. puolkaheksan. *** 9. kymmenen yli kaks. *** 10. kuus. • || Paluu ylävalikkoon

17. Sivu 7. Mitä kello on? (Puhu ja reagoi) Sano, mitä kello on. Tässä voit harjoitella, miten sanot, mitä kello on puhekielellä. [voi sanoa, mitä kello on ja kuunnella vastauksensa. Kellot ilmestyvät kuvana] [Digitaalinen kello, joka on 20.05] [Digitaalinen kello, joka on 11.30] [Kellotaulu, joka on 17.45] [Kellotaulu, joka on 1.30] [Kellotaulu, joka on 13.20] [Kellotaulu, joka on 6.05] [Digitaalinen kello, joka on 8.30] [Digitaalinen kello, joka on 12.15] [Kellotaulu, joka on 19.00] [Kellotaulu, joka on 9.30] [Digitaalinen kello, joka on 02.50] [Digitaalinen kello, joka on 16.40] || • Paluu ylävalikkoon

18. Sairastaminen-osioon Apua-palkkiinMUISTATKO, MITEN SANOTAAN PÄIVÄT JA PÄIVÄMÄÄRÄT?tuija.lehtonen@jyu.fi, 040 528 1977Aija.virtanen@jyu.fiMaiju.e.partanen@jyu.fi

19. Sivu 1.Päivät ja päivämäärät. Alkuohje. • Tässä osiossa harjoittelet • Ymmärtämään järjestysluvut • Miten sanot järjestysluvut • Miten sanot kuukaudet • Miten sanot päivämäärät • *** • Nyt siis harjoitellaan, miten sanot esimerkiksi, milloin sinun syntymäpäivä on! • Kuva [kalenterin sivu] suorat tehtävälinkit: • Muistatko päivämäärät? Monesko päivä?(sanaharjoitus) • Muistatko päivämäärät? Monesko päivä? (kuullunymmärtäminen • Miten sanot päivämäärät? • Minkä päivän kuulet? (kuullunymmärtäminen Paluu ylävalikkoon

20. Sivu 2. Muistatko päivämäärät? Monesko päivä on? (sanaharjoitus) Katso päivämäärät. Osaatko muodostaa päivämäärät itse? Kirjoita viivalle! [aukkotehtävä] Tässä tehtävässä harjoittelet päivämääriä. • ensimmäinen 11. yhdestoista 21. kahdeskymmenesensimmäinen • toinen 12. kahdestoista 22. kahdeskymmenes_________ • kolmas 13. ____________ 23. kahdeskymmeneskolmas • _________ 14. neljästoista 24. kahdeskymmenesneljäs • viides 15. viidestoista 25. kahdeskymmenesviides • kuudes 16. _____________ 26. kahdeskymmeneskuudes • seitsemäs 17. seitsemästoista 27. kahdeskymmenesseitsemäs • kahdeksas 18. kahdeksastoista 28. kahdeskymmenes_____________ • ___________ 19. yhdeksästoista 29. kahdeskymmenesyhdeksäs 10. kymmenes 20. kahdeskymmenes 30. _________kymmenes 31. kolmaskymmenes______________ Tarkasta! Paluu ylävalikkoon

21. Sivu 3. Muistatko päivämäärät? Monesko päivä on? (kuullunymmärtäminen) Kuuntele päivämäärät. Ymmärrätkö, monesko päivä on? Valitse oikea numero. Voit kuunnella monta kertaa. Tässä tehtävässä harjoittelet ymmärtämään, monesko päivä on. [Kuullunymmärtämisen harjoitus. Alla olevat tekstit ovat kukin yksi ääninauhansa. Kone arpoo 15 ääninauhaa, jotka opiskelija voi kuunnella omaan tahtiin ja valita vastausvaihtoehdoista oikean päivämäärän. Tekstit eivät näy opiskelijalle!] ”Tänään on ensimmäinen päivä.” ”Tänään on yhdestoista päivä.” ”Tänään on kahdeskymmenesensimmäinen päivä.” ”Tänään on toinenpäivä.” ”Tänään on kahdestoistapäivä.” ”Tänään on kahdeskymmenestoinen päivä.” ”Tänään on kolmas päivä.” ”Tänään on kolmastoista päivä.” ”Tänään on kahdeskymmeneskolmas päivä.” ”Tänään on neljäs päivä.” ”Tänään on neljästoista päivä.” ”Tänään on kahdeskymmenesneljäs päivä.” ”Tänään on viides päivä.” ”Tänään on viidestoista päivä.” ”Tänään on kahdeskymmenesviides päivä.” ”Tänään on kuudespäivä.” ”Tänään on kuudestoista päivä.” ”Tänään on kahdeskymmeneskuudes päivä.” ”Tänää on seitsemäs päivä.” ”Tänään on seitsemästoista päivä.” ”Tänään on kahdeskymmenesseitsemäs päivä.” ”Tänään on kahdeksas päivä.” ”Tänään on kahdeksastoista päivä.” ”Tänään on kahdeskymmeneskahdeksas päivä.” ”Tänään on yhdeksäs päivä.” ”Tänään on yhdeksästoista päivä.” ”Tänään on kahdeskymmenesyhdeksäs päivä.” ”Tänään on kymmenes päivä.” ”Tänään on kahdeskymmenes päivä.” ”Tänään on kolmaskymmenes päivä.” ”Tänään on kolmaskymmenesensimmäinen päivä.” [Tähän tulee laittaa sama lista, kuin edellisellä dialla  Ne ovat vastausvaihtoehdot, joista opiskelija valitsee oikean kuunneltuaan] || Paluu ylävalikkoon

22. Sivu 4. Miten sanot päivämäärät? [puhekuplien dialogit voi kuunnella] Milloin on sun syntymäpäivä? 1. tammikuuta 2. helmikuuta 3. maaliskuuta 4. huhtikuuta 5. toukokuuta 6. kesäkuuta 7. heinäkuuta 8. elokuuta 9. syyskuuta 10. lokakuuta 11. marraskuuta 12. joulukuuta Mun synttärit on neljästoista heinäkuuta. Entä sun? Mun on kahdesneljäs huhtikuuta. Huomaa, että kun sanot päivämäärän, kuukauden lopussa on -ta: 6. joulukuuta on Suomen itsenäisyyspäivä.

23. Sivu 5. Minkä päivämäärän kuulet? (kuullunymmärtäminen) Klikkaa päivämäärää, jonka kuulet! [kuuluu 15 satunnaista päivämäärää, joista klikataan se, mitä kuullaan. Jos menee oikein, päivämäärä muuttuu vihreäksi ja jos väärin, päivämäärä on punainen ja sama päivämäärä kuuluu uudestaan. Konteksti on aina ”Mun syntymäpäivä on…] Mun syntymäpäivä on…. 14. tammikuuta 3. helmikuuta 22. maaliskuuta 29. huhtikuuta 31. toukokuuta 15. kesäkuuta 18. heinäkuuta 1. elokuuta 19. syyskuuta 11. lokakuuta 13. marraskuuta 24. Joulukuuta 3. huhtikuuta 2. maaliskuuta 10. joulukuuta 21. heinäkuuta 12. huhtikuuta 16. marraskuuta 29. elokuuta 7. kesäkuuta 30. helmikuuta 6. syyskuuta 25. lokakuuta 19. tammikuuta

24. Matkustaminen-osioon Asioiminen-osioon Apua-palkkiinMUISTATKO paikat? (edessä, takana…)maiju.e.partanen@jyu.fi

25. Sivu 1. Muistatko paikat? (edessä, takana) Alkuohje. • Tässä osiossa harjoittelet • pieniä, mutta tärkeitä sanoja, jotka kertovat, missä jokin tavara on. • *** • Muistatko siis, mitä tarkoittaa vieressä, edessä tai takana? Jos et, nyt voit harjoitella! • Kuva: ruokakaupan hyllystä, nuoli tavaraan ja teksti ”kananmunat ovat maidon vieressä” kuvan mukaan • Muistatko paikat? • Muistatko paikat? A (sanaharjoitus) • Muistatko paikat? B (sanaharjoitus) Paluu ylävalikkoon

26. Muistatko paikat? Tässä tehtävässä muistelet paikkoja. Lue esimerkit ja katso kuvat. Päärynät on omenoiden vieressä. [Kuva hedelmätiskistä, jossa päärynät ja omenat ovat vierekkäin.] Pullat on leipien edessä. [Kuva pullalaatikosta, joka on leipähyllyn edessä.] Juusto-osasto on leipäosaston takana. [Kuva juustohyllystä, joka näkyy leipähyllyn takaa.] Mehut ovat hillopurkkien yläpuolella. Hillot ovat mehutölkkien alapuolella. [Kuva, jossa mehuja ylähyllyllä ja hilloja alahyllyllä.] Tomaatit ovat kurkkujen oikealla puolella. Kurkut ovat tomaattien vasemmalla puolella. [Kuva, jossa kurkut ovat vasemmalla ja tomaatit oikealla puolella.] Paluu ylävalikkoon

27. Muistatko paikat? (sanaharjoitus A) Tässä tehtävässä harjoittelet paikkoja. Katso kuvaa. Valitse oikea paikka. [Monivalintatehtävä, jossa on valittava kuvaan sopiva väittämä.] [Kuva, jossa oikealla puolella on maitopurkkeja ja vasemmalla puolella juustoja.] Missä juustot ovat? A) Maidon oikealla puolella. B) Maidon vasemmalla puolella. C) Maidon yläpuolella. D) Maidon alapuolella. [Kuva, jossa omenat yllä ja banaanit alla hedelmätiskissä.] Missä omenat ovat? A) Banaanien oikealla puolella. B) Banaanien vasemmalla puolella. C) Banaanien yläpuolella. D) Banaanien alapuolella. [Kuva, jossa pakastinallas on karkkihyllyn edessä.] Missä karkit ovat? A) Pakastinaltaan edessä. B) Pakastinaltaan takana. C) Pakastinaltaan yläpuolella. D) Pakastinaltaan alapuolella. Paluu ylävalikkoon

28. Muistatko paikat? (sanaharjoitus B) Tässä tehtävässä harjoittelet paikkoja. Katso kuvaa. Kirjoita oikea paikka. [Avovastaus.] [Kuva, jossa vasemmalla on porkkanoita ja oikealla perunoita.] Missä porkkanat ovat? Avovastaus: ”Ne ovat perunoiden __________________ .” (oikea vastaus: ”vasemmalla puolella / vieressä”) [Kuva, jossa alhaalla on suklaata ja ylhäällä karkkipusseja.] Missä suklaa on? Avovastaus: ”Suklaa on karkkipussien ____________.” (oikea vastaus: ”alapuolella / alla ”) [Kuva, jossa ylhäällä on voita ja alhaalla maitoa.] Missä maidot ovat? Avovastaus: ”Maidot ovat voin ____________.” (oikea vastaus: ”yläpuolella/yllä”) Paluu ylävalikkoon

29. Matkustaminen-osioon Asioiminen-osioon Apua-palkkiinMUISTATKO suunnat? (vasemmalle, suoraan…)maiju.e.partanen@jyu.fi,

30. Sivu 1. Muistatko suunnat? (vasemmalle, suoraan) Alkuohje. • Tässä osiossa harjoittelet • pieniä, mutta tärkeitä sanoja, joita tarvitset, kun kysyt esimerkiksi tietä (missä joku paikka on). • *** • Muistatko siis, mitä tarkoittaa vasemmalle ja suoraan? Jos et, nyt voit harjoitella! • Kuva: Kartta • Muistatko suunnat? (tekstinymmärtäminen) • Reittiohje A (fraasiharjoitus) • Reittiohje B (fraasiharjoitus) • Reittiohje C (fraasiharjoitus) • Reittiohje D (sanaharjoitus) Paluu ylävalikkoon

31. Sivu 2. Muistatko suunnat? Tässä osiossa harjoittelet suuntia. Katso animaatio. Kuuntele reittiohjeet ja lue teksti. Ymmärrätkö, mitä ohjeet tarkoittavat? Voit katsoa animaation monta kertaa. [Animaatio, jossa Antti pyöräilee. Alla on skripti ja hakasulkeissa toiminta, mitä samaan aikaan tapahtuu. Kaikki tekstit ilmestyvät myös ruutuun lause kerrallaan samaan aikaan, kun repliikit kuuluvat. Tummennukset näkyvät; ne korostavat tärkeitä ilmauksia.] Jukka: ”Mene suoraan. Eli jatka eteenpäin.” [Antti lähtee polkemaan eteenpäin.] Jukka: ”Vasemmalla on kirkko. Mene vaan kirkon ohi” [vasemmalla näkyy kirkko, jonka ohi Antti pyöräilee] Jukka: ”Sitten oikeellaon posti. Mene vaan sen postinkin ohi” [kadun oikealle puolella näkyy posti, jonka ohi Antti pyöräilee] Jukka: ”Sitten postin jälkeen käänny vasemmalle.” [Antti hidastaa ja kääntyy vasemmalle.] Jukka: ”Sitten kun tulee Puistokadun risteys, niin käänny siitä oikeelle.” [Antti ajaa jonkin matkaa risteykseen ja kääntyy oikealle.] Jukka: ”Käänny ensimmäisestä (1.) risteyksestä oikealle.” [animaatio jatkuu; Antti ei enää näy, vaan tulee kuva kartasta, pallo lähtöpisteen merkiksi, ja nuoli ensimmäisestä risteyksestä oikealle] Jukka: ”Sitten käänny toisesta (2.) risteyksestä vasemmalle.” [animaatio jatkuu; ruudussa on kuva kartasta, pallo lähtöpisteen merkiksi, ja nuoli toisesta risteyksestä vasemmalle] Jukka: ”Käänny kolmannesta (3.) risteyksestä vasemmalle.” [animaatio jatkuu; ruudussa on kuva kartasta, pallo lähtöpisteen merkiksi, ja nuoli kolmannesta risteyksestä vasemmalle.] Jukka: ”Hyvä! Sitten sä olet perillä!” [Animaatio päättyy kohtaukseen, jossa Antti pysäyttää pyörän omakotitalon pihaan. Jukka vilkuttaa/tervehtii ovella.] Apua Muistatko hinnat? € (eurosymboli) Muistatko: miksi maito mutta 2 maitoa? Muistatko paikat? (edessä, takana, vieressä…) Muistatko suunnat? → (suoraan, vasemmalle, oikealle…) Paluu ylävalikkoon

32. Sivu 3. Reittiohje A (fraasiharjoitus) Tässä osiossa harjoittelet suuntia. Lue reittiohje. Mikä on oikea suunta? Valitse oikea kuva! Raahaa ohje kuvan luo. [Yhdistämistehtävä. Oikealla on ohjeet ja vasemmalla kuvat. Tehtävänä on raahata oikea ohje oikeaan kuvaan.] 1. Mene suoraan! [kuva, jossa on risteys ja nuoli oikealle] 2. Käänny oikealle! [kuva, jossa on risteys ja nuoli vasemmalle] 3. Käänny takaisin! [kuva, jossa on risteys ja nuoli suoraan eteenpäin] 4. Käänny vasemmalle! [kuva, jossa on risteys ja nuoli tekee u-käännöksen] Apua Muistatko hinnat? € (eurosymboli) Muistatko: miksi maito mutta 2 maitoa? Muistatko paikat? (edessä, takana, vieressä…) Muistatko suunnat? → (suoraan, vasemmalle, oikealle…) Paluu ylävalikkoon Tarkasta!

33. Sivu 4. Reittiohje B (fraasiharjoitus) Tässä osiossa harjoittelet suuntia. Lue reittiohje. Mikä on oikea suunta? Valitse oikea kuva! Raahaa ohje kuvan luo. [Yhdistämistehtävä. Oikealla on ohjeet ja vasemmalla kuvat. Tehtävänä on raahata oikea ohje oikeaan kuvaan.] 1. Käänny toisesta risteyksestä vasemmalle! [kuva, jossa on 1. risteys ja nuoli vasemmalle] 2. Käänny kolmannesta risteyksestä vasemmalle! [kuva, jossa on 2. risteys ja nuoli vasemmalle] 3. Käänny ensimmäisestä risteyksestä vasemmalle![kuva, jossa on 2. risteys ja nuoli oikealle] 4. Käänny toisesta risteyksestä oikealle! [kuva, jossa on 3. risteys ja nuoli vasemmalle] Apua Muistatko hinnat? € (eurosymboli) Muistatko: miksi maito mutta 2 maitoa? Muistatko paikat? (edessä, takana, vieressä…) Muistatko suunnat? → (suoraan, vasemmalle, oikealle…) Paluu ylävalikkoon Tarkasta!

34. Sivu 5. Reittiohje C (fraasiharjoitus) Tässä osiossa harjoittelet suuntia. Lue reittiohje. Mikä on oikea suunta? Valitse oikea kuva! Raahaa ohje kuvan luo. [Yhdistämistehtävä. Oikealla on ohjeet ja vasemmalla kuvat. Tehtävänä on raahata oikea ohje oikeaan kuvaan.] 1. Mene suoraan eteenpäin! [kuva, jossa tien vieressä on juna-asema ja nuoli eteenpäin] 2. Mene puiston ohi! [kuva, jossa tien vieressä on järvi ja nuoli eteenpäin] 3. Mene juna-aseman ohi! [kuva, jossa tien vieressä on puisto ja nuoli eteenpäin] 4. Mene järven ohi![kuva, jossa tien reunustoilla on omakotitaloja ja nuoli eteenpäin] Apua Muistatko hinnat? € (eurosymboli) Muistatko: miksi maito mutta 2 maitoa? Muistatko paikat? (edessä, takana, vieressä…) Muistatko suunnat? → (suoraan, vasemmalle, oikealle…) Paluu ylävalikkoon Tarkasta!

35. Sivu 6. Reittiohje D (sanaharjoitus) Tässä osiossa harjoittelet suuntia. Katso kuva. Tehtävänä on kirjoittaa reittiohje. Kirjoita puuttuva sana. Kirjoita aukkoon oikea sana. [Aukkotehtävä. Tehtävänä on kirjoittaa aukkoon puuttuva sana.] [Kuva animaatiosta: Antti kääntyy vasemmalle.] Käänny ________________________! (Oikea vastaus: ”vasemmalle”) [Kuva: tie, jossa nuoli suoraan eteenpäin.] 2. Mene _______________________ . (Oikea vastaus: ”suoraan” / ”eteenpäin”) [Kuva animaatiosta: Antti kääntyy oikealle.] 3. _______________ oikealle! (Oikea vastaus: ”Käänny” / ”käänny”) [Kuva animaatiosta: Antti ajaa postin ohi.] 4. Mene postin _________! (Oikea vastaus: ”ohi” / ”vierestä”) [Kuva animaatiosta: käännös ensimmäisestä risteyksestä oikealle] 5. Käänny ensimmäisestä risteyksestä _____________ ! (oikea vastaus: ”oikealle” /”oikeelle”) [Kuva animaatiosta: käännös toisesta risteyksestä vasemmalle] 6. Käänny _________________ risteyksestä vasemmalle! (oikea vastaus: ”toisesta”) Apua Muistatko hinnat? € (eurosymboli) Muistatko: miksi maito mutta 2 maitoa? Muistatko paikat? (edessä, takana, vieressä…) Muistatko suunnat? → (suoraan, vasemmalle, oikealle…) Paluu ylävalikkoon Tarkasta!

36. Matkustaminen-osioon Asioiminen-osioon Sairastaminen-osioon Apua-palkkiinMUISTATKO PUHELINFRAASEJA?tuija.lehtonen@jyu.fi, 040 528 1977

37. Sivu 1. Muistatko puhelinfraaseja? • Kuva (Antti puhuu kännykkään) • Linkit: suorat linkit jokaiseen harjoitukseen: • Mitä sanot, kun soitat? • Kuuntele ja kirjoita • Sopivat fraasit • Mitä sanot, kun lopetat puhelun? • Kuuntele ja kirjoita • Sopivat fraasit • Tässä osiossa harjoittelet • mitä sanot, kun soitat • mitä sanot, kun lopetat puhelun • *** • Kun soitat, on tärkeää muistaa, onko puhelu virallinen tai epävirallinen. Virallisessa ja epävirallisessa puhelussa on erilaiset aloitus- ja lopetusfraasit. Muistatko ne? Jos et, tässä osassa voit harjoitella niitä vähän. Paluu ylävalikkoon

38. Sivu 2. Harjoittele, mitä sanot, kun soitat Kuuntele 4 erilaista dialogia, mitä Antti, Tiina, Anna ja Mika sanovat, kun he soittavat lääkäriin, kirjastoon, työkaverille ja hyvälle ystävälle. Kirjoita, mitä kuulet. [kuuntelu + aukko] Terveyskeskus: Versolan terveyskeskus, Paananen. Antti: _________________ Antti Järvinen ___________. [Tässä on] [hei] Kirjasto: Versolan pääkirjasto, MarjaLundahl. Tiina: __________________ Tiina Makkonen ____________. [No tässä on] [huomenta] Annan työkaveri: No hei Anna! Anna: _____________________________ Anna. [No hei, tässä on] Mikan ystävä: Morjens, mitä mies? Mika: _____________. Ei ihmeitä. ________________ [No moi] [Entäs itse?] • 4 kuvaa. Jokainen kuva kys. dialogin kohdalla • Antti puhuu kännykkään • Tiina puhuu kännykkään • Anna puhuu kännykkään • Mika puhuu kännykkään valmis || Paluu ylävalikkoon

39. Sivu 3. Mitä sanot, kun soitat? Sopivat fraasit [raahaustehtävä] Tässä näet, miten voit aloittaa formaalin eli virallisen puhelun ja miten voit aloittaa informaalin eli epävirallisen puhelun. Kun soitat esimerkiksi lääkäriin, on puhelu virallinen. Kun soitat esimerkiksi ystävälle, on puhelu epävirallinen. Laita nyt fraasit oikeaan laatikkoon. [raahaus: laatikot] Kun puhelu on virallinen eli formaali Kun puhelu on epävirallinen eli informaali [laatikko, jossa mallinna seuraavat lauseet:] [laatikko, jossa mallinna seuraavat lauseet:] Tässä on Antti Järvinen, hei. No hei, tässä on Anna. No tässä on Tiina Makkonen, huomenta. No moi. Ei ihmeitä, entäs itse? Raahattavat lauseet sekaisin: Täs on Taina Jutilainen, iltaa. Terve! Maija tässä moi! No tässä on Matti Masku, hei. No täs on Elina Taina, hei. Moro moro, Pekka tässä. No tässä on Jussi, terve. Mhm, tässä on Minna Aallokko, hei. No tässä on Tiina moi. Hei! Täs on Jaana. valmis Paluu ylävalikkoon

40. Sivu 4. Harjoittele, mitä sanot, kun lopetat Kuuntele 4 erilaista dialogia, mitä Antti, Tiina, Anna ja Mika sanovat, kun he soittavat lääkäriin, kirjastoon, työkaverille ja hyvälle ystävälle, ja on aika lopettaa puhelu. Kirjoita, mitä kuulet. [kuuntelu + aukko] Terveyskeskus: Ja tervetuloa sitten huomenna kello 16.15 Antti: Joo, _______________________. [kiitos ja hei] Kirjasto: Kyllä, kirjasto aukeaa lauantaina kello 10. Tiina: Kiva, _________________________ [kiitos paljon ja hei hei] Annan työkaveri: Ok, tavataan sitten iltapäivällä. Anna: Joo, _____________________________ . [hei hei] Mikan ystävä: Jeps, tehdään näin ja soitellaan. Mika: Joo. _______________________________. [Soitellaan. Moi.] • 4 kuvaa. Jokainen kuva kys. dialogin kohdalla • Antti puhuu kännykkään • Tiina puhuu kännykkään • Anna puhuu kännykkään • Mika puhuu kännykkään valmis || Paluu ylävalikkoon

41. Sivu 5. Mitä sanot, kun lopetat? Sopivat fraasit [raahaustehtävä] Tässä näet, miten voit lopettaa formaalin eli virallisen puhelun ja miten voit lopettaa informaalin eli epävirallisen puhelun. Kun soitat esimerkiksi lääkäriin, on puhelu virallinen. Kun soitat esimerkiksi ystävälle, on puhelu epävirallinen. Laita nyt fraasit oikeaan laatikkoon. [raahaus: laatikot] Mitä sanotaan, kKun puhelu on virallinen eli formaali? Mitä sanotaan, kun puhelu on epävirallinen eli informaali? [laatikko, jossa mallinna seuraavat lauseet:] [laatikko, jossa mallinna seuraavat lauseet:] Kiitos ja hei. No eipä tässä muuta. Soitellaan. Raahattavat lauseet sekaisin: Joo, soitellaan. Moi moi. Moikka. Kiitos paljon, hei hei. Joo. Soitellaan. Kiitos kuulemiin Kiitos hei hei. Jeps, kuullaan. Heippa! valmis Paluu ylävalikkoon

42. - Sairastaminen-osioon Apua-osioMuistatko, mitä sanotaan, kun olet sairas?Tuija.lehtonen@jyu.fi, 040 528 1977

43. Sivu 1. Sairastaminen. Alkuohje. • Tässä osiossa harjoittelet ja kertaat • ruumiinosat (käsi, jalka, pää…) • miten kerrot, mikä on kipeä (minulla on pää kipeä) • miten käytät tunneverbejä (minua väsyttää = olen väsynyt) • *** • Ja nyt voit katsoa, mitä muistat ja mikä kaikki on jo tuttua sinulle. • Kuva: sairaannäköinen mies, esim. jalka paketissa • Linkit: suorat linkit jokaiseen harjoitukseen: • Muistatko ruumiinosat? Ihminen edestä • Muistatko ruumiinosat? Ihminen takaa • Muistatko ruumiinosat? Pää • Mikä on kipeä? Kuuntele • Mikä on kipeä? Yhdistä kuva ja teksti • Tiedätkö, mitä tarkoittaa mua väsyttää? • Tiedätkö, miten teet fraasin mua väsyttää? • Ymmärrätkö, mitä kaveri sanoo? Mikä hänellä on? Kuuntele Paluu ylävalikkoon

44. Sivu 2. Muistatko ruumiinosat? Ihminen edestä [raahaustehtävä] Katso kuvaa ja laita ruumiinosien (= käsi, jalka) nimet oikeisiin paikkoihin. [Kuva: varsin pelkistetty henkilö (sukupuoleton) edestä, ruumiinosien nimet raahataan oikeisiin paikkoihin] Raahattavat sanat: pää, kaula, olkapää, käsi, ranne, sormet, kylki, rinta, vatsa = maha, jalka, polvi, sääri, nilkka, varpaat Paluu ylävalikkoon valmis Mene nyt seuraan tehtävään ja klikkaa tästä Paluu ylävalikkoon

45. Sivu 3. Muistatko ruumiinosat? Ihminen takaa [raahaustehtävä] Katso kuvaa ja laita ruumiinosien (= käsi, jalka) nimet oikeisiin paikkoihin. [Kuva: varsin pelkistetty henkilö (sukupuoleton) takaa, ruumiinosien nimet raahataan oikeisiin paikkoihin] Raahattavat sanat: Niska, hartia, selkä, alaselkä, kyynärpää, takapuoli = pakarat, takareisi, kantapää valmis Mene nyt seuraan tehtävään ja klikkaa tästä Paluu ylävalikkoon

46. Sivu 4. Muistatko ruumiinosat? Pää [raahaustehtävä] Katso kuvaa ja laita ruumiinosien (= käsi, jalka) nimet oikeisiin paikkoihin. [Kuva: kasvokuva, ruumiinosien nimet raahataan oikeisiin paikkoihin] Raahattavat sanat: otsa, silmä, nenä, poski, suu, hampaat, kieli, korva, leuka, kurkku valmis Paluu ylävalikkoon

47. Sivu 5. Mikä on kipeä? [yhdistä: kuva ja ääni] Muistatko, miten kerrot, mikä on kipeä. Katso kuvaa ja kuuntele, mikä on kipeä. Klikkaa oikeaa ruumiinosaa (esim. jalka) [Kuva ihmisestä] [Fraasit, jotka opiskelija kuulee vuorotellen. Opiskelija klikkaa aina kuulemaansa ruumiinosaa. Kun menee oikein, ruumiinosan viereen tulee kuultu lause ja jää siihen. Jos opiskelija klikkaa väärää ruumiinosaa, fraasi tulee uudestaan. 2 yritystä, sitten tehtävä jatkuu]: Mulla on pää kipeä. Minulla on ranne kipeä. Minulla on niska kipeä. Mulla on jalka kipeä. Mulla on taas selkä kipeä. Minulla on korva kipeä. Minulla on kurkku kipeä. Auts, mulla on vatsa kipeä. Voi itku, mulla on hammas kipeä. Voi ei, mulla on haava sormessa. Paluu ylävalikkoon

48. Sivu 6. Auts, mikä on kipeä? [yhdistä: kuva ja teksti] Muistatko, miten kerrot, mikä on kipeä. Katso kuvia ja vie oikea fraasi kuvan viereen. [Kuvat. Jos liian paljon yhdelle näytölle, tehtävä jaetaan kahtia] Raahattavat fraasit: Mulla on pää kipeä. Minulla on kuumetta. Minulla on ranne kipeä. Mulla on nuha. Oi joi, Pekalla on yskä. Tiinalla on niska kipeä. Hän on surffannut liikaa Internetissä. Ainolla on jalka kipeä. Mulla on selkä kipeä. Ai. Ainolla on korva kipeä. Minulla on kurkku kipeä. Voi kurja, Antilla on vatsa kipeä. Auts, mulla on hammas kipeä. Oi, mulla on haava sormessa. Kirsillä on jalka murtunut. Hän kaatui pyörällä. Paluu ylävalikkoon

49. Sivu 7. Tiedätkö, mitä tarkoittaa mua väsyttää? [yhdistä teksti ja teksti] • Osaat sanoa • Minä olen väsynyt • Minulla on jano. • Mutta tiedätkö, miten muuten voit sano saman asian? Puhekielessä käytetään usein hieman erilaista fraasia. Harjoittele! Yhdistä, mikä fraasi tarkoittaa samaa. Esimerkiksi: Minä olen väsynyt = Mua väsyttää Kirjakielessä:Puhekielessä: [kuvat lauseiden viereen] [nämä lauseet sekaisin] Minulla on jano Mua janottaa. Minulla on stressi Mua stressaa. Minä itken. Mua itkettää. Minä pelkään koiria. Mua pelottaa koirat. Minä inhoan käärmeitä. Mua inhottaa käärmeet. Minä nauran. Mua naurattaa. Minä yskin. Mua yskittää. Minä aivastan. Mua aivastuttaa. Mene nyt seuraan tehtävään ja klikkaa tästä Paluu ylävalikkoon

50. Sivu 8. Tiedätkö, miten teet fraasin mua väsyttää? [aukko] Harjoitellaan nyt, miten teet puhekielen fraasin mua väsyttää. Katso mallia. Mieti samalla, mikä logiikka verbissä on. Verbi sanakirjassa (= infinitiivi)Kirjoita puhekielessä: [samat kuvat kuin ed. sivulla lauseiden] Väsyä  Mua väsyttää. itkeä  Mua ________________ [itkettää] nauraa  Mua ________________ [naurattaa] yskiä  Mua ________________ [yskittää] inhota  Liisaa _______________ [inhottaa] aivastaa  Äitiä ________________ [aivastuttaa] Mene nyt seuraan tehtävään ja klikkaa tästä Paluu ylävalikkoon