Esityksen rakenne

1. SÖKÖ-toimintamalli rannikkoalueen öljyntorjuntaanEnSaCo 29.10.2009 LappeenrantaSÖKÖ II-hanke, Justiina HalonenMerikapteeniKyAMK Merenkulku

2. Esityksen rakenne SÖKÖ lyhyesti Mikä SÖKÖ? Partnerit Torjuntaprosessi Osa-alueiden tarkastelua SÖKÖ II Katri Eerikäinen 2009

3. SÖKÖ lyhyesti

4. Mikä SÖKÖ? • Rannikkoalueen öljyntorjuntaa suuressa alusöljyvahingossa kehittävä, viranomais-yhteistyössä toteutettava hankekokonaisuus • Painopisteenä pelastustoimen vastuualue: • öljyjätteen kerääminen, • kuljettaminen, varastointi, • hävittäminen ja muu käsittely sekä • tukitoimet • Täydentää olemassa olevia varautumissuunnitelmia • Tuloksena torjuntamanuaali toimintaohjekortteineen

5. Käynnistynyt pilottihankkeena SÖKÖ I Kymenlaakson pelastustoimialueella • SÖKÖ II –alueeseen kuuluvat Suomenlahden rannikon pelastustoimialueet Itä-Uusimaa, Helsinki ja Länsi-Uusimaa sekä Kymenlaakso • Koordinointi: KyAMK Merenkulku ja logistiikka, Kotka SÖKÖ II Katri Eerikäinen 2009

6. SÖKÖ-työryhmän johdolla • Manuaali kootaan hankkeen alla opinnäytetöinä, asiantuntijoiden selvityksinä, projektihenkilöstön toimesta tai erillisinä hankkeina • Työryhmä määrittelee tutkimuskysymykset ja hyväksyy manuaaliin sisällytettävät tulokset • Työryhmässä pelastuslaitosten asiantuntijat, alueellisten ympäristökeskusten asiantuntijat ja hankehenkilöstö

7. Rahoittajat SÖKÖ II ÖSRA Toimintamallin tuottajia/asiantuntijoita/kouluttajia SÖKÖ II -työryhmät (Hallinto KyAMK) Ohjausryhmä SÖKÖ II

8. Torjuntaprosessin osa-alueet

9. Loppusijoituksen suunnittelu, käsittelypaikkojen rajoitteet Rahoitus & kirjanpito, toimenpiteiden dokumentointi Toimintaa säätelevät lait ja luvat Välivarastoinnin suunnittelu Maa/meri/ilmakuljetusten järjestely Lastaus/purkaustoimin-tojen suunnittelu kalusto- ja henkilöstöhuolto Apujoukkojen työturvallisuu-desta huolehtiminen Logististen pisteiden perustaminen Tilannekuva ja tiedustelu Öljyjätteen käsittely ja lajittelu Tiedotus Henkilöresurssien järjestäminen Öljyyntyneiden eläinten käsittely ja kuljetus Kuljetusketjun suunnittelu Torjuntaorganisaation muodostaminen Sisäisen viestinnän ja tiedonkulun järjestäminen Puhdistustyön organisointi Toimintaympäristö ja –olosuhteet, onnettomuuspaikka ja laajuus, alkutilanne ja ennusteet Koulutus- ja harjoitussuunnittelu Elina Hurtta SÖKÖ II 2008

10. Toimintaympäristö ja –olosuhteet, onnettomuuspaikka ja laajuus, alkutilanne ja ennusteet • Alueen rantaviivapituus, jätemäärän ymmärtäminen • Henkilöstöresurssit (apuvoimien tarve) • Toiminta-alueen laajuus, yksiköiden hallinta • Tunnettava toimintaolosuhteet, rantatyypit, tiestö, liikennealueet, lastaus/purkauslaiturit • Keikan keston ymmärtäminen • Onnettomuuden lähtötiedot ja ennusteet

11. Rantaviivapituudella vaikutusta jätemäärän syntyyn Mitattu rantaviiva linnuntietä mitattuun verrattuna • IUPL 33-kertainen • Hki 17-kertainen • LULP 35-kertainen

12. Puhdistustyön organisointi • Aseta alueet kiireellisyysjärjestykseen • Perusta puhdistuskaistaleet • Valitse puhdistusmenetelmät • Puhdista (karkea ja viimeistely)

13. Valitaan puhdistettavat alueet • Missä öljy on? Onnettomuuden yleiskuva • - tiedustelulennot, satelliittikuvat • Mitkä alueet tulee puhdistaa ensin? • Maastotiedustelun avulla puhdistusjärjestys • Selvitä rannan öljyyntyneisyys-aste ja rantamateriaali • Huomioi erityiskohteet • Talleta tieto korvausprosessia varten Kuva: Justiina Halonen 2008

14. Puhdistuskaistaleet • Rantaviiva jaetaan puhdistuslohkoihin ja -kaistaleisiin • Puhdistustyö kaistaleittain • Lohko/kaistale-jaosta karttapohjat torjuntatyön johdolla

15. Puhdistuskaistaleiden perustaminen • lohkot ja kaistaleet merkitään maastoon • logististen pisteiden perustaminen (keräys- ja kuljetuspisteet suojataan ja varustetaan astioilla. Mahdolliset välivarastointipaikat perustetaan) • Kulkureitit merkitään maastoon • Tarvittavat varusteet ja suojamateriaalit paikalle • Järjestetään jätelogistiikka, keräys- ja kuljetusvälineet

16. Kaistaleen rajaus ja suojaaminen Kuva: Justiina Haonen 2009 Kuva: Justiina Haonen 2009 Kuva: WWF 2006

17. Öljyisillä varusteilla saa liikkua vain merkittyjä reittejä ja polkuja pitkin • Likaiselta alueelta ei saa poistua riisumatta varusteitaan puhdistautumis-pisteellä • Reitit ja puhdistautumis-pisteet suojattu esim. imeytysmatolla • Edetään puhtaalta kohti likaista Kuva: Toni Jokinen 2007

18. SÖKÖ II Katri Eerikäinen 2009

19. 30 000 tn öljyvuoto Arviolaskelma öljyntorjunnan aikana muodostuvista öljyvahinkojätteiden määrästä. Suomenlahti, 30 000 tonnin vuoto leviää 400 km alueelle A. Asikainen 2009. Merialueilla tapahtuva öljyalusonnettomuus. ELSU-raportin luonnos

20. 30 000 tn vuoto = 540 000 tn jätettä Kerättävää öljyvesiseosta 22 500 tonnia ”Häviää” 5 900 tonnia 1/5 öljyä Kerättävää öljyvahinkojätettä 520 000 tonnia 1/30 öljyä Lähde: A. Asikainen 2009. Merialueilla tapahtuva öljyalusonnettomuus. ELSU-raportin luonnos

21. Rantaan ajautuessa muodostuva jätemäärä 18-kertainen vuotaneeseen verrattuna • 1400 tonnia / km (1600 m3/km) • Öljyistä maa-ainesta 1300 tonnia / km • Öljyvesiseosta 56 tonnia / km X 80 kpl / km à 20 tn

22. Lajittelu • Järjestä joka jätejakeelle omat astiat • Merkitse astiat esim. värikoodein kerääjien työn helpottamiseksi • Pidä jätejakeet erillään koko kuljetusketjun ajan • Huolehdi kerätyn/kuljetetun/välivarastoidun jätteen kirjaamisesta • Mihin jäte on menossa? Millä välineellä? Vastaanottopään/kuljetusvälineen rajoitukset.

23. Kuljetusketjun suunnittelu

24. K. Eerikäinen 2009

26. Lohko ~ joukkue Kaistale ~ yksikkö (5+1) + kuljetus- ja huoltoryhmä Työpiste (työpari) Elina Hurtta SÖKÖ II 2008

27. Puhdistusmenetelmän valinta • Torjuntatoimet riippuvat rannan maalajista, likaantumisasteesta sekä alueen herkkyydestä • Käytettävät puhdistusmenetelmät jaetaan kolmeen ryhmään: • manuaalinen puhdistus, • konetekniset ja • pesutekniset menetelmät. • Rannassa pääasiallinen torjuntamenetelmä on todennäköisesti manuaalinen puhdistus, jota täydennetään muilla menetelmillä

28. KONETEKNISET MENETELMÄT • Manuaalinen keräys / Käsityö • Mekaaninen keräys / Harjakauha • Alipaineimu ja pumppaus • Koneellinen maankuorinta • Matalapainehuuhtelu • Korkeapainehuuhtelu • Höyrypuhallus • Hiekkapuhallus • Kasvillisuuden raivaus • (Polttaminen rannalla) • Imeytysaineet • Maan kääntö PESUTEKNISET MENETELMÄT MUUT

29. Maa- ja merikuljetukset Kuva Uudenkaupungin työvene Oy 2008 • Jäte-, varuste-, henkilöstö- ja huoltokuljetukset • Meri- ja maakuljetuskalusto, lastaus- ja purkauskalusto • Soveltuvan kaluston saatavuus ja eri kuljetusvälineiden ja -yksiköiden yhteensopivuus • Lainsäädännön vaatimukset • Reittisuunnittelu • Rahtikirjapohjat Kuva Hiab 2006

30. Operatiiviset kartat VIR59 = Lohkon tunnus Kunnan 3 ensimmäistä kirjainta ja lohkon järjestysnumero K_VIR67 = Kuljetuspisteen tunnus 264 = Saaren ympärysmitta [m]

31. Lastaus- ja purkaustoiminnot Kuva www.mil.fi 2008

32. Välivarastointi • Käsittelylaitosten kapasiteetti ei riitä vastaanottamaan alusöljyvahingossa syntyvää jätemäärää • Lopullista käsittelyä odottavalle jätteelle on perustettava välivarastointipaikkoja • Jätettä joudutaan välivarastoimaan myös pitkien kuljetusmatkojen ja esim. kuljetusvälineen vaihtumisen vuoksi • Tarvitaan ohjeet välivarastointipaikkojen perustamiseksi

33. Välivarastointipaikat rakennetaan kuljetuspisteen tai käsittelylaitoksen läheisyyteen, tai esim. alueen kaatopaikalle • Saaristosta ja mantereelta dokumentoitava välivarastoinnille soveltuvat alueet

34. Jatko- ja loppukäsittely • Öljy-vesiseos • öljy erotellaan hyötyenergiaksi polttolaitoksiin • Öljyinen maa-aines • maa-aineksen pesu, kompostointi • Öljyinen sekajäte • Polttolaitoksiin • Riskijäte • OSWATT-hanke Lappeenrannan yliopistossa laatii jätejaekohtaiset suunnitelmat ja kartoittaa jatko- ja loppukäsittelylaitokset ja niiden käsittelykapasiteetit • ELSU

35. Torjuntaorganisaatio • Keitä asiantuntijoita tarvitaan? • Huomioi vahingonaiheuttajan, vakuutusyhtiön ja ITOPFin asiantuntijoiden rooli • Ulkopuolisten tarve  keikan kesto • Organisaation sisäisen viestinnän ja tiedonkulun varmistaminen

36. IPIECA. A guide to contingency planning for oli spills on water 2000

37. Henkilöstöhallinto • Mistä tarvittavat resurssit? • Henkilöstön vastaanotto, perehdyttäminen ja kotiuttaminen • Henkilöstöhuolto: muonitus, majoitus jne. • Työntekijöiden työturvallisuudesta & työterveyshuollosta, palkanmaksusta ym. huolehtiminen

38. Rahoitus ja kirjanpito • Ensisijainen maksaja = likaaja • Likaaja maksaa, mutta tositteita vastaan • Etsi toissijaisia rahoituslähteitä, sillä korvauskäsittelyt saattavat kestää • Ennakkopäätöksiä ”puskurirahastoista” • Huomioi laivavarustajan vakuutusyhtiön ja kansainvälisen rahaston vaatimukset korvausten saamiselle • Vain tarkoituksenmukaiset toimenpiteet korvataan

39. Lähtötilanteen tiedot dokumentoitava korvausmenettelyä varten mm: • Kuvaus saastuneesta alueesta: • Sijainti ja saastuneisuusaste, saastuneimmat alueet (Karttojen lisäksi todisteina voidaan käyttää valokuvia ja videomateriaalia  Tiedustelulomakkeet) • Todisteet öljyn alkuperästä • Kuvaus tehdyistä toimenpiteistä, perusteluineen • Kalusto- ja laitteistokustannukset • Kuluvat materiaalit ja tarvikkeet • Työvoiman käyttö, tehdyt työtunnit jne. • Kuljetuskustannukset • Jätteen määrä + jälleenkäsittely ja varastointikust.

40. Yhteenveto • Jätemäärään ja keikan kestoon varauduttava • Lähtötilanne dokumentoidaan ja toimenpiteet kirjataan ylös • Rantakaistaleet puhdistetaan kiireellisyys-järjestyksessä • Lajitellaan • Suojataan maasto • Vältetään lisävahinkoja

41. Lisätietoja: • Justiina Halonen, projektipäällikkö 044 702 8514, justiina.halonen@kyamk.fi • MelindaPascale, projektipäällikkö 044 702 8520, melinda.pascale@kyamk.fi • Kati Raikunen, projektisuunnittelija 044 702 8213, kati.raikunen@kyamk.fi www.kyamk.fi/soko