TURUN KORKEAKOULURAKENTEET KEHITTEILLÄ: yleispäteviä kysymyksiä paikallisista lähtökohdista

1. TURUN KORKEAKOULURAKENTEET KEHITTEILLÄ: yleispäteviä kysymyksiä paikallisista lähtökohdista FinELibin lisensiointiseminaari 27.11.2007 Ulla Nygrén

2. Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen:3 kärkihanketta Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen tausta: • Valtioneuvoston v. 2005 tekemä periaatepäätös julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteiden kehittämisestä • OpM:n v. 2006 tekemä periaatelinjaus suomalaisen korkeakouluverkon kehittämisestä OpM käynnisti syksyllä 2006 kolme rakenteellisen kehittämisen kärkihanketta, jotka luovuttivat esityksensä opetusministerille 19.2.2007: • Innovaatioyliopisto (Helsingin kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu) • Itä-Suomen liittoyliopisto (Kuopion ja Joensuun yliopistot) • Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yliopistokonsortio

3. Suunnitelma Turun yliopistokonsortioksi • Suunnittelun pohjana molempien yliopistojen tekemät konsortiohakemukset, jotka hyväksyttiin yliopistojen hallituksissa elokuussa 2006. • Valmistelutyö VT Markku Linnan johtamassa suunnitteluryhmässä, johon kuuluivat mm. molempien yliopiston rehtorit. • Suunnitteluryhmän loppuraportti ”Turusta tieteen huippukeskittymä”, julkaistu OPM:n sarjassa Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:14 ja luettavissa OPM:n sivuilla: (http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/?lang=fi).

4. Suunnitteluryhmän esitykset • TY ja TuKKK liittyvät kansainvälisten esimerkkien mukaiseen yhteiseen yliopistokonsortioon itsenäisinä yliopistoina joilla on yhteinen toimintarakenne. • Konsortiossa yliopistolla ja kauppakorkeakoululla säilyy oma identiteettinsä, omat sisäiset hallituksena ja omat rehtorinsa. • Konsortiolle valitaan yhteinen kansleri sekä konsortiohallitus, jonka kokoonpanossa on huomattava yliopistojen ulkopuolinen edustus.

5. Konsortiota ryhdytään muodostamaan Valmistelutyö alkanut rehtorien johdolla syksyllä 2007 • Konsortiohankkeen johtoryhmä • Osahankkeiden työryhmät: tutkimus, opetus ja aluevaikuttavuus • Hallinnon ja tukipalvelujen kehittämisen osahanke (ÅA mukana) Konsortio on tarkoitus toteuttaa 1.8.2008 lukien. Vuoden 2007 loppuun mennessä määritellään mm. • konsortion hallinnollinen rakenne • konsortio-hallituksen tehtävät ja toimivaltuudet • konsortion tarvitsemat hallintopalvelut

6. Konsortion lähtökohta ja tavoitteet Lähtökohta: • Kehittää keskinäisen työnjaon ja yhteistyön avulla tiedepohjaltaan entistä laajempi yksikkö. Tavoitteet: • Muodostaa molempien yliopistojen profiilien mukaiseen työnjakoon perustuva tutkimuksen ja korkeakoulutuksen keskittymä. • Parantaa tutkimuksen mahdollisuuksia ja kansainvälistä vaikuttavuutta. • Parantaa toiminnan tehokkuutta lisäämällä hallinnollista yhteistyötä ja poistamalla päällekkäisyyksiä. • Sopeuttaa tieteenalarakenne ja hallinto kasvaviin monitieteisyyden vaatimuksiin.

7. Konsortio > uudenlainen yliopisto? • Konsortion rakentamisen kanssa samaan aikaan aloitetaan valmistelutyö, jonka tavoitteena on konsortion kokemuksille ja yliopistolainsäädännön kehitykselle perustuvan uudenlaisen yliopiston perustamis-suunnitelman laatiminen vuoden 2011 loppuun mennessä. • Suunnitelman mukaan vuonna 2012 toimintansa aloittava uusi yliopisto muodostuisi nykyisistä Turun yliopiston tiedekunnista ja Turun kauppakorkeakoulusta siten, että uusi yliopisto jakautuisi korkeakouluiksi (School), ”joita voisivat olla Turun kauppakorkeakoulun lisäksi esimerkiksi lääketieteellinen korkeakoulu ja luonnontieteellis-tekninen korkeakoulu sekä muut jatkosuunnittelussa Turun yliopiston nykyisistä tiedekunnista muodostettavat kokonaisuudet”.

8. Turun kauppakorkeakoulusta Turku Business School? Korkeakoulut (School): • toiminnallisesti profiloituneita ja kansainvälisten esimerkkien mukaisesti itsenäisiä yliopiston osia Korkeakouluilla voisi olla • toiminnan laajuudesta riippuen rehtori/vararehtori • oma hallintoelin/hallitus Ulkomaisia malleja: Harvard Business School Gothenburg School of Economics and Business Law Lund School of Economics and Management Aarhus School of Business

9. Rakenteellisen kehittämisen painotukset Yleisesti: • Suurempien toimintakokonaisuuksien luominen ja päällekkäisyyksien karsiminen • Erikoistuminen • Laadun parantaminen ja tehokkuus Turun yliopistokonsortiossa erityisesti: • Vahvuuksien yhdistäminen • Yliopistojen oman profiilin ja toiminnallisen itsenäisyyden säilyttäminen • Tutkimus ja kansainvälisyys • Erikoistuminen • Toimintojen yhdistäminen silloin kun kustannustehokkuus paranee ja palvelujen laatu säilyy

10. Kirjastot yliopistokonsortiossa Kirjastojen kehittämisestä sekä valtakunnallinen että paikallinen selvitys: • Konsortion tukipalveluiden kehittämishanke, sisältäämyös kirjastot. Suunnitteluryhmän työskentelyssä edustus myös Åbo Akademista. Mahdollistaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan yliopistojen tukipalveluiden kehittämiseen Turussa. • OpM:n Turun yliopistojen kirjastoselvitys, tavoitteenamm.tarkastella Turun korkeakoulukirjastojen toiminnallista kokonaisuutta huomioiden rakenteellisen kehittämisen suunnitelmia. Selvitysmies: arkistolaitoksen pääjohtaja Jussi Nuorteva. Selvityksen piiriin kuuluvat: Turun yliopiston, TuKKK:n ja Åbo Akademin kirjastot sekä Turussa toimivien ammattikorkeakoulujen kirjastot.

11. Linnan työryhmän raportissa lausutaan kirjastoista näin: • ”…tarkoituksena on selvittää yhteistoiminnan tiivistäminen ja päällekkäisyyksien poistaminen tai vähentäminen muissa hallinto- ja tukipalveluissa, kuten----kirjasto- ja tietopalveluissa…” (s. 62) • ”Yhteistyötä voidaan kehittää ja toiminnan profiloitumista edelleenkin selkiyttää esimerkiksi hankinnoissa, työnjaoissa ja palvelujen hinnoittelussa.” • ”Substanssiosaamiseen perustuvaa käyttäjäkoulutusta voidaan keskittää, jolloin esim. TuKKK vastaisi taloustieteellisten aineistojen käyttäjä- ja tiedonhakukoulutuksesta.” • ”Kirjasto- ja tietopalvelut halutaan kuitenkin säilyttää lähellä tutkijoita, opettajia ja opiskelijoita” (s. 53-54)

12. Kirjastoiltakin edellytetään • ennakkoluulotonta ja innovatiivista otetta • kustannustehokkuutta • panostamista konsortion tavoitteisiin ja kilpailukykyyn • erityisen voimakasta tutkimuksen tukea konsortion keskeisissä hankkeissa; tutkimuksen edistäminen ja kansainvälisyys konsortion keskeisiä tavoitteita

13. Lisensioidut aineistot TuKKK:ssa • FinELibin kautta runsaat 65 % , loput omina hankintoina. • V. 2007 TuKKK:ssa ja TY:ssa on käytössä 21 samaa aineistoa, kaikki hankittu FinELibin kautta. • Turun kauppakorkeakoulussa on lisäksi käytössä 31 sellaista aineistoa, joita Turun yliopisto ei ole hankkinut,osa FinELibin kautta, osa omina hankintoina. • Tutkimuksen painopistealueiden kannalta keskeistä aineistoa molemmissa ryhmissä. • 31 ”oman” aineiston ryhmässä ydinaineistoja, jotka ovat olennaisia liiketaloustieteellisessä tutkimuksessa , esim. monenlaiset yritystietoa ja toimialavertailua sisältävät fakta- ja raporttitietokannat, maaraportit, tilasto- ja datakannat tai viitetiedot talousalan artikkeleihin.

14. Miten nykyinen tarjonta kohtaa tarpeet? Resurssien suuntaamiseksi oikein aineistohankinnan onnistumista tulisi mitata. Voidaan tehdä esim. • asiakastutkimuksin (kyselyt ja haastattelut) • analysoimalla kokoelmia suhteessa tieteenalojen keskeisinä pitämiin aineistoihin, esim. TuKKK:ssa tutkimusalojen ydinlehtilista • lähdeanalyysilla , esim. TaY:n ja TuKKK:n kirjastojen yhteinen projekti, jossa tutkittiin kirjaston aineistojen näkyvyyttä kauppa- ja hallintotieteiden väitöskirjoissa

15. Projektissa selvisi, että kirjastojen aineistot näkyivät väitöskirjojen lähteissä sekä Turussa että Tampereella erittäin hyvin. • Artikkelilähteiden kohdalla elektronisen aineiston saatavuus korkeimmillaan: Tampereella 68 % ja Turussa 79 % kaikista lähteinä käytetyistä artikkeleista löytyi kirjastojen tarjoamista verkkoaineistoista. • Kirjastojen verkkoaineistojen hankinta on nykyisellään onnistunutta ja tarjonta merkityksellistä tutkimuksen tekemiselle.

16. Lisensioidut aineistot konsortiossa • TuKKK ja TY ovat konsortiossa itsenäisinä organisaationa. => • Lisensioituja aineistoja voidaan edelleen hankkia ”omalle” yliopistolle akateemisen tutkimuksen ja opetuksen käyttöön. Haasteita: 1.Konsortionlaajuiset opetus- ja tutkimushankkeet, esim. • Liiketoimintaosaamisen kehittäminen: TuKKK:lle kokonaisvastuu painopistealueidensa (liiketoiminta kansainvälisessä ympäristössä, yrittäjyys, kestävä kehitys ja tulevaisuuden hahmottaminen) kautta.

17. 2. Hankkeet ja yhteistyöelimet, joissa mukana on toimijoita myös konsortion ulkopuolisista yliopistoista, esim. • Aboa Center for Economics (ACE): kolmen yliopiston talous/kansantaloustieteellinen yhteistyöelin. Koordinoi alan opetusta ja käynnistää yhteisiä tutkimushankkeita. • Turku Responsible Business Network (Turku RBN): kestävän kehityksen, vastuullisen liiketoiminnan ja tulevaisuuden tutkimuksen yhdistävä monitieteinen yhteistyöfoorum. • Turku Law School (TLS): yhteistyöelin, jossa mukana TY:n oikeustieteellinen tiedekunta, ÅA:n oikeustieteen laitos ja TuKKK:n yritysjuridiikan oppiaine. TLS keskittyy kansainväliseen juridiikan opetukseen. • Turku Computer Center (TUCS ):kolmen yliopiston yhteinen tietotekniikan tutkimus- ja koulutuskeskus, jolla on mm. oma maisteriohjelma ja tutkijakoulu.

18. ? Millaisin sopimuksin voidaan järjestää pääsy tutkimukselle, opetukselle ja opiskelulle relevantteihin tietoaineistoihin • konsortion muodostavien TuKKK:n ja TY:n välisissä tutkimushankkeissa ja yhteisissä kursseissa /opintokokonaisuuksissa/maisteriohjelmissa/ tutkijakouluissa? • hankkeissa, joihin konsortio-osapuolten lisäksi osallistuu muu akateeminen taho, esim. toinen yliopisto? Miten konsortiossa määritellään käyttäjäorganisaatio? Mikä on kohtuullinen hinnoittelumalli?

19. 3. Hankkeet, joissa on yliopistojen lisäksi toimijoita mm. yritysmaailmasta, esim. • Turku Innovation Platform (TIP) : tavoitteena rakentaa yrittäjyysohjelma turkulaisille it- , bio- ja ns. luovien alojen jatko-opiskelijoille. Tavoitteena on tutkimuslähtöisen liiketoiminnan ja kasvuhakuisen yrittäjyyden lisääminen. • Jos aineistoja pääsevät käyttämään vain organisaation opiskelijat ja henkilökunta, yliopistojen väliset tai yliopistojen ja yritysten väliset innovatiiviset hankkeet jäävät ilman aineistoja tai joutuvat itse ostamaan hankkeelle rajoitetun pääsyn tarpeellisiin tietoaineistoihin. • Millaisin sopimuksin akateemista osaamista, koulutusta ja yritystoimintaa yhdistävissä innovaatiohankkeissa voidaan saada verkkotietoaineistot käyttöön?

20. Entä… 4. Maksullinen koulutus, yrityksille suunnatut kurssit tai koulutuskokonaisuudet, esim. TSE exe:n koulutustarjonta? • Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välisen yhteistyön tiivistämisen ja kehittämisen tuloksena syntyvä mahdollinen yhteinen koulutustarjonta? => Millaisin sopimuksin voidaan järjestää opiskelijoiden mahdollisuudet käyttää tietoaineistoja yhteisesti tuotetuissa opinnoissa?

21. Verkkoaineistot uusimuotoisessa yliopistossa? Jos uusimuotoisen yliopiston aloittaessa aineistot jouduttaisiin ostamaan koko organisaatiolle nykyisin hinnoitteluperustein, joissa aineiston hintaan vaikuttaa organisaation FTE-luku, hinnat todennäköisesti muodostuisivat sellaisiksi, että nykyisen kaltaista aineistotarjontaa olisi mahdotonta ylläpitää, saati kehittää. => Vaikutukset tutkimukseen ja koulutukseen? Jos käyttäjiksi voidaan kohtuullisin hinnoin määritellä vain yliopisto-organisaation opiskelijat ja henkilökunta, yliopistojen innovatiiviset ym. yritysyhteistyöhankkeet eivät saa mahdollisuutta hyödyntää tietoaineistoja. => Vaikutukset hankkeen tietohuoltoon ja resurssien käyttöön, yliopistojen tulokseen tällä alueella?

22. FTE-luvut TuKKK ja TY

23. School-kohtaiset lisenssit Verkkotietoaineistot ovat tutkimuksen välttämätöntä infrastruktuuria! Miten niiden tasapuolinen saatavuus eri tieteenaloilla jatkossa turvataan? Nykyiset mallit eivät välttämättä toimi uudentyyppisissä organisaatiossa ja toimintamuodoissa. Ratkaisuna school –kohtaiset lisenssit? • School on toiminnallisesti itsenäinen. • Hankinta ja tarjonta voidaan profiloida selkeästi tieteenaloittain • Tukee erikoistumista • Yhteiset aineistot? Poikkitieteellinen tutkimus?

24. Joitakin toiveita… • Uusien sopimusmallien tulisi toisaalta olla joustavia, toisaalta pitkäjänteisiä. • Lähtökohdan tulisi olla eri tieteenalojen kilpailukyvyn turvaaminen. • Uusien käyttäjäryhmien mukaantuloon olisi varauduttava. • Mallit eivät saisi suosia vain suuria konsortioita ja kalliita tieteenaloja.

25. ”Tiede, tutkimus ja opetus huipulle” – myös muuttuvassa toimintaympäristössä! Kiitos kuuntelemisesta, FinELib!