Kiehtova toinen. Hyönteisharrastajien eläinsuhteista. Minna Santaoja, minna.santaoja@uta.fi

1. Kiehtova toinen. Hyönteisharrastajien eläinsuhteista. Minna Santaoja, minna.santaoja@uta.fi Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu / ympäristöpolitiikka

2. Lähtökohtia • Ympäristöpolitiikan väitöskirja ”Rakkaudesta luontoon. Luontoharrastajat luonnonsuojelun toimijoina” esitarkastuksessa • Tarkastelussa erikoistuneet lajiharrastajat: kasvi-, hyönteis-, sieni- ja lintuharrastajat, liikkeelle Tampereelta Aineisto • Harrastajien haastatteluita, havainnointia kokoontumisissa • Harrastajien julkaisut kiinnostavia hybridejä: tieteellisten havaintojen raportointia referee-journaaleja vapaamuotoisemmin • Puute: harrastajien havainnointi maastossa

3. Vesiperhostoukkien keräilyä Oulangan kansallispuistossa (Rinne 2013) Lounaan jälkeen ryntäytimme rautahepomme Kitkajoen rantamia kohden. Tähtäimessämme oli tieteelle toukkana kuvaamaton hiilikilvekäs (Molanna nigra), jonka aikuisia oli edellisenä suvena paikalta yhytetty. Vajaan kilometrin taival metsäautotieltä rantaan johdatti seurueemme laajan avohakkuuaukean poikki, jonka hiekkaiselle kamaralle oli noussut ilahduttavissa määrin tuoreita korvasieniä. Keräilimme niitä hyvän tovin ajatuksella, että muhennos olisi pikantti lisä dässä – niin kuin se totta vie olikin.

4. Harrastuksen yhteiskunnallinen relevanssi • Valtaosa luonnonsuojelussa käytettävästä havaintodatasta tulee harrastajilta; luonnontieteellisten museoiden kokoelmat suurelta osin harrastajien keräämiä • Tiivistä yhteistyötä harrastajien ja ammattilaisten välillä mm. uhanalaistyöryhmissä, harrastajien asiantuntijuus tunnustettu, erikoisalallaan jopa kansainvälisiä huippuja • Muutokset biologian painotuksissa -> edistyneet harrastajat opettavat lajintuntemusta yliopistoissa! • Luontoharrastajat toimivat luonnon ”puhemiehinä” ja tuottavat paitsi havaintoja, myös kulttuurisia representaatioita luonnosta; osallistuvat luonto- ja eläinkäsitystemme muodostumiseen

5. Luontoharrastus muutoksessa • Luonnon tuntemus heikentynyt, esim. kasvilajeja tunnetaan heikosti (Arja Kaasinen 2009) • Samalla lintuharrastuksen suosio lisääntynyt; BirdLife Suomen 30 paikallisyhdistyksessä yhteensä 11 000 jäsentä • Perhoset toiseksi suosituin harrastuskohde: Suomen perhostutkijain seuralla n. 1000 jäsentä, hyönteisyhdistyksiä ~5 • Muutoksia harrastajakentässä: Harrastajat ikääntyvät, harrastus ”pinnallistuu” (bongaus metsästyksenä) • Minkälaisissa kantimissa luonnon tuntemuksemme on jatkossa?

6. Tietokäytäntöjen performatiivisuus • Havainnoinnin tieteellisyyden painottaminen ja luontotiedon tavaraistaminen luo harrastajayhteisöihin sosiaalisia hierarkioita, sulkee ulos erilaisia harrastustapoja ja osan harrastajista (arkisen luontokokemuksen arvottomuus) • Tieteistyminen peittää muunlaisten luontosuhteiden ja tietämisen tapojen merkityksellisyyttä ja kaventaa paitsi käsitystämme luonnosta, myös käsitystä itsestämme ja maailmassa olemisemme tavoista. In our common methods, we not only determine the location of agency but we also attempt comprehensive and systematic disenchantment. (John Law 2004) How to write consistently boring scientific literature (Sand-Jensen 2007): 9. Degrade species and biology to statistical elements A very special beech forest, located 120 km away, houses numerous rare plant species. There is no reason to make a fuss about this particular forest because the number of common species in a nearby forest is not significantly different.

7. Tietämisen affektiivisuus Tiedon saaminen luonnosta edellyttää luonnossa olemista ja luonnolle avartumista – affektiivista luontosuhdetta Liito-oravakartoittajat tietävät siksi, että he kävelevät. Sen lisäksi he kyykistelevät, tähystävät ja tunnustelevat etsiessään johtolankoja metsässä. He kykenevät kehollisuuden kautta toteutuvaan performatiiviseen tietämiseen.(Ari Jokinen 2011) Harrastusta pitää yllä affektiivinen luontosuhde Tieteelliset käytännöt eivät ole riittäneet pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden tuhoutumista, tarvitaan luonnosta lumoutumista. Luontoharrastuksen affektiivisuuden ja emotionaalisuuden esiin tuominen voi avata tilaa uudenlaiselle ympäristökansalaisuudelle (vrt. Janna Kantola: kuvittelun potentiaali).

8. Eroja eläinten karismassa • Lintujen ja perhosten suosion taustalla karisma ja havaittavuus (Jamie Lorimer 2006): esteettisesti näyttäviä ja liikkuvia, kommunikoivat ihmiskehon fysiologialle sopivin tavoin (näkö, kuulo), ajallisesti synkronissa ihmisen kanssa (päivä/yöaktiivisuus) • Kyllä se tietysti vähän on semmonen trendikäs ja poikamainenkin harrastus. Siihen liittyy tiettyä kilpailumentaliteettia, se on vähän toisenlaista kuin kasvien kanssa nysvääminen, se on semmonen vähän niinkun vanhojen tätien puuhaa. […] Linnut on semmonen nuorekas harrastus. Että ne on kauniita, lentäviä, liikkuvia, äänteleviä, että ne ei jökötä paikallaan niin kuin kasvit. [H4] • Söpö (cuddly) vs. villi (feral) karisma – sympaattista tai ei • Hyönteiset haittaeläiminä vs. Elintärkeänä osana monimuotoisuutta • Four characteristics of insects that provoke 'frightening fantasies': multiplicity, monstrocity, autonomy, parasitism (Hillman 1988, Lorimerin 2007 mukaan) • Hyönteisharrastus antropomorfismin kritiikkinä & pakona ”sivilisaatiosta”?

9. Ornimisen sietämätön keveys • Hallittavuus: Suomesta tunnetaan noin 470 lintulajia; hyönteislajeja 21 000 vuoteen 2007 mennessä • On tietysti vähän monimutkaisempaa harrastaa hyönteisiä. Ensin sun täytyy löytää se. Sit sun täytyy tappaa se. Sit se täytyy levittää ja antaa kuivua, tai neulata siinä välissä. Sit sulla täytyy olla kokoelmatilat, laatikot ja kaapit. Kun sit sä ostat kiikarin ja lintukirjan ja meet sinne kattoo kauniita lintuja. [H9/1]

10. Hyönteiset kulttuurissa

11. Se mitä ei tunneta, pelottaa. Luonnontuntemus on suomalaisten keskuudessa laskenut pohjamutiin, siksi kaikkein uskomattomimmatkin tarinat saavat täällä puntit tutisemaan. Tappajahauet vaanivat laitureiden alla. Kyy on edelleen lainsuojaton. Ilves pelottaa ihmisiä Hyvinkäällä. Jos Kiven seitsemän veljestä eläisivät tämän päivän Suomessa, eivät he tarvitsisi härkälaumaa hypätäkseen kivenlohkareen päälle turvaan. Nykyveljekset pomppaisivat karkuun jo varvikossa lymyileviä punkkeja. Hämähäkkieläinten lisäksi myös hyönteiset saavat osansa. Uustulokkaat, hirvikärpänen ja herhiläinen, saavat eniten kieltestä huomiota. Marjat ja sienet jäävät metsiin, kun hirvikärpäset ahdistavat. Toistaiseksi vähälle huomiolle on jäänyt kyynelyökkösen kyky imeä verta ihon läpi kuin vampyyrilepakko. Joutuvatkohan tunnistusongelmien takia kaikki yökköset kohta mustalle listalle? (Piirainen 2013)

12. No se oli ihan selvästi tietty ihminen, et se oli äidin vanha perhetuttu.Olinkohan mä nyt 7 vuotta sitten. No sitten ne kutsu niille kotiin ja... sillä oli kohtalainen perhoskokoelma, ja kaikki haavit ja pelit ja vehkeet, ja sit mä olin kai isää käskeny, et nyt tarttee saada tommonen, ja siitä se sitten lähti. [H6] No siinä on semmonen hassu asia että yritin noita lapsia innostaa mutta innostuin sitten ite. [H28] Harrastuksen alku

13. Käytäntö • Kesällä ollaan maastossa, sitten syksyllä kirjotetaan raportteja, ja keväällä aina luullaan että no nyt tää vähäks aikaa helpottaa, mutta tehdään kaikkia rästijuttuja mitä on syksyltä jääny, ja sitte kevät tulee aina kauheen aikasin, ja sit on taas kiirettä suunnitella seuraavan kesän juttuja. • Semmosilla pienillä yhteen autoon menevillä porukoilla, aika paljon itekseenkin tietty. Lähdetään jonnekin ja ollaan päivä ja tullaan pois. Nytte se on yleensä että on joku tämmönen vähintään yhden kesän menevä projekti. • Kohde selvitetään tai lajisto selvitetään. Jos on kohdeselvitys, ni yleensä sinne viedään hyönteispyydyksiä. Ja se että mitä pyydyksiä sinne viedään riippuu siitä että minkä tyyppistä lajistoo halutaan selvittää. Ja se taas riippuu siitä , minkä tyyppinen paikka se on. Otetaan kaikki yksilöt talteen ja pistetään en puteliin ja tutkitaan että mitä sieltä tuli. Ja sit jos on jotain lajiselvityksiä ni pitää tuntea se laji . Ottaa selville että mistä sitä aikasemmin on havaittu ja sitte käydä kattoo ne, ja mahdolliset muut paikat, missä sitä lajia esiintyy.

14. Keksiminen, sankaritarinat • Tänä kesänä oli ensmäistä kertaa, en mä tiedä oliko se maailmassa... keksiny yks kaveri että se voi jonkun tietyn paikan kovakuoriaislajiston selvittää sillä lailla että se oli löytäny muurahaispesän, ja sitten muurahaisilla tietyillä lajeilla on semmonen systeemi, että niillä on vähän niinku kaatopaikka. Että ne roudaa sinne kaatopaikalle semmoset kaikki saaliseläinten palat mitä ne ei voi hyödyntää. Ni se oli ämpärillä ottanu semmosen kaatopaikan, ottanu sen mukaansa, ja tutkinu siitä että minkälaisia kovakuoriaisten kuoria, eli selkäkilpiä sieltä löytyy. Se vielä esitti asian sillee että se ensin kerto että hän puolessa tunnissa löys toistasataa kovakuoriaislajia käyttäen muoviämpäriä. Ja sitte kaikki muut arvuutteli että mitä tää kaveri oikeen oli tehny, että miten se oli mahdollista. Ja sitten vasta myöhemmin iltapäivällä paljasti että mikä se metodi oli. Ja ei ainakaan kukaan tiedä et kukaan ois aikasemmin tehny tuommosta. Että niinkun kaikkee voi tehdä ja keksiä. [H6] • - Paljon tuntematonta: mahdollistaa menetelmällisen ym. kekseliäisyyden

15. Yksinäiset tutkijatyypit • Osa jäsenistä on jotka kulkee aina yksinään. Ja osa kulkee aina porukassa. Että kyllähän nämä on hyvin suosittuja nämä harrastajaryhmätapaamiset, koska siinä oppii hyvin paljon. Kyllähän tämä hiukan siis omalaatuista väkeä on, mutta kyllä harrastajapiireissä aina, kyllä vaikka jossain huippu-urheilussa on omituista väkeä. Omituista väkeä on eri puolilla varmaan. Kyllä nämä on tämmösiä hyvin toverillisia nämä tilaisuudet. Uudet jäsenet yritetään ottaa ystävällisesti vastaan, vaikkakin tämä hyönteisharrastus ruokkii semmosia niinkun vähän nyt yksinäisajattelijoita joita niitäkin on sitten, joille ihan psykiatrit on antaneet diagnooseja ja tällä tavalla, mutta ei se nyt sen omituisempi tartte olla. [H28] • - harrastajien karisma

16. Estetiikka • Tuijotellaan sitten pikkuperhosia, ne näyttää mikroskoopilla aika leuhkan näkösiltä. • Se oli kauniisti siinä kuvattavana • Piiraisen Terohan piirtää nää meidän lehden kansikuvat aina. Meikäläinenkin harrastaa, tuolla Sampolassa käy piirustelemassa kerran viikossa. • Tampereen hyönteistutkijain seuran puheenjohtaja Tero Piirainen on vastannut Suomen kukkakärpästen suomenkielisistä nimistä, esimerkkeinä sarakarttukirvari, töpösurri ja honkapuuhari. Saavutusta on verrattu Tampereen hyönteistutkijain seuran kokouksessa leikillisesti Agricolan saavutuksiin suomen kielen edistäjänä.

17. Tappaminen • Muutama vuos sitten ei harrastajissa ollu oikeestaan semmosia jotka mitenkään kyseenalaisti tuota, et oli perhoskirja, jossa oli kaikki kokoelmayksilöt ja noin edelleen, ja sit oli kappale tai kaks semmosille niinkun hempeille ihmisille että voihan niitä ny harrastaa muutenkin, mutta oikeesti jos niitä nyt aikoo harrastaa niin tää on se oikee systeemi. Mut nyt ihan niinku viime aikoina on enemmänki ollu sitä, Forssmanin ja jonku sen kaverin tekemä perhoskirja. Ni se on vahvasti semmonen että perhosia ei saa tappaa. Mut... kyl se edelleen on meidän tosiharrastajien keskuudessa, ei sitä pidetä mitenkään olennaisena kysymyksenä. Et vaikka me kerätään ja tapetaan niitä hyönteisiä vaikka kuin paljon, niin suurin osa meistä tappaa niitä hyönteisiä paljon enemmän kaikilla muilla tavoilla kun pistää purkkiin. Että sitä ei tarvii montaa sataa kilsaa autolla ajaa kun tulee tappaneeks ihan yhtä paljon. Ja... se on vähän semmonen että... nekin jotka sanoo että hyönteisiä ei saa tappaa, niin harva niistä sanoo ettei hyttysiä tai kärpäsiä saa tappaa. Että perhosia ei saa tappaa koska ne on kauniita. Et siinä on vähän semmosta että pörrösiä, kivoja eläimiä ei saa tappaa. Mut sitte kaikkia rumia ja ikäviä saa tappaa. Ei siinä ihan täysin ne perusteet oo silleen kestäviä.

18. Merkitys • Muitten täytyy matkustaa johonkin helkkarin kuuseen nähdäkseen jotain ihmeellistä. Mutta ei tartte kuin kurkkaa vaan nurmikkoon tai kääntää lehti niin siellähän se on ihmeellinen maailma. [H28] • Niin, täähän on kuitenkin sivuseikka tää hyönteispuoli tässä hyönteisharrastuksessa, että se on se kulkee tuolla ja kattella ympärilleen. • Työ on semmonen niinkun pakollinen hoidettava, että työ on niinkun...mielenkiintosta ja motivoivaa sinänsä, mut en mä sitä pidä silleen tärkeenä kun tätä harrastusta. Et niinkun se että jos loppus tulemasta uusia puhelimia niin ei se niinku, ei se maailmaa kaatas mihinkään, että tää harrastus on oikeesti semmonen joka on tärkee, tärkee niinkun kokonaisuudelle. Henkilökohtasesti on tärkee että on kotihommat kunnossa, mut sit tää harrastus on niinku tärkeintä maailmassa. Kyllä mä vähän koen silleen, että ei niinkun aikaansa voi mitenkään paremmin käyttää. [H6]

19. Kyl sillä jonkun verran varmaan on semmosta ihan puhtaasti tieteellistä mielenkiintoo, löytää jotain jotain uutta ja pystyy jollain lailla olee hyödyks. Mut viime aikoina on alkanu tuntuu et se on enemmän sitä niinku luonnosuojelua, ihan pohjimmiltaan. [H6] Hyönteisharrastuksen rikas alakulttuuri, välähdyksiä harrastajien affektiivisista eläinsuhteista. Pohdittavaa: Mitä emootiot ovat ja miten niitä voi tutkia? Mikä on emootioiden ympäristöpoliittinen relevanssi? Miten integroitavissa luonnonsuojelun tietokäytäntöihin? Kiitos!