Mihin lapsi tarvitsee perhettä?

1. Mihin lapsi tarvitsee perhettä? Esitelmä Diakoniapäivillä Kuopiossa perjantaina 5.10.2012 Jari Sinkkonen LT, lastenpsykiatrian dosentti Pelastakaa Lapset Turun yliopisto

2. Mikä on perhe? • On ydinperheitä, yksinhuoltajaperheitä, uusperheitä, sateenkaariperheitä… • Se aikuisten ja lasten joukko, joka syö samasta jääkaapista? • Lapsen kannalta olennaista on, että perhe tarjoaa hänelle mahdollisuuden a) solmia turvallisia kiintymyssuhteita b) kasvaa yhteisössä, jossa on kaksi sukupolvea, lapset ja aikuiset

3. Vanhempien hyvä parisuhde – lapsen ”paras koti”? • Hyvän parisuhteen ominaisuuksia • Irrottautuminen lapsuudenperheestä • ”Me-hengen” luominen: mietitään, mikä on hyvää sinulle, minulle ja yhteiselle liitolle • Kaikesta voi ja saa puhua mutta ei ole pakkoa • Kyky sietää läheisyyttä ja riippuvuutta (joka aktivoi aluksi lapsuudenkokemuksia) • Huumori! • Että muistaa, millaiseen ihmiseen aikanaan rakastui (vaikka vuodet vierivät) • Seksuaalisuhteen tuoreena ja elävänä pitäminen • Liitto on ensisijainen, lapset tulevat ”siipeilemään”

4. Parisuhteen hormonijärjestelmät • Testosteroni, ”miessukuhormoni” on sukupuolisen halun hormoni sekä naisilla että miehillä • Dopamiini on rakastumisen, mielihyvän ja riippuvuuksien hormoni (”en voi elää ilman häntä”). Dopamiini aktivoi, ”antaa virtaa” • Oksitosiini, sitoutumisen neuromodulaattori. Se on tekemisissä hellyyden, luottamuksen ja turvallisuudentunteen kanssa • Joskus järjestys oli dopamiinista testosteroniin ja siitä oksitosiiniin, nykyisin muukin järjestys on mahdollinen…

5. Lapsen kiintymyssuhteet • Lapsi tarvitsee kokemuksen, että on itseään vahvempien aikuisten hoivissa • Turvallinen kiintymyssuhde syntyy, kun lapsi elää ennakoitavassa maailmassa ja voi tuoda vuorovaikutukseen kaikenlaisettunteet tarvitsematta pelätä rangaistusta • Välttelevästi kiintynyt lapsi on joutunut tukahduttamaan ennen muuta kielteisiä tunteitaan • Ristiriitaisesti kiintynyt lapsi hallitsee arvaamattomaksi kokemaansa ympäristöä voimakkailla tunteenpurkauksilla

6. Rajattomat lapset – pikku tyrannejako? • Suomalainen kasvatusperintö on ollut välttelevä • Lasta ei saanut kehua, ettei tämä ylpisty • Lapsen fyysinen hyvänä pitäminen oli vähäistä • Kiukutella ei saanut, piti olla ”reipas” • Nykyisin pyritään suojelemaan lapsia pettymyksiltä; vanhempien toive on ”ikuinen sunnuntai”  monimutkaisia laulu- ja tanssiesityksiä, kun on pakko rajoittaa • Lapset joutuvat ottamaan vallan ja luomaan itse itselleen turvallisuuden illuusion silloin, kun vanhemmista ei siihen ole • Käyttäytyvät manipulatiivisesti ja tunnepitoisesti

7. Isyydestä I • Miehen antautuminen isyyteen on hyväksi sekä hänelle itselleen, lapsille että puolisollekin • Isäksi tuleminen on mutkikas prosessi, jossa aktivoituvat lapsuudenaikaiset suhteet äitiin ja varsinkin isään • Miehessä tapahtuu erilaisia hormonaalisia muutoksia raskauden ja vauvan syntymän aikoihin (testosteronitaso laskee, prolaktiinin ja vasopressiinin tasot kohoavat) • Mieskin voi masentua odotusaikana ja vauvan synnyttyä

8. Isyydestä II • Lapselle on eduksi, jos hän saa kokea sekä naisen että miehen epäseksuaalista rakkautta • Isä ja äiti tuntuvat ja tuoksuvat erilaisilta; heillä on erilainen ääni, erilaiset liikkeet, ilmeet, leikit ja kujeet • Lapsi tutustuu kahteen erilaiseen suhteessa olemisen tapaan ja tekee tiedostamattaan vertailuja niiden välillä • Äiti tuo turvallisuudentunnetta lohduttamalla ja olemalla lähellä; isä on lapselle luottavaisen tutkimisen tuki • ”Äiti repun mulle täytti, isä ilmansuunnat näytti”

9. Isyydestä III • Isät ovat usein erinomaisia leikkijöitä • Isä lujittaa poikansa maskuliinisuutta ja tyttärensä feminiinisyyttä • Isä on tärkeä lapsen tiedollisen kehityksen tuki • Erikoisen tärkeä isän rooli on sukupolvien välisen rajan kannalta (”rajojen raja”) • Isä vetää puolisonsa aikuiseen parisuhteeseen ja seksuaalisuuteen  äidistä tulee lapsen silmissä myös nainen, ja isästä myös mies • Sukupolvien välinen raja askarruttaa ja harmittaa lasta: jos hän ei pysty lyömään kiilaa vanhempien väliseen suhteeseen, hänen on pakko sietää oma pienuutensa ja etsiä keinoja pienuuden surkeudesta selviämiseksi

10. Entä ne kuuluisat rajat? • Jos lapsi varttuu perheessä, jossa sukupolvien välinen raja on selkeä ja enemmän tai vähemmän loukkaamaton, hänen ei tarvitse kyseenalaistaa kaikkea, mitä vanhemmat sanovat • Rutiineista on suurta hyötyä • Rajan asettaminen on yritys estää lasta joutumasta pulaan, sillä hän ei vielä pysty ennakoimaan vaaroja ja toimii impulsiivisesti • Vanhemman ei pitäisi koskaan joutua valtataisteluun lapsen kanssa

11. Entä jos on vain yksi vanhempi? • Perheessä asuvien aikuisten lukumäärä ei välttämättä ole keskeinen kysymys lapsen hyvinvoinnin kannalta: äiti/isä voi olla henkisesti poissa vaikka on fyysisesti paikalla • Ns. triadinen kyky on tärkeä, so. aikuisen kyky ylläpitää käsitystä lapsesta äidin, isän ja itsensä muodostamassa kolmiossa silloinkin, kun on vain yksi vanhempi • Yh-vanhemman haasteena on säilyttää aikuisuutensa ja seksuaalisuutensa ja ylläpitää sukupolvien välistä rajaa

12. Lapset tarvitsevat rauhaa • Lasten kasvattaminen on ”ongella olemista”, ts. lapsen aitoa kuuntelemista ja hänen tilanteeseensa eläytymistä ja ratkaisujen tekemistä syntyneen ymmärryksen pohjalta • Kasvatusvinkeistä ei ole mitään hyötyä • Ongelmana on ärsykkeiden liiallinen määrä, lasten ylikuormittuminen ja stressaantuminen • Lapset tarvitsevat ”suloista joutenoloa”, josta syntyy leikki ja leikistä edelleen luovuus ja kokemus todellisesta itseydestä ja autonomiasta