1 / 45

Työhyvinvoiva Kainuu – keskeisiä tuloksia – miten edetään?

Työhyvinvoiva Kainuu – keskeisiä tuloksia – miten edetään?. Ulla Aitta, työelämän tutkija, Akava AKAVA-Kainuu seminaari 11.9.2010. Työhyvinvoiva Kainuu -esiselvitys Työhyvinvointikyselyn tulokset. Työhyvinvointi on yhteinen asia.

sukey
Download Presentation

Työhyvinvoiva Kainuu – keskeisiä tuloksia – miten edetään?

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Työhyvinvoiva Kainuu – keskeisiä tuloksia – miten edetään? Ulla Aitta, työelämän tutkija, Akava AKAVA-Kainuu seminaari 11.9.2010

  2. Työhyvinvoiva Kainuu -esiselvitysTyöhyvinvointikyselyn tulokset Työhyvinvointi on yhteinen asia Projektikoodi S10993. Esiselvitystä on rahoittanut Kainuun ELY-keskus ESR-varoin. Lähde: selvitysmies Esko Pääskylä

  3. Hanke tiivistettynä • Toteuttajia: Akava Kainuu, Elinkeinoelämän keskusliitto Oulu, SAK Kainuun Ammatillinen Paikallisjärjestö ry, STTK Kainuun aluetoimikunta, Kainuun Yrittäjät ry., Kajaanin yliopistokeskus, Lex Kainuu ry (Esko Pääskylä) ja Kainuun ELY –keskus (ESR-rahoitus); • Työhyvinvointikysely syksyllä 2009 noin 1 400:lle työpaikalle sekä yksityisellä että julkisella sektorilla; Vastauksia n. 100 kpl, joista osa edusti työpaikan yhteisiä (työnantaja + työntekijät) vastauksia, osa työntekijöiden omia vastauksia ja osa työantajan omia vastauksia; • Kyseessä esiselvitys, jonka vastaukset antavat viitteitä siihen, miten varsinainen tutkimushanke tulisi toteuttaa ja mihin teemoihin tulisi jatkossa keskittyä. Lähde: selvitysmies Esko Pääskylä Ulla Aitta

  4. Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys PÄÄTAVOITE Välillinen päätavoite on työhyvinvoinnin edistäminen kainuulaisilla työpaikoilla ja samalla työn tuottavuuden lisääminen. TOIMINTAFILOSOFIA Ohjausryhmä päätti heti aluksi, että päähuomio kiinnitetään nimenomaan työyhteisön, ei yksilön, työssä jaksamiseen. Lähde: selvitysmies Esko Pääskylä Ulla Aitta

  5. Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitysTyöhyvinvointikyselyn tulokset • TEEMAT, JOTKA PÄÄTETTIIN KONKRETISOIDA • Eläköitymisiän nostaminen ja työssä jaksamisen edistäminen työhyvinvointia lisäämällä. • Henkilöstöjohtamisen kehittäminen mukaan lukien asiantuntijaorganisaation johtaminen ja ikäjohtaminen. • 3. Työyhteisön ilmapiiriongelmien ratkaisu avoimuuden ja luottamuksen rakentamisen kautta sekä työyhteisötason muutosvalmiuden lisääminen ennakoivin toimin. Lähde: selvitysmies Esko Pääskylä Ulla Aitta

  6. Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitysTyöhyvinvointikyselyn tulokset • TEEMAT, JOTKA PÄÄTETTIIN KONKRETISOIDA • Uudet työyhteisökohtaiset sekä työnantajan että työntekijöiden tarpeet huomioivat joustavat työaikamuodot (mm. työaikapankki), uudet työnteon muodot (mm. etätyö) sekä laajemminkin työtehtävien uusi organisointi työyhteisötasolla (mm. työtehtävien kierrätys). • Työelämän ja yksityis/perhe-elämän yhteensovittaminen. Lähde: selvitysmies Esko Pääskylä Ulla Aitta

  7. Hankkeen vahvuudet • Yhteishanke: mukana kaikki keskeiset työelämän kehittämisen toimijat, mm. kaikki palkansaajakeskusjärjestöt ja työnantajakeskusjärjestöistä Elinkeinoelämän Keskusliitto sekä Suomen Yrittäjät; • Selvityksen kohteena työpaikka/työyhteisö – ei yksittäinen työntekijä; • Hankkeen tavoitteena ei ollut yksittäisten työntekijöiden hyvin- tai pahoinvointia kuvaavien oireiden selvittäminen, vaan pyrkimys selvittää työhyvinvointia ja sitä edistäviä tekijöitä työpaikkatasolla. Lähde: selvitysmies Esko Pääskylä Ulla Aitta

  8. Tutkimusasetelmaan liittyvät vaikeudet • Kuka/kenen vastaukset edustavat työpaikkaa tai työyhteisöä (työnantajien ja työntekijöiden vastausten keskiarvoa ei voida käyttää); • Vastaajajoukon kirjavuus: mukana työyhteisöjen kollektiivisia vastauksia, yksittäisten työntekijöiden vastauksia ja yksittäisten työnantajaedustajien vastauksia; • Muutosten mittaaminen (asiaintila parantunut – huonontunut); eri työpaikkojen lähtötilannetta ei faktatietona tunneta. Eri työpaikat lähtevät vastaamaan eri ’tasoilta’. Lähde: selvitysmies Esko Pääskylä Ulla Aitta

  9. Selvityksen kiinnostavia tuloksia • Työntekijöiden ja työnantajien yhtenäiset näkemykset: • oman työpaikan työhyvinvoinnin tilasta; • tarpeista ja keinoista mihin suuntaan ja miten työpaikkaa tulisi kehittää; • korkeasti koulutettujen vastaajien näkemykset lähempänä työnantajien näkemyksiä kuin muilla palkansaajilla. Poikkeuksena näkemys työsuhteen jatkuvuudesta. • Eroja yksityisen ja julkisen sektorin työpaikkojen näkemyksissä. Ulla Aitta

  10. Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitysTyöhyvinvointikyselyn tuloksetKAIKKIA VASTAAJIA KOSKEVA TARKASTELU Ulla Aitta Lähde: selvitysmies Esko Pääskylä

  11. Työnantajien ja työntekijöiden näkemykset oman työpaikan työhyvinvointimuutosten suunnasta Suunta parempaan (asteikko 1-5) • Työyhteisön muutosvalmius - työnantajat (3,56) - työntekijät (3,27) • Yhteistyön sujuvuus - työnantajat (3,37) - työntekijät (3,13) • Avun saaminen tarvittaessa - työnantajat (3,21) - työntekijät (3,08) Lähde: selvitysmies Esko Pääskylä Ulla Aitta

  12. Työnantajien ja työntekijöiden näkemykset oman työpaikan työhyvinvoinnin suunnastaSuunta huonompaan (asteikko 1-5) • Työssä jaksaminen • Työnantajat (2,63) • Työntekijät (2,56) • Varmuus työsuhteen jatkuvuudesta • työnantajat (2,68) • työntekijät (2,56) • ylemmät toimihenkilöt (2,21) Lähde: selvitysmies Esko Pääskylä Ulla Aitta

  13. Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitysTyöhyvinvointikyselyn tuloksetVASTAUKSET TYÖMARKKINA-ASEMAN MUKAAN Ulla Aitta Lähde: selvitysmies Esko Pääskylä

  14. Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitysTyöhyvinvointikyselyn tulokset VASTAUKSET TYÖMARKKINA-ASEMAN MUKAAN Huom. ylempien toimihenkilöiden voimakas reagoiminen työsuhteiden epävarmuuteen Ulla Aitta Lähde: selvitysmies Esko Pääskylä

  15. Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitysTyöhyvinvointikyselyn tulokset VASTAUKSET TYÖMARKKINA-ASEMAN MUKAAN Lähde: selvitysmies Esko Pääskylä Ulla Aitta

  16. Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitysTyöhyvinvointikyselyn tulokset VASTAUKSET TYÖMARKKINA-ASEMAN MUKAAN Työnantajan edustajat katsovat työyhteisönsä ilmapiirin parantuneen, ylemmät toimihenkilöt pysyneen ennallaan, toimihenkilöt heikentyneen vain vähän ja työntekijät heikentyneen paljon. Ulla Aitta Lähde: selvitysmies Esko Pääskylä

  17. Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitysTyöhyvinvointikyselyn tulokset YKSITYINEN VS. JULKINEN SEKTORI YKS. SEKTORI = violetti JULK. SEKTORI = harmaa Ulla Aitta Lähde: selvitysmies Esko Pääskylä

  18. Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitysTyöhyvinvointikyselyn tulokset YKSITYINEN VS. JULKINEN SEKTORI YKS. SEKTORI = violetti JULK. SEKTORI = harmaa Ulla Aitta Lähde: selvitysmies Esko Pääskylä

  19. Työpaikoilla toteutetut tai puuttuvat toimet– vaikutus työhyvinvointiin

  20. Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitysTyöhyvinvointikyselyn tuloksetKAIKKIA VASTAAJIA KOSKEVA TARKASTELU TYÖHYVINVOINTIA PALJONLISÄNNEITÄ TOIMIA: Työntekijöiden osaamisen kehittäminen Joustavat työaikajärjestelyt Osa-aikaeläke Vuorotteluvapaa Aslak- ja muut kuntoutukset Esimiestyön kehittäminen Lähde: selvitysmies Esko Pääskylä Ulla Aitta

  21. Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitysTyöhyvinvointikyselyn tuloksetKAIKKIA VASTAAJIA KOSKEVA TARKASTELU TOIMET, JOIDEN PUUTEVÄHENTÄNYT PALJON TYÖHYVINVOINTIA TYÖYHTEISÖSSÄ: Virkistyspäivien puute Työaikapankin puute Aslak- tai muun kuntoutuksen puute Tyky-toiminnan puute Liikuntatoimintaa ei tueta Kulttuuritoimintaa ei tueta Esimiestyötä ei kehitetä Etätyömahdollisuuden puute Lähde: selvitysmies Esko Pääskylä Ulla Aitta

  22. Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitysTyöhyvinvointikyselyn tuloksetKAIKKIA VASTAAJIA KOSKEVA TARKASTELU • Kun tarkastellaan ”toimet lisänneet paljon työhyvinvointia” ja ”toimien puute vähentänyt paljon työhyvinvointia” -vastauksia, on nykytilanteeseen verrattuna eniten tarvetta: • työaikapankille • esimiestyön kehittämiselle ja • etätyömahdollisuudelle. Lähde: selvitysmies Esko Pääskylä Ulla Aitta

  23. Hyväksi koettuja eli muillekin työpaikoille suositeltavia käytäntöjä 1. Keskinäisen luottamuksen ja vuorovaikutuksen edistäminen työpaikkapalaverit, me –henki, vastuun jakaminen 2. Yhteiset virkistys-, liikunta- ja kulttuuritilaisuudet 3. Joustavat työaikajärjestelyt työaikapankki, vuorotteluvapaa, osa-aikaeläke, vuosityöaika, työaika-autonomia Ulla Aitta

  24. Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitysSuositukset: aktivointihanke Esiselvitys toi esille, että sekä työnantajan edustajat että työntekijäpuoli kokevat tarvetta edistää työhyvinvointia. Työyhteisöissä ollaan usein neuvottomia, mitä tulisi käytännössä tehdä. Jatkossa tarvitaan aktivointihanke, joka neuvoo työpaikkatasolla, miten toimia. Lähde: selvitysmies Esko Pääskylä Ulla Aitta

  25. Työhyvinvoiva KainuuVertailua muuhun tutkimukseen

  26. Suomalaisten työolojen kolme vuosikymmentäTilastokeskuksen Työolotutkimusten tuloksia 1977-2008 Keskeisiä muutostrendejä Myönteisiä muutoksia: • Koulutustason nopea nousu • Osaamisen jatkuva kehittäminen • Kehittymis- ja etenemismahdollisuuksien lisääntyminen • Tiimityön kehittäminen, yhdessä tekeminen ja oppiminen • Määräaikaisten palvelussuhteiden vähentäminen • Työaikajoustojen lisääntyminen • Korvaamattomien ylitöiden väheneminen • Etätyömahdollisuuksien lisääntyminen Ulla Aitta

  27. Palkansaajakunnan rakennemuutoksia Lähde: Tilastokeskus, Työolojen kolme vuosikymmentä. 2008. Ulla Aitta

  28. Kehittymismahdollisuudet työssä Lähde: Tilastokeskus, Työolojen kolme vuosikymmentä. 2008. Ulla Aitta

  29. Lähde: Tilastokeskus, Työolojen kolme vuosikymmentä. 2008. Ulla Aitta

  30. Ulla Aitta Lähde: Tilastokeskus, Työolojen kolme vuosikymmentä. 2008.

  31. Lähde: Tilastokeskus, Työolojen kolme vuosikymmentä. 2008. Ulla Aitta

  32. Lähde: Tilastokeskus, Työolojen kolme vuosikymmentä. 2008. Ulla Aitta

  33. Ulla Aitta Lähde: Tilastokeskus, Työolojen kolme vuosikymmentä. 2008.

  34. Suomalaisten työolojen kolme vuosikymmentäTilastokeskuksenTyöolotutkimusten tuloksia 1977-2008 Keskeisiä muutostrendejä Kielteisiä muutoksia: • Työn henkisen rasittavuuden lisääntyminen • Työuupumuksen riskien lisääntyminen • Rasitusvammojen lisääntyminen • Kiireen lisääntyminen • Työn ja vapaa-ajan välisen eron hämärtyminen • Esimiesten ja alaisten välisten ristiriitojen lisääntyminen • Epävarmuustekijät, ennakoimattomat muutokset, irtisanomisuhat • Tehokkuuden ylikorostus, työsuoritusten tiukka mittaaminen Ulla Aitta

  35. Lähde: Tilastokeskus, Työolojen kolme vuosikymmentä. 2008. Ulla Aitta

  36. Lähde: Tilastokeskus, Työolojen kolme vuosikymmentä. 2008. Ulla Aitta

  37. Ulla Aitta

  38. Lähde: Tilastokeskus, Työolojen kolme vuosikymmentä. 2008. Ulla Aitta

  39. Lähde: Tilastokeskus, Työolojen kolme vuosikymmentä. 2008. Ulla Aitta

  40. Lähde: TEM, Työolobarometri, lokakuu 2008 Ulla Aitta

  41. Kuinka akavalaiset jaksaisivat työssä pitempään Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä hallitusohjelmakysely syksyllä 2009 25.11.2009 Ulla Aitta

  42. Lähde: Ahonen, Guy. Työterveyslaitos. 2009. Ulla Aitta

  43. Lähde: Ahonen, Guy. Työterveyslaitos. 2009. Ulla Aitta

  44. Oppiva ja kestävä talous Oppivat organisaatiot Työntekijät • Uudistamiskyky ja –motivaatio • korkea ammattitieto ja –taito • työhön sitoutuminen • työkyky, työhyvinvointi Osaava esimiestyö ja johtaminen Ulla Aitta

  45. Oppiva talous(Lundvall & Johnson 1994) • Tietovaltaisuus ei riitä, tärkeintä on kyky oppia. • Piirteitä: 1. Nopea muutos  vanha osaaminen muuttuu tarpeettomaksi  tarvitaan kykyä oppia uutta 2. IC-teknologian hyödyntäminen: informaation käsittelystä tietämyksen kasvuun 3. Oppivan talouden perusta ovat oppivat organisaatiot Ulla Aitta

More Related