1 / 22

MITEN OPPIA MUISTAMAAN PAREMMIN?

MITEN OPPIA MUISTAMAAN PAREMMIN?. Muistaminen oppimisessa ja muistitekniikat. Aikap4 Outi ja Mia. MUISTITEHTÄVÄ. FUNKTIO TANSKA KELLO KOGNITIO LUMIUKKO KANSANEDUSTAJA PYLVÄS KAULAKORU NOORA VOILEIPÄ. MUISTITEHTÄVÄ. SÄRKÄNNIEMI POSSUJUNA PELLE RANNEKE KUMMITUSTALO ONNENPYÖRÄ

susane
Download Presentation

MITEN OPPIA MUISTAMAAN PAREMMIN?

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. MITEN OPPIA MUISTAMAAN PAREMMIN? Muistaminen oppimisessa ja muistitekniikat Aikap4 Outi ja Mia

  2. MUISTITEHTÄVÄ • FUNKTIO • TANSKA • KELLO • KOGNITIO • LUMIUKKO • KANSANEDUSTAJA • PYLVÄS • KAULAKORU • NOORA • VOILEIPÄ

  3. MUISTITEHTÄVÄ • SÄRKÄNNIEMI • POSSUJUNA • PELLE • RANNEKE • KUMMITUSTALO • ONNENPYÖRÄ • NARUNVETO • KARUSELLI • HATTARA • DELFINAARIO

  4. MUISTAMINEN • Keskeinen kognitiivinen toiminto • Kolmivaiheinen toimintojen sarja: • Tiedon vastaanotto • Käsittely ja varastointi • Mieleenpalautus

  5. HEMOSTOLLISTA PERUSTAA • Tietoa käsiteltäessä aivojen hermosoluverkoissa tapahtuu kemiallista ja sähköistä toimintaa. • Tieto kiertää hermosoluissa siihen asti kun sitä tarvitaan tai kerrataan. • Oppimisen aikana synapsit aktiivia, levon aikana vahvistuvat • Pysyvässä tallennuksessa hermosoluissa tapahtuu kemiallisia muutoksia.

  6. MUISTIN RAKENNE Ärsykkeet, Tiedot, Kohteet, Aineistot • Sensoriset muistit: • Suuri tietomäärä • Ei valikoi ainesta • Kesto 0,2-3 sek. • Työmuisti: • Uutta tietoa sens.muistista • Vanhaa tietoa säilömuistista • Rajallinen kapasiteetti • Kesto 1-30 sek. • Kapasiteetti 7+/-2 • Säilömuisti: • Säilyttää tiedon kauan • Aika haalistaa • Motiivit ja tunteet vaikuttavat • Ongelmana hakuvihjeet

  7. MUISTAMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT • Välittäjäaineet vireänä opittu muistetaan paremmin lievän jännityksen aikainen adrenaliinin vapautuminen lisää yleensä muistamista paniikki estää muistamisen • Alkoholi ja rauhoittavat lääkkeet estävät muistin toimintaa. • Koska muistin tallennus vaiheittaista, viime tipan lukeminen yleensä turhaa.

  8. MUISTAMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT • Hyvin jäsennellyn aineksen muistaa paremmin. • Mitä syvällisemmin ja itseen liittyen aineistoa käsitellään, sitä paremmin se muistetaan ja opitaan. • Pinta- ja syväoppiminen: Tietoa voidaan käsitellä pinnallisesti ulkoa oppimilla tai syvällisesti työstäen. Pintakäsitelty tieto muistetaan jos se palautetaan välittömästi ja aineisto helppo. Syvällisesti työstetty aineisto muistetaan pitempään.

  9. MUISTAMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT • Kertaaminen: Käsittelytapa ja kertaaminen vaikuttavat tiedon säilyvyyteen. • Motivaatio • Pitemmän ajan kuluessa opiskeltu aines helpottavat muistamista. • Oppimisen jälkeen nukuttu yö helpottaa muistamista. • AINEISTOA YMMÄRRETTÄVÄ JA TYÖSTETTÄVÄ!

  10. MUISTAMISEEN LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ • Metakognitiot ja metamuisti: Tiedot omasta tiedosta, tiedonkäsittelystä, ajattelusta ja niistä strategioista, joita osaamme käyttää. • Assimilaatio: Uusi tieto sulautuu osaksi vanhaa tietoa ja toimintaan saadaan uusi ulottuvuus. • Akkommodaatio: Mukauttaminen, uusi tieto nivoutuu entiseen ja muuttaa koko tietorakennelmaa, entinenkin tieto muuttuu uuden ansiosta.

  11. UNOHTAMINEN JA MUISTIVIHJEET • Unohtamisen taustalla saattaa olla huolimaton havaitseminen tai pintapuolinen tiedonkäsittely eli tietoa ei ole alunperinkään tallennettu oikein. • Mieleenpalautus epäonnistuu usein puutteellisten hakuvihjeiden vuoksi. • HÄIRINTÄTEORIA sekä KULUMISTEORIA

  12. HYVÄ MUISTAMINEN • Parhaimman tuloksen taustalla: 1. Työskentelytapojen ja strategioiden muutokset. 2. Aktiivinen asioiden työstäminen 3. Tarkkaavaisuuden keskittäminen tietoisesti muistettavaan asiaan jo tallennusvaiheessa 4. Aineiston arviointi, tieto siitä mitä kannattaa silmäillä ja mitä lukea tehokkaasti

  13. HYVÄ MUISTAMINEN 5. Tietojen soveltaminen 6. Sopivien opiskelumenetelmien löytäminen 7. Oman tunnetilansa tiedostaminen

  14. MUISTAMISEN JA MIELEENPALAUTUKSEN ESTEITÄ Vihjeet eivät riitä Tieto ei järjesty Yhteys, tilanne ei ole samanlainen kuin alkuperäinen Tietoa ei tunnisteta Tieto ei sovi entiseen tietoon Asia ei liity itseen Aineistot liiaksi samankaltaisia Motivaatio on ollut vähäinen Torjunnat, pelot, väsymys estävät Mielikuvat heikkoja tai häilyviä

  15. VIDEO • http://areena.yle.fi/video/1336319 • Pohdi videossa esiteltyjä käsityksiä muistista ja muistamisen parantamisesta.

  16. MUISTITEKNIIKAT

  17. Muistitekniikat ovat tekniikoita, joiden avulla asioita voidaan tallentaa pitkäkestoiseen muistiin eli säilömuistiin.

  18. MATKAREITTI -TEKNIIKKA • Perustuu havainnointiin, assosiointiin, visualisointiin ja paikallistamiseen. • Matkareitti tarkoittaa henkilölle tiettyä tuttua reittiä, esim. lapsuudenkodista lähikaupalle. Reitiltä valitaan pisteitä, esim. oma huone, eteinen, etupiha jne. ja jokaiseen pisteeseen asetetaan muistettavan asian assosiaatio.

  19. MUISTIA PARANTAVIA RUOKIA • Mustikat • Rasvainen kala esim. lohi • Pinaatti • Omena • Valkosipuli • Punaviini

  20. Lähteet: • http://fi.wikipedia.org/wiki/muistitekniikat • Oddbjorn By: Memo, 2006 • Vilkko-Riihelä Anneli: Psyyke, 1999 • http://www.timmitaivot.fi

More Related