Miten kehityspolitiikan tavoitteita voisi paremmin edistää yritysten avulla?

1. Miten kehityspolitiikan tavoitteita voisi paremmin edistää yritysten avulla? Ajatuspaja e2:n seminaari EK:ssa 17.12.2008 Tapio Wallenius, Finnfund

2. Suomalaisyritykset kehitysmaissa; yleistä • Monille suomalaisyrityksille tuotanto edullisen kustannustason kehitysmaissa strategisesti tärkeää • Hyödyttänyt Suomea ja lähinnä keskituloisia kehitysmaita • Tähän asti pääsääntöisesti on edistänyt näiden yritysten työllistämistä Suomessa; ei työpaikkapakoa • Yritysten kansainvälinen kilpailukyky on edellyttänyt suomalaisen suunnittelun ja muun osaamisen yhdistämistä tuotantoon Kiinassa • Myös kyse menosta lähelle markkinoita, joskus myös raaka-aineita • Haaste: Kehitysmaissa tehdään jatkuvasti vaativampia tehtäviä, esimerkiksi tutkimusta ja tuotekehittelyä – pysyykö Suomi vauhdissa? • Afrikassa ei juuri suomalaisyritysten tuotannollisia investointeja, mutta vientiä jo melko runsaasti

3. Miksi suomalaisyrityksillä ei tuotantoa Afrikassa? • Kokonaistaloudellisen vakauden puute – talouskaaos • Huono yritysilmasto: byrokratia, korruptio, statismi,... • Huono infrastruktuuri: sähkö, vesi, liikenneinfra (tiet, satamat, lentokentät), tietoliikenne,.. • Kehno koulutustaso • Vaikka työntekijöitä löytyisi, kympit ja sadanpäämiehet kalliita. • Suppea verkosto hyödyllisiä yrityskumppaneita • Riittämätön kysyntä yksittäisessä maassa ja kaupan esteet viennille naapurimaihin. Land locked countries. • Historiallisten talousyhteyksien puuttuminen; hyvässä ja pahassa

4. Joko Afrikassa voi tehdä bisnestä? • Paljon muutoksia parempaan monissa maissa • Pitkä matka vielä siihen, että Afrikassa kannattaisi tuottaa esimerkiksi elektroniikkaa tai vaatteita maailmalle • Ongelmat tehtaan portin ulkopuolella. • Kasvavia bisnesmahdollisuuksia monessa muussa • Luonnonvarojen hyödyntäminen ja jalostaminen pidemmälle: kaivostuotteet, maa- ja metsätalouden tuotteet, turismi • Tuotanto kotimarkkinoille ja naapurimaihin • Tietotyö, jota heikko toimintaympäristö haittaa vähemmän

5. Lähivuosina (ennuste FF-kosketuspinnan kautta) • Suomalaisyrityksetkin etabloituvat uusiin maihin ja nykyisten kohdemaidensa uusille alueille: Vietnam, Länsi-Kiina, Bangladesh, Ukraina, Länsi-Balkan, Mosambik, Peru,.. • Vienti Afrikkaankin kasvaa taas kohisten, kunhan lamasta päästään • Operointia ja yrityskumppanuuksia myös Afrikassa • Tietotyön ulkoistusta eksoottisiinkin maihin. • Uusia etabloitujia palvelemaan kotimarkkinoita • Rakennustarvikkeet ja rakentaminen?, Elintarvikkeet?, Vedenpuhdistus?

6. Kehitysyhteistyö ja yritykset • Kohdemaiden yritystoiminnan tukeminen • Suomalaisen yritysosaamisen katalysointi

7. 1. Kehitysyhteistyön luontevia rooleja: Kehitysmaiden yritystoiminnan edistäminen • Poliittinen ja taloudellinen vakaus • Business climate - edistäminen • Pitäisikö Suomella olla erityinen rooli esimerkiksi telealan, hajautetun energiantuotannon ja vaikkapa mobiilipankkitoiminnan edellytyksissä. Ympäristöteknologia? Vrt Suomen AfT-policy. • Oleellista, ettei valtioiden välinen kehitysyhteistyö heikennä yksityisten yritysten kilpailuasemaa valtiollisiin yrityksiin verrattuna • Infrastruktuuri • Koulutus • Kauppapolitiikka

8. Suomalaisen yritysosaamisen katalysointi köyhiin maihin, erityisesti Afrikkaan • Perinteinen näkökulma: Suomen kehitysapuvaroilla asialle suomalaisia yrityksiä • Päätyvätkö markkinoille silloin Suomen parhaat vai ne, jotka tarvitsevat tukea ollakseen kilpailukykyisiä kansainvälisesti? • Usein ollut osa yritysepäystävällistä ja tehotonta politiikkaa • Ostetaan suomalaisyritykseltä ja lahjoitetaan kehitysmaavaltiolle, heikentäen kehitysmaayritysten mahdollisuuksia ja vääristäen markkinoita • Modernimpi näkökulma: • Edistetään parempaa yritysympäristöä, jossa paras voittaa • Edistetään yksityisen sektorin investointeja, julkisten sijaan, varsinkin uraauurtavia • Edistetään yrityskumppanuuksia

9. Nykyiset instrumentit • Finnfund • Finnpartnership • Liikekumppanuustuki • Matchmaking • Korkotukiluotot • Trust fundit kehityspankeissa • NDF

10. Mitä puuttuu? • Erityisriskirahoitus • Kehitysvaikutuksiltaan erittäin myönteiset hankkeet, joiden riskit niin suuria, ettei Finnfund itsekannattavasti voi sijoittaa • Lupailtu selvitellä vuodesta 2004 alkaen • Pilottihankkeiden rahoitus • UM-FF yhteistyö PPP hankkeissa: • Esim. UM rahoittaa regulaattoria tai reformeja ja Finnfund niiden mahdollistamia investointeja (esim. Village Connection) • Esim. UM rahoittaa tai subventoi (perinteisesti julkisia) investointeja, Finnfund rahoittaa yksityistä operaattoria (ja osainvestoijaa) • Esim. maaseudun sähköistys, vesihuolto • Esim. UM tukee pilottia ja Finnfund jatkoinvestointeja