Miten on keisari neuropsykoanalyysin vaatetuksen laita?

1. Miten on keisari neuropsykoanalyysin vaatetuksen laita? PsyT Vesa Talvitie HYKS:n psykiatrian klinikka 8.11. 2011 Kommentaattori prof. Johannes Lehtonen Perustuu artikkeliin Vesa Talvitie & Juhani Ihanus (2011, painossa) On neuropsychoanalytic metaphysics. The International Journal of Psychoanalysis, sekä teokseen V. Talvitie (2012) The Foundations of psychoanalytic theories – Project for a scientific enough psychoanalysis. Karnac.

2. NpsaKeisari HYKS 081111 VT neuropsykoanalyysi Saanut runsaasti myönteistä huomiota osakseen. Monet ei-psykoanalyyttiset tutkijat ovat siitä kiinnostuneita, kaikki analyytikot eivät. Ei ole yhtenäinen liike tai oppirakennelma, jolla olisi edustajiensa hyväksymät teesit. Ydinhenkilö Mark Solmsin ”freudilaisen” katsannon mukaan aivotutkimuksen avulla voidaan luoda vankempaa tieteellistä pohjaa psykoanalyysille, verifioida/falsifioida psykoanalyyttisia teorioita. Npsa-kirjoitukset tapaavat loppua fraasiin “...avaa mielenkiintoisia näkymiä psykoanalyysin ja neurotieteen yhtestyölle”, mutta villoja on nähty vähän. Journaalissa ja konferensseissa on painotettu voimakkaasti empiiristä (aivo)tutkimusta “filosofisten” reflektioiden kustannuksella.

3. NpsaKeisari HYKS 081111 VT Esitykseni (ja IJPA-artikkelin) pointti: 1. Neuropsykoanalyysin piirissä ei ole huomioitu, että “psykoanalyyttinen” mentalismi poikkeaa olennaisesti ”tavallisesta” mentalismista. Tämä aiheuttaa merkittäviä ongelmia. 2. Nämä ongelmat tulevat ilmeisiksi kun pohditaan psykoanalyyttisten ja neurofysiologisten selitysten suhdetta – onko oireille joko psykoanalyyttinen tai neurofysiologinen selitys, vai voivatko selitykset olla jotenkin rinnakkaisia?

4. NpsaKeisari HYKS 081111 VT Mentalismi ja materialismi Mentalismi Olettaa että ihmisellä on mieli (muisti- ja mielikuvia, tunteita...) ja että sillä on kausaalista voimaa (käteni heiluu koska päätin heiluttaa sitä) Houkutus & vahvuus: Välttämätön jotta voisi olla uskottava lajitoverina (jos meillä ei ole vapaata tahtoa, autovarkautta, pson uskottomuutta tai pedofiliaa ei voi paheksua) tai kliinikkona (miksi yrittää hoitaa somaattista tai psyykksitä sairautta jos ei ole mieltä&kärsimystä) Materialismi Kieltää että mieltä olisi olemassa (eliminatiivinen materialismi), tai ainakin että sillä olisi kausaalista voimaa (emergentti materialismi, ei-reduktiivinen materialismi [kaksoisaspektimonismi]) Houkutus & vahvuus: Pitää yllä toivetta, että että tiede voi (joskus) kattaa kaiken, tai ainakin rotia ettei mitä tähansa voi kutsua tieteeksi (jos voidaan olettaa aineeton mieli, miksei saman tien muitakin henkiolentoja?)

5. NpsaKeisari HYKS 081111 VT “tavallinen” mentalismi Arkipsykologian häpeämättömän dualistinen mentalismi: mieli on ruumiista erillinen substanssi, olento tai olemisen taso Aihepiirin filosofisista ongelmista tietoinen akateeminen mentalismi tunnistaa olemassa olevaksi vain sen, mikä on ilmeistä/vaikeasti kiistettävää, eli tietoisuuden kvaliteetit (tunnekokemukset, mielikuvat), ja välttää metafyysisesti monimutkaisia ja raskaita oletuksia esim. tiedostamattomasta mielen osasta [Peruste tälle kannalle ks. Strawson, G. (1994). Mental Reality. Cambridge: The MIT Press] Akateemiset mentalisti tapaavat väistellä/hallita dualismin vaaraa eri tavoin (mielellisyys on ihmisen olemisen aspekti, materian yksi ulottuvuus tai emergentti ominaisuus (monismi, emergentti materialismi...) Kliinistä todellisuutta lähellä elävä aivotutkija, psykiatri, kognitiivinen psykoterapeutti ja psykodynaaminen psykoterapeutti ovat kaikki mentalisteja (ei voi kieltää sitä mitä yrittää hoitaa). Näillä aloilla mind-body -ongelma tavataan jättää avoimeksi.

6. NpsaKeisari HYKS 081111 VT Mielen määritelmiä akateemisen mentalismin puitteissa "...consciousness is a feature of the brain... consciousness is a state the brain can be in, in the way that liquity and solidity are states that water can be in." (Searle 2008, 56) "To have a mind is to have an intellect and rational will. It is to be able to reason, to apprehend things as deliberate, decide or choose what to do or believe, and to modify one's feelings and attitudes, in the light of reasons."(Hacker 2010, 256) "Having a mind isn't like having brown eyes or a sore elbow... To say that something 'has a mind' is to classify it as a certain sort of thing capable of certain characteristic sorts of behaviors and functions (sensation, percepetion, memory, learning, reasoning, conciousess, action, and the like."(Kim 1998, 5)

7. NpsaKeisari HYKS 081111 VT “psykoanalyyttinen” mentalismi Psykoanalyysin (Freudin) mukaan mieli koostuu tietoisesta ja tiedostamattomasta osasta, mikä on yksi psykoanalyysin “kulmakivistä”: “The assumption that there are unconscious mental processes, the recognition of the theory of resistance and repression, the appreciation of the importance of sexuality and of the Oedipus complex—these constitute the principal subject-matter of psycho-analysis and the foundations of its theory. No one who cannot accept them all should count himself a psycho-analyst.”(Freud 1923a, 247) Tiedostamattoman oletettaneen sisältävän (torjuttuja) muistoja, haluja ja fantasioita; mentaalisen apparaatin; egon, idin & superegon; psyykkisen todellisuuden (psychic reality)... Freudilaisessa katsannossa tiedostamaton on oireden ym selittävä tekijä (mm objektisuhde- ja mentalisaatiokoulukunnan kohdalla tilanne on hieman toinen). Kulmakivistatus huomioiden olisi tärkeää määritellä mahdollisimman tarkasti mikä tiedostamaton on, miten se on, millainen se on, miksi sen olemassaolosta on syytä olla vakuuttunut, miten ilmenisi jos se ei olisi olemassa...

8. NpsaKeisari HYKS 081111 VT Sigmund Freudin luonnehdintoja ja argumentteja psykoanalyyttisen mentalismin puolesta "To most people who have been educated in philosophy the idea of anything psychical which is not also conscious is so inconceivable that it seems to them absurd and refutable simply by logic. I believe this is only because they have never studied the relevant phenomena of hypnosis and dreams, which – quite apart from pathological manifestations – necessitate this view. Their psychology of consciousness is incapable of solving the problems of dreams and hypnosis."(Freud 1923b, 13) “Indeed, we are obliged to say of some of these latent [unconscious, mental] states that the only respect in which they differ from conscious ones is precisely in the absence of consciousness.” (Freud 1915, 168) "...it [the Ego] is the mental agency which supervises all its own constituent processes" (Freud 1923b, 17) "...[melankoliassa] the ego gives itself up because it feels itself hated and persecuted by the super-ego, instead of loved. To the ego, therefore, living means the same as being loved—being loved by the super-ego, which here again appears as the representative of the id."(Freud 1923b, 58)"

9. NpsaKeisari HYKS 081111 VT Freudin seuraajien luonnehdintoja ja argumentteja psykoanalyyttisen mentalismin puolesta psychic reality and psychical “... has no language of its own. It cannot be broken down into mental and physical components, yet it can only be thought of as though it were mental, or as though it were physical.” Gomez (2005, 9-10) "...an entity such as 'the id' has only a theoretical, and not a concrete or real, existence; but even such a basic term as 'the unconscious' can be defined in different ways... the unconscious (as a phenomenon) can be experienced, but not the system Ucs., which is a component of our metapsychological constructions." (Schmidt-Hellerau 1995, 41; italics original) "...the unconscious in this most radical form signifies a state that is beyond experience, but nevertheless ‘inside’ the subject... In other words, the unconscious can only be captured by means of a theoretical construction."(Karlsson 2010, 79) "From Heidegger's ontological perspective, the unconscious is not a theoretical construct, nor is it 'in' my head, but 'out' there, in the world, a dimension of Being."(Thompson 2004, 26; italics original)

10. NpsaKeisari HYKS 081111 VT “psykoanalyyttinen mentalismi” tieteen näkökulmasta Psykoanalyysin tiedostamattoman määritelmät ovat vaikeasti tavoitettavia ja usein keskenään ristiriitaisia – psykoanalyysi ei näytä itsekään tietävän mikä tiedostamattoman pitäisi ajatella olevan. Tieteenfilosofian näkökulmasta kyse on metafyysisistä oletuksesta tai postuloidusta ”unobservablesta” (vrt flogiston, eetteri, atomin mikropartikkelit fysiikasssa) Uskonnoissa (Jumala ja vaikutuksensa asioiden kulkuun, karma...) ja muissa tieteen ulkopuolissa katsomuksissa (eetteripyörteet, säteilyt, energiavirrat...) tehdään myös metafyysisiä oletuksia. Demarkaatio-ongelma: kuinka vetää raja tieteen ja ei-tieteen välille. Psykoanalyysin olisi oltava tieteen puolella. Millä keinoin olisi selvitettävissä onko tiedostamaton olemassa? Mitä tiedostamattoman postulointi selittää (onko ”tiedostamaton teki sen” oikeastaan selitys)? Miten muut käyttäytymistieteen haarat tulevat toimeen ilman po postulaattia? Miksi vallitseva, metafyysisesti kevyempi ”aivojen hermoverkot/algoritmit/itseorganisoituvat rakenteet tekivät sen” -selitys on riittämätön?

11. sotku&sirkulaarisuus: selitettävä ilmiö on todiste selittävän tekijän olemassaolosta OIREET VIRHE- SUORITUKSET YM TIEDOSTAMATON Olemassaoloa ei voida havaita vaan vain päätellä vaikutuksistaan selittää todistaa olemassaolon NpsaKeisari HYKS 081111 VT

12. NpsaKeisari HYKS 081111 VT Neuropsykoanalyysin dilemma: Kääntääkö selkä ”tavanmukaiselle” (kogn. neurotieteelle) vai “psykoanalyyttiselle” (psykoanalyysille) mentalismille? Kaksi ydinkysymystä jos/kun selkä käännetään kognitiiviselle neurotieteelle & tavanomaiselle mentalismille: 1. Ovatko aivot ja tiedostamaton mieli jotenkin vuorovaikutuksessa? Jos ovat, niin miten? 2. Onko tiedostamattomalla (sisällöt: halut, muistot; rakenteet: id, ego, super-ego; prosessit: primääriprosessi) neuraaliset korrelaatit aivoissa, vai nimenomaan ei ole?

13. NpsaKeisari HYKS 081111 VT oireiden syyt ja niiden selittäminen neuropsykoanalyysin kontekstissa: Pikku Hans Pikku-Hans: Yksi Freudin tunnettuja tapauskertomuksia, 5-vuotias hevosfobiasta kärsivä poika, jota Freud ei itse tavannut (kuin vasta aikuisena). Olettakaamme yksinkertaisuuden ja & argumentin takia että fobia näyttäytyi (myös) käsien vapinana. Kognitiivisen neurotieteen & tavallisen mentalismin selitys: hevosen havaitseminen aktivoi hermoverkkoja (joiden muodostuminen on hyvin voinut tapahtua “oidipaalisissa” tilanteissa) > oireet. Freudin selitys: hevosen näkeminen aktivoi tiedostamattoman kastraatiopelon ja oidipaaliset toiveet > oireet. Jos neuropsykoanalyysi pitää kiinni psykoanalyyttisestä mentalismista, sen pitäisi uskottavuutensa takia esittää järkevä malli aivojen/kehon ja tiedostamattoman vuorovaikutuksesta ja kausaliteetin jakautumisesta niiden kesken (eli aiheuttaako oireet aivot vai tiedostamaton). Seuraavassa (kaikki?) loogiset vaihtoehdot tälle.

14. NpsaKeisari HYKS 081111 VT Tiedostamattoman ja aivojen suhde, vaihtoehto I: havainto – tiedostamaton – aivot – oireet TIEDOS-TAMA-TON

15. NpsaKeisari HYKS 081111 VT Tiedostamattoman ja aivojen suhde, vaihtoehto I: havainto – tiedostamaton – aivot – oireet Tiedostamaton detektoi ympäristön objektin, joka on torjuttujen sisältöjen kannalta relevantti > oireiden muodostuminen aivojen kautta tai suoraan Luonnehdinta: Tiedostamaton on aivoista erillinen sunstanssi (sillä ei ole neuraalista korrellaattia), se antaa aivoihin/kehoon inputtia, ja tämän myötä aivot aiheuttavat oireet kuten kognitiivinen neurotiede meitä opettaa Ongelmia: Mind-body -ongelman tuplaantuminen: sisältää oletuksen, että ei-tietoinen ja ei-aineellinen tekijä (toinen, ei-kartesiolainen mieli) vaikuttaa neurofysiologisiin prosesseihin (aivojen prosessit, käsien tärinä...). Neurotieteilijät eivät ole “havainneet” mentaalista tiedostamatonta, ja neuropsykoanalyysin pitäsi osoittaa että neurofysiologisissa prosesseissa on mentaalisesta tiedostamattomasta johtuvia epäjatkuvuuksia. Jos tiedostamaton on aivoista irrallinen järjestelmä, miten se detektoi ulkomaailman objektin (eli “tietää” että lähistöllä on hevonen)?

16. NpsaKeisari HYKS 081111 VT Tiedostamattoman ja aivojen suhde, vaihtoehto II: havainto – aivot – tiedostamaton – aivot – oireet TIEDOS-TAMA-TON

17. NpsaKeisari HYKS 081111 VT Tiedostamattoman ja aivojen suhde, vaihtoehto II: havainto – aivot – tiedostamaton – aivot – oireet Hans havaitsee hevosen > muodostuu tavanmukainen havainto > tiedostamaton “saa tiedon asiasta” > “määrää” aivot tuottamaan oireet Luonnehdinta: Kognitiiviset toiminnat tapahtuvat normaalisti paitsi jos tiedostamaton detektoi asiantilan olevan merkittävä sen kannalta, ja näissä poikkeustapauksissa “ryhtyy erityistoimiin” aiheuttamalla oireita, lipsahduksia jne. Tiedostamaton on aivoista erillinen sunstanssi (sillä ei ole neuraalista korrellaattia). Ongelmia: Mind-body -ongelman tuplaantuminen: sisältää oletuksen, että ei-tietoinen ja ei-aineellinen tekijä (toinen, ei-kartesiolainen mieli) vaikuttaa neurofysiologisiin prosesseihin (aivojen prosessit, käsien tärinä...). Neurotieteilijät eivät ole “havainneet” mentaalista tiedostamatonta, ja neuropsykoanalyysin pitäsi osoittaa että neurofysiologisissa prosesseissa on mentaalisesta tiedostamattomasta johtuvia epäjatkuvuuksia.

18. NpsaKeisari HYKS 081111 VT Tiedostamattoman ja aivojen suhde, vaihtoehto IIb: havainto – aivot – tiedostamaton – oireet TIEDOS-TAMA-TON

19. NpsaKeisari HYKS 081111 VT Tiedostamattoman ja aivojen suhde, vaihtoehto III: parallelismi/epifenomenalismi TIEDOS-TAMA-TON

20. NpsaKeisari HYKS 081111 VT Tiedostamattoman ja aivojen suhde, vaihtoehto III: parallelismi/epifenomenalismi Luonnehdinta: Tiedostamaton ja aivot toimivat rinnakkain, ja – toisin kuin edellisissä vaihtoehdoissa – tiedostamattoman sisällöillä, rakenteilla ja prosesseilla on täydelliset neuraaliset korrelaatit. Aivotutkijan kannalta tämä on siedettävä selitystapa koska ei sisällä oletusta entiteetistä/substanssista, jolla olisi kausaalista voimaa aivoihin ja aiheuttaisi katkoksia neurofysiologisissa prosesseissa (oletetaan siis vain epifenomeenin olemassaolo). Näyttäisi siis siltä, että jos tiedostamattomalla olisi neuraaliset korrelaatit aivoissa, sillä ei olisi kausaalsita voimaa. Ongelma: Mentaalinen tiedostamaton on psykoanalyysin peruskiviä, ja epifenomenalistinen käsitys on psykoanalyysille liian heikko: jos oletetaan (kognitiivisen neurotieteen tapaan) että aivot aiheuttavat oireet (ja tiedostamattomalla ei siis ole kausaalista voimaa), mihin ylipäätään tarvitaan oletusta mentaalisesta tiedostamattomasta?

21. NpsaKeisari HYKS 081111 VT Neuropsykoanalyysin haaste: tiedostamattoman ja aivojen suhteet ? ? TIEDOS-TAMA-TON ? ?

22. NpsaKeisari HYKS 081111 VT Tiedostamattoman ja aivojen suhde, vaihtoehto IV: freudilais-solmslainen kantilaisuus MIELI ????????????????????????? Das-Ding-an-Sich (tiedostamaton?)

23. NpsaKeisari HYKS 081111 VT Tiedostamattoman ja aivojen suhde, vaihtoehto IV: freudilais-solmslainen kantilaisuus Mark Solms väittää (ja väittää myös Freudin väittävän [Solms 1997]) sekä aivojen että mielen taustalla olevan Immanuel Kantin Das-Ding-an-Sich (=perimmäinen olevaisuus, jota emme voi koskaan aisteillamme ja ymmärryksellämme tavoittaa), joka aiheuttaa sekä neurofysioloigset että mielelliset asiat. Kaksoisaspektimonismi: tavanomainen versio: on yksi olomuoto, jolla on kaksi aspektia, mieli & materia Solmsin kantilainen versio, “neuropsykoanalyysin virallinen filosofia”: kaiken taustalla on Das-Ding-an-Sich, joka tuottaa mielen & materian Solmsin mukaan neurotiede ja psykoanalyysi tutkivat samaa asiaa – siis Das-Ding-an-Sichia – eri kanteilta. Sen enempää aivot kuin mielikään ei siis aiheuta oireita vaan kaiken takana oleva aistein tavoittamaton todellisuus.

24. NpsaKeisari HYKS 081111 VT Solms neuropsykoanalyysin “virallisesta taustafilosofiasta” If I am correct in my suspicion that most psychoanalysts accept that assumption [that conscious experiences are caused by the brain processes], then you will perhaps be surprised to learn that I reject it. It is, I believe a statement to which no psychoanalyst should ever assent, as it flatly contradicts the fundamental assumption on which the whole of our discipline rests. I am aware that in saying this I am implying that our discipline is very much out of step with contemporary research. (Solms 1997, 681–2)

25. NpsaKeisari HYKS 081111 VT Psykoanalyyttinen väki neuropsykoanalyysin “virallisesta taustafilosofiasta” I fear, however, that if psychoanalysts embrace Solms’s view, with its implication that we need not worry about the dissynchrony between psychoanalysis and the findings and methods of current cognitive ⁄ neuroscientific research, our discipline will never be enriched by, or contribute to, explorations of the relationship between mind and brain. (Brakel 1997, 720; ks myös Cavell, 1997; Olds, 1997; Shapiro, 1996; Shevrin, 1997; Meissner, 2003b; Whitehead, 2005)

26. NpsaKeisari HYKS 081111 VT Lopuksi Neuropsykoanalyysi on jättänyt huomiotta keskeisen, mentalismia koskevan eroavaisuuden psykoanalyysin ja mainstream-käyttäytymistieteen välillä. Tämän myötä on kyseenalaista, voiko neuropsykoanalyysi tehdä aitoa ja syvällistä yhteistyötä sen enempää mainstream-psykoanalyysin kuin ei-psykoanalyyttisen tutkimuksen kanssa. Mistä tämä asiantila johtuu? Naivistinen selitys: Neuropsykoanalyysin edustajat/kannattajat eivät ole huomanneet ristiriitaa. Konspiratiivinen selitys: Ristiriita on havaittu, ja sen kätkemiseksi neuropsykoanalyysi on lehdessään ja konferensseissään pyrkinyt ohjaamaan kiinnostusta toisaalle, neuraalisten korrelaattien etsiskelyyn. Psykologinen selitys: Voimakas toive psykoanalyysin ”tieteellistämisestä” on vääristänyt neuropsykoanalyytikoiden ajattelua. Muu selitys, mikä

27. NpsaKeisari HYKS 081111 VT jälkikirjoitus Psykoanalyysi voi välttää kuvaamani ongelmat luopumalla kantilais-freudilais-solmslaisesta metafysiikasta ja omaksumalla kognitiivisen neurotieteen käsityksen tiedostamattomasta, ks. Viiitatut lähteet, artikkeleita, nämä diat ja yhteydenotot: www.vesatalvitie.fi vesa.talvitie@alumni.helsinki.fi