Teoria ja metodi

1. Teoria ja metodi 4. luento hermeneuttinen suuntautuminen

2. annalismi • pyrkii yhdistämään luonnontieteen (science) ja historian (narrative) näkökulmia • annalismin päämäärä: • historiallinen menneisyys (record) tulee olla validisti testattavissa • kontekstuaalisuus ja tekstuaalisuus • F. Braudel 1972: The Meditarranean and the Mediterranean World in the Age of Philip II

3. annalismi • Braudelin syklit: • 1. struktuurit; longue durée, pitkäkestoiset ilmiöt • ilmasto, biologia, geologia… • 2. konjunktuurit; suhdanteet, muuttuvat struktuurit, jotka hakeutuvat uuteen tasapainoon • sosiaalihistorian ja talouden muuttujat • 3. tapahtumat; historialliset tapahtumat, lyhyt kestoiset ja nopeasti muuttuvat ilmiöt • spesifiset tapahtumat, yksittäisen henkilön aktit jne. • kaikki kolme sykliä havaittavissa arkeologisesti • mitä havaitaan riippuu arkeologin näkökulmasta • voi hyödyntää eri tieteiden menetelmiä

4. hermeneutiikka • lähtökohtana Raamatuntutkimus • grammaattis-historiallinen tulkinta • Raamatun historiallinen tulkinta • F. Schleiermacher • aktiivinen ja kriittinen lukeminen • tulkitsija voi ymmärtää paremmin kuin tekstin tuottaja • Schleiermachille merkityksen laajenemista • onko historia vain sokean sattuman ilmaisu? • historiantutkimuksen dilemma: • voidaanko osoittaa miten ”asiat todella olivat?”

5. W. Dilthey • pyrkimys ratkaista relativismin ongelma • pyrkimys hermeneutiikan ja historiatieteen samankaltaisuuden näkemiseen • lähti liikkeelle Kantiasta ja Hegelistä, ongelmat: • Kant sulki inhimillisen aspektin tieteenkäsityksestään • Hegelin ”henki” pyrki toteuttamaan itsensä ajassa • Dilthey pyrki löytämään elämän kategorioita • kysymys siitä, miten kokee ja tuntee jonkun historiallisen tapahtuman tai ilmiön

6. W. Dilthey • elämys (Erlebnis) tapa, jolla ihminen kokee elämän • ymmärtäminen on reflektiivinen akti, jossa kokemusmaailma avautuu jäsentyneenä kokonaisuutena • uudelleenymmärtäminen: • tulkitsija ja ulkopuolinen henki kohtaavat • tulkitsijan täytyy pystyä eläytymään menneisyyden ihmisen elämysmaailmaan • osa-kokonaisuus –kehä • tulkitsijan ja tekstin dialogi • holismi

7. H.-G. Gadamer • ennakkoluulot ja auktoriteetit määräävät ajatteluamme • traditio • ajattelun traditio kaiken ymmärtämisen lähtökohta • termien sisältö muuttunut (muuttuu) koko ajan • mahdollisuus kehittää ja tarkastaa kuvaa menneisyydestä • ”oleellista ymmärtää kysymys mihin teksti antaa vastauksen” • tulkinta asettaa ja suhteuttaa tiedon menneisyydestä nykyisyyteen

8. H.-G. Gadamer • Peli (Spiel) • pelissä ihmiset luopuvat subjektiivisuudestaan ja antautuvat pelin vietäviksi • lopputulos ei ennalta selvä • horisonttiensulautuminen • tulkitsijan ja tulkittavan horisontin sulautuminen • dialogi • subjekti-objekti –suhde • aika on tulkinnalle hedelmällinen tekijä • mahdollistaa kohteen laajemman ja paremman ymmärtämisen • vapautuminen traditiosta erittäin tärkeää • ei ole mahdollista asettua itsensä ulkopuolelle • ”kaikki ymmärtäminen on toisinymmärtämistä” • esim. Mitä Antrean kalastajalle tapahtui? • esim. Uudenmaan rautakautisen asuttamisen tulkinnat

9. hermeneuttinen kehä • sääntöjen ja menetelmien hermeneutiikka • eksistentiaalihermeneutiikka • kriittinen hermeneutiikka • tutkimuksen edistyminen tarkoittaa hermeneuttisella kehällä (ylöspäin) kulkemista • tutkimuksella on alku ja loppu • tutkimuksen päämääränä on parempi ymmärtäminen kuin sitä aloitettaessa • tutkimus ei voi kuitenkaan koskaan voi tulla täysin valmiiksi • humanistinen tutkimus ei voi saavuttaa kaikkia mahdollisia näkökulmia ja tulkintoja • tulkitsijan ja tekstin dialogi • tulkitsijan suhteutettava jokainen yksityiskohta kokonaisuuteen • lopputuloksena tulee olla harmoninen kokonaisnäkemys

10. hermeneutiikka ja arkeologia • hermeneutiikka toisinaan tulkinnan yleisenä viitekehyksenä arkeologisissa tutkimuksissa • ei järjestäytynyttä hermeneuttista koulukuntaa • hermeneutiikka käsitetään myös laajassa merkityksessä työtavaksi > ei varsinainen menetelmä • hermeneuttinen kehä kuvaa kuitenkin useimpien arkeologien käytännön työtapoja laajassa merkityksessä (ts. laaja tutkimus etenee) • hermeneutiikan varsinainen tieteenfilosofinen käsittely jäänyt niukemmaksi • M. Shanks & C. Tilley • I. Hodder • B. Olsen

11. fenomenologia • havaintojen redusoiminen komplisoiduista yksinkertaisiin • menetelmänä sulkeistaminen • puhdas havainto • intentionaalisuus • intentionaaliset aktit • eidos • Dasein • Vorhabe: tulkitsijan maailma • Vorsicht: näkökulma • Vorgriff: käsitteistö

12. mitä on fenomenologia? • pyrki kitkemään subjektiivisuuden ja pelkille mielipiteille rakentuvan tulkinnan • pyrkii palauttamaan l. redusoimaan komplisoidut asiat yksinkertaisiin osiin • itse asiat • tietoomme ja havaintoihimme liittyy epäluotettavia ja subjektiivisia vääristymiä • suurinta osaa niistä ei koskaan edes aseteta kyseenalaiseksi • pyritään palaamaan puhtaaseen havaintoon (phainomenon) • menetelmänä sulkeistaminen (Einklammerung)

13. E. Husserl • koskee kaikkia sekä olemassa olevia että virtuaaleja olentoja • elämys lähtökohtana • halutaan selvittää totuuden ilmeneminen tulkitsijalle • intentionaalisuus • intentionaaliset aktit • havainnon suuntautuminen objektiin • pyrkii paljastamaan noeman l. ihmismielen konstruoiman abstraktin kuvan • doksiset aktit • kohde ”todellisena, havaittavana oliona” • eidos • ”olemus, hahmo”; olion muuttumaton olemus Platonisessa mielessä

14. E. Husserl • tapoja tutkia maailmaa ja suhtautua siihen • luonnollinen asennoituminen • ongelmaton suhtautuminen maailmaan • transsendentaalinen objekti • mielen luoma kuva fyysisistä objekteista • eideettinen objekti • puhdas intuitio • fenomenologia pyrkii paljastamaan eidoksia l. ilmiöiden periominaisuuksia • menetelmänä fenomenologinen reduktio • sulkeisiin asettaminen • objektiivisen perusolemuksen paljastaminen • esim. millainen on tasakantainen nuolenkärki • onko ko. tyyppiä olemassa? • missä merkityksessä tasakantainen nuolenkärki on olemassa?

15. M. Heidegger • pääteos Sein und Zeit • keskeistä ontologian tutkimus • ”maailmassaoleminen” • mitä ”on” tarkoittaa? • inhimillisen olemassaolon lähtökohtana esiymmärrys • inhimillisen olemassaolon potentiaalisuus l. eksistentiaalisuus • inhimillinen elämä sarja mahdollisuuksia toimia ”das-Sein-vorweg-sein des Daseins” • erilaisia tapoja ja mahdollisuuksia olla olemassa • Dasein = inhimillinen olemassaolo

16. fenomenologia ja arkeologia • arkeologiassa fenomenologia usein kutoutunut yhteen hermeneutiikan kanssa • menneisyyden ihmisen kokemusmaailmaan samaistuminen • esim. ympäristön kokeminen • tullut tunnetuksi ennen kaikkea Heideggerin kautta • 1990-luvulla saanut hyvin paljon huomiota • pyritään esim. maiseman, yhteisöjen ja/tai uskomusmaailman fenomenologiseen tulkintaan • C. Tilley • J. Thomas • C. Holtorf