Magenta-seminaari 19.5.2012 Kokonaisuus haltuun – koulutus taideprojektin hallintaan

1. Magenta-seminaari 19.5.2012 Kokonaisuus haltuun – koulutus taideprojektin hallintaan Minna Rainio: Nykytaide projektina minna.rainio@gmail.com www.rainioroberts.com

2. TAITEILIJAN MONET ROOLIT • Projektinhallinta • Budjettien, aikataulujen, hakemusten, rahoitussuunnitelmien ja raporttien tekeminen, laskutus • Oman persoonan ja oman taiteen markkinoiminen • Kirjoittaminen, oman taiteen käsitteellistäminen ja sanallistaminen hakemuksiin, näyttelyteksteihin, julkaisuihin, lehdistötiedotteisiin • Esiintyminen: taiteilijapuheenvuorot avajaisissa, seminaareissa jne. • Sopimusten tekeminen (rahoitus, galleriat ja museot jne.) • Neuvottelutaidot (esim. galleristien, kuraattoreiden kanssa) • Tekijänoikeudet, palkkiot ja korvaukset • Graafinen suunnittelu: nettisivu, portfoliot, käyntikortit, näyttelykutsut, julisteet • Näyttelyiden pystytys ja ripustus, materiaalit, valaistus, näyttelytekstit, töiden asettelu tilaan • Hyvä opaskirja taiteilijalle “Kaikki miitä taidekoulussa ei opetettu”: • ART/WORK: Everything You Need to Know (and Do) As You Pursue Your Art Career • (Heather Darcy Bhandari and Jonathan Melber)

3. TAITEILIJAN MONET ROOLIT • On hyvä tiedostaa kuinka paljon erilaisia tehtäviä ja taitoja taiteilijuuteen ja taideprojektien hallintaan liittyy. • Harvassa muussa ammatissa vaaditaan samankaltaista moniosaamista. • Iso osa ajasta voi kulua kaikkeen muuhun kuin varsinaiseen taiteen tekemiseen. • Kun tämän tiedostaa niin voi säästyä turhautumiselta ja ajankäytön hallinnan ongelmilta. • Kaikki tämä vaatii myös aika hyvää stressin- ja epävarmuudensietokykyä (tai se kehittyy paremmaksi vähitellen). • Jotkut taiteilijat esimerkiksi pyhittävät yhden päivän viikossa käytännön asioiden, kuten toimistotöiden, hakemusten, raporttien jne. tekemiseen. • Taiteilijuus on työ ja koulutusta vaativa ammatti, josta pitää myös saada palkkio – poliittinen kysymys ja periaatekysymys: taiteilijoiden ja kulttuurityöläisten odotetaan usein tekevän paljon ilmaista työtä.

4. YKSI ESIMERKKI TAIDEPROJEKTIN KULUSTA: • Suunnitteluvaihe • Uusi projekti alkaa ideasta, teemasta, kysymyksestä. • Rahoituksen hankkiminen jo ideavaiheessa (idea voi ja saa muuttua vielä moneen kertaan, rahoitushakemuksen suunnitema ei ole sitova). • Työn ja teeman pohdiskelu, kypsyttely, luonnostelu, testailu. • Taustatutkimus aihepiiriin, mahdolliset yhteistyökumppanit jne. • Näyttelypaikkojen etsiminen kannattaa aloittaa jo ideavaiheessa – museot ja galleriat suunnittelevat aikataulunsa pitkälle eteenpäin, joten on hyvä olla ajoissa liikkeellä. • On hyödyllistä, että kuraattorit ja galleristit tietävät tekeillä olevista projekteista jo etukäteen tulevia temaattisia yhteisnäyttelyitä varten. • Näyttelypaikan varmistuminen ennen työn valmistumista antaa myös motivaatiota työskentelyyn ja helpottaa aikatauluttamista. • Toisaalta tieto näyttelypaikasta voi helpottaa myös rahoituksen saamista.

5. YKSI ESIMERKKI TAIDEPROJEKTIN KULUSTA: • Toteutus, markkinointi • Toteutus, luova työskentely ja projektinhallinta kulkevat rinnakkain. • Yhteydenpito gallerioihin, kuraattoreihin, museoihin. • Täsmentyneiden teoskuvausten kirjoittaminen hakemuksia varten. • Rahoitussuunnitelman ja budjetin päivittäminen (saadut apurahat, haussa olevat). • Dokumentaatio, on hyvä dokumentoida työn eri vaiheita – niihin voi palata itse myöhemmin ja toisaalta niitä voi käyttää myöhemmin esimerkiksi julkaisuissa. • Uudesta tekeillä olevasta teoksesta tiedottaminen esimerkiksi omilla nettisivuilla, facebookissa jne. • Jotkut taiteilijat lähettävät säännöllisiä sähköpostiuutisia valikoiduille ihmisille. • Lehdistötiedotteet.

6. YKSI ESIMERKKI TAIDEPROJEKTIN KULUSTA: • Näyttelyn pystyttäminen on aivan oma “projektinhallintaprojektinsa”! • Varaa tarpeeksi aikaa - pystyttämiseen menee yleensä aina enemmän aikaa kun on suunniteltu. • Varaudu viime hetken muutoksiin ja teknisiin ongelmiin. • Yllätyksiä tulee, ja ripustus- tai tilankäyttösuunnitelmaa pitää usein muuttaa. • Tilan mittasuhteita, valaistusta ja muita seikkoja on vaikea arvioida etukäteen. • Kysy jämäkästi gallerian tai museon henkilökunnalta kuinka paljon apua he voivat tarjota näyttelyn • pystytykseen. (Ja yleensä apua on aina kuitenkin tarjolla vähemmän kuin on luvattu). • Mieti tarkkaan etukäteen mitä välineitä ja työkaluja tarvitaan, niin säästyt viime hetken • rautakauppareissuilta. • Ota vaihtovaatteet mukaan jos et halua esiintyä avajaisissa ripustusvaatteissasi • (et välttämättä ehdi kotiin/hotellille vaihtamaan vaatteita tai siistiytymään).

7. TAIDEPROJEKTI PROSESSINA • Prosessi itsessään projekti, jolloin lopputuotos ei ole perinteinen näyttely tai välttämättä edes visuaalinen tai fyysinen teos. • Prosessi on itsessään taideteos. • Prosessin dokumentaatio saattaa olla esillä näyttelyssä. • Dialoginen estetiikka tai relationaalinen taide. (Dialogical Aesthetics/Relational Art). • Taiteilija tai ryhmä taiteilijoita on facilitator “mahdollistaja”. • Taideteos on kohtaaminen, dialogi ihmisten kanssa. • Taideteos ylittää rajoja ja luo tiloja keskustelulle. • Taideteos tekee näkyväksi näkymättömiä sosiaalisia rajoja ja käytäntöjä.

8. In the context of many twentieth-century artists who understood how to actively take part in the shaping of society, WochenKlausur sees art as an opportunity for achieving long-term improvements in human coexistence. Artists' competence, traditionally utilized in shaping materials, can just as well be applied in all areas of society: in ecology, education, city planning etc. Theoretically, there is no difference between artists who do their best to paint pictures and those who do their best to solve social problems with clearly fixed boundaries. Since 1993 and on invitation from different art institutions, the Vienna based artist group WochenKlausur develops concrete proposals aimed at small, but nevertheless effective improvements to socio-political deficiencies. Proceeding even further and invariably translating these proposals into action, artistic creativity is no longer seen as a formal act but as an intervention into society.The prerequisite for every intervention is the invitation of an art institution, which provides WochenKlausur with an infrastructural framework and cultural capital. The exhibition space itself serves as a studio from which the intervention is conducted. WOCHENKLAUSUR http://www.wochenklausur.at/ Näkee taiteessa mahdollisuuden parantaa ihmisten välistä vuorovaikutusta. Perinteisesti taiteilijoiden taitojen ja osaamisen on ymmärretty olevan pääasiassa materiaalista (maalaus, kuvanveisto jne), mutta Wochenklausur-kollektiivin mukaan taiteilijat voivat toimia yhteiskunnan eri osa-alueilla (kuten esimerkiksi kaupunkisuunnittelu, ekologia, koulut jne.), kohdata sosiaalisia ongelmia ja kyseenalaistaa tiukkoja sosiaalisia rajoja. Taideprojekti ei siis ole välttämättä ainoastaan formaalin ja fyysisen taideteoksen luomiseen tähtäävää toimintaa vaan voi olla myös yhteiskunnallinen interventio. Taiteen diskursseista tuttuja ajatuksia voi soveltaa näihin interventioihin - taiteen luova ja kriittinen rajoja ylittävä ajattelu, jonka avulla sosiaalisiin ongelmiin voidaan löytyä uudenlaisia ratkaisuja. Erilaiset taideinstituutiot kutsuvat Wochenklausur kollektiivin vieraakseen. Instituutio tarjoaa projektille infrastruktuurin jonka avulla kollektiivi saa tarvittavat kontaktit ja tilat projektia varten.

9. Tehching Hsieh: One Year Performance www.tehchinghsieh.com

10. Tehching Hsieh: One Year Performance

11. Tehching Hsieh: One Year Performance

12. http://www.peterhaakonthompson.com/ http://www.artshantyprojects.org/home http://www.pilvitakala.com/ Minneapolis Art On Wheels http://vimeo.com/3094696

13. Minna Rainio minna.rainio@gmail.com www.rainioroberts.com