Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän arviointi

1. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän arviointi Verkostotapaaminen 19.4.2012 Tampere Keimo Sillanpää keimo.sillanpaa@tk-eval.fi

2. Arviointikysymykset • Miten YTR:n toiminta on vaikuttanut maaseudun kehittämiseen? • YTR:n rooli ja vaikuttavuus laajaan maaseutupolitiikkaan kuuluvien sektoripolitiikkojen sisältöihin? • YTR:n rooli suppean maaseutupolitiikan kehittämisvälineiden hallinnassa ja kehittämisessä; miten YTR:n työtä ohjelmineen ja strategioineen on hyödynnetty esimerkiksi EU-osarahoitteisissa ohjelmissa, miten sitä pitäisi hyödyntää jatkossa? • Miten YTR on onnistunut verkostomaisena toimijana? • Ohjauskeinot, vaikuttavuus, haasteet sektorihallinnossa toimimisessa, samoin jäsenten ja taustatahojen sitoutuminen verkostomaiseen, poikkisektoraaliseen toimintaan. Mitkä seikat edistävät yhteisten tavoitteiden saavuttamista, mitkä estävät? • Ovatko YTR:n työtavat ja prosessit toimivia ja tehokkaita? • Ovatko työtavat riittävät tavoitteiden saavuttamiseksi? Tarvitaanko uusia työtapoja? • Toimivatko eri työmuotojen väliset prosessit, entä sisäiset? • Tarkempi teemaryhmätyön analyysi esim. case-luonteisesti, hyvät käytännöt, vaikuttavuus.

3. Arvioinnin lähtökohdat • YTR:n kokonaisarviointi • YTR:n toiminta kokonaisuudessaan sen eri työmuodot erikseen huomioiden • Prosessi- ja tulosarvioinnin näkökulmien yhdistäminen • Toiminnan tarkastelu pidemmällä aikajänteellä, kehittävä arviointi • Tarkasteluhorisontti taaksepäin, nykyhetkeen ja tulevaisuuteen • Tehtävä monitahoinen ja vaativa • Vaikuttavuusarvioinnin ongelmat korostuvat • Toimenpiteiden vaikuttavuus syntyy välillisesti useiden tekijöiden yhteisvaikutuksena eivätkä kokonaisuuden osatekijät ole usein tiedossa eivätkä tunnettavissakaan yhden toimijan ohjauspiirissä • YTR:n toimintalogiikka verkostojen verkosto ja sen tavoitteiden toteutuminen kiinni toisten organisaatioiden toiminnasta • Mitään yksiselitteistä vaikuttavuusmittaria tai -mallia YTR:n kaltaisen hallintaverkoston arvioimiseen ei ole käytettävissä • Arviointi voi kuitenkin tuottaa systemaattista kokemusperäistä tietoa ja tulkintoja, jotka vastaavat niin prosessi- kuin tulosarvioinnin kysymyksiin • Lisäksi arviointi avaa näkökulmia toiminnan kehittämiseen • Ja kykenee vastaamaan tulevaisuuteen suuntautuviin arviointikysymyksiin • Sovelletaan realistisen arvioinnin ja vaikuttavuuden arvioinnin periaatteita • Keskeistä muutoksen tutkiminen ja muutoksiin johtaneet mekanismit • Edellä esitetyn perusteella arviointi toteutetaan moninäkökulmaisella ja moniaineistoisella lähestymistavalla

4. Arvioinnin toteutus • Aineistoanalyysi • Sisällönanalyysiä YTR:nkeskeisistä dokumenteista ja muiden hallinnonalojen dokumenteista • Aikaisempien arviointien ja tutkimusten hyödyntäminen • Kysely teemaryhmien jäsenille • Vastausprosentti 48 (n=150) • Kysely aluetason toimijoille • Vastausprosentti 43 (n=78) • Avainhenkilöhaastattelut, 10 kpl • Teema-/työryhmien pj:ienja erityisasiantuntijoiden haastattelut, 20 kpl • YTR:njäsenten ja ulkopuolisten asiantuntijoiden haastattelut, 6 kpl • Kansanedustajien haastattelut, 4 kpl • Sidosryhmähaastattelut, 6 kpl • Ohjausryhmätyöskentely • Havainnointi • Itsearvioinnin hyödyntäminen

5. Arvioinnin keskeinen viesti • YTR:ltä kaivataan • selkeää näkemystä ja kuuluvaa viestiä aluekehittämisen tärkeydestä • tukea EU-osarahoitteisen maaseudun kehittämisohjelman muotoilemiseksi niin, että se vastaa Suomen maaseudun elinkeinorakennetta ja kehittämisedellytyksiä • Syytä keskustella tulevasta vastuusta ja toimintamallista, jossa huomioitava ainakin seuraavat ydinasiat: • YTR:ntoiminta on rakennettava yhä enemmän vaikuttavuuteen tähtäävien toimintojen ketjuksi. Jokaisen yksittäisen toimenpiteen on tuotettava selvää, kaikkien ymmärtämää, lisäarvoa kokonaistavoitteen saavuttamiseen. • Kokonaisohjelmaa on terävöitettävä; vain muutama keskeinen temaattinen tavoite ja niille perusteltu määrä toimenpiteitä. • Toimivan vaikutusväylän rakentaminen: jokaisen YTR-verkoston toimijan on tiedettävä, miten ja mitä kautta tehty työ saavuttaa sille asetetun vaikuttavuustavoitteen. • YTR:ntehtävä kiteytyy kolmeen kohtaan: • kriittisten maaseutupoliittisten toimenpiteiden tunnistaminen • oman roolin kiteytys ja auktorisointi • edellisistä kohdista johtuvien kehittämisprosessien vastuutus ja johtaminen; siirtyminen entistä systemaattisempaan ja sitoutuneempaan toimintaan ja sen myötä tuloksellisempaan kehittämistyöhön • Ydin-YTR:nmuotoileminen voimakkaammaksi (kokoonpano, edustajien ja johdon sitoutuneisuus). Nyt kokoonpano ei takaa vahvaa toimijaa.

6. Suppean maaseutupolitiikan kehittämisvälineet • Teema- ja työryhmätoiminta • Yhteys alueille on tärkeä; siinä tulisi päästä yhä konkreettisempaan ja alueiden tarpeet huomioivaan otteeseen • Aluetoimijoille enemmän tietoa tehdystä työstä ja mahdollisuuksista • Pyrkimys verkostojen rakentamiseen ja sitä kautta vaikutuspiirin kasvattamiseen • Vuorovaikutusta ryhmien välillä kasvatettava • Rooliksi kenties vielä nykyistä enemmän aktivaattori/sparraaja • Tarpeen tarkastella toimintaa selvemmin kokonaisuutena • Tutkimus- ja kehittämishanketoiminta • Hanketoiminta koetaan toimivaksi ja tärkeäksi keinoksi maaseudun kehittämisessä ja maaseutupolitiikassa; sitä on syytä jatkaa • Hallinnollista keveyttä ja ketteryyttä kiitellään • Tiedottamista syytä kehittää esim. teemaryhmien verkostoja hyödyntäen • Hankkeiden ja teemaryhmien tiiviimpään vuorovaikutukseen • Hankkeista ja kehittämistoiminnasta aina pyrkimys toiminnan jatkumiseen ilman tukirahoitusta • Tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen rooli on tärkeä • YTR muun kansallisen ja EU-osarahoitteisen maaseudun kehittämisen rinnalla • Yhteensovitus muiden hallinnonalojen linjauksiin näkyy heikosti valtakunnallisesti • Käytännön kehittämistyössä on kuitenkin merkkejä yhteistyöstä • TEM:iin siirtymisessä on huolehdittava, ettei entisestään etäännytä EU-osarahoitteisen maaseudun kehittämisen toimista

7. Laaja maaseutupolitiikka • Vaikuttavuuden parantaminen näyttäisi edellyttävän ennen kaikkea korkeampaa poliittista ja hallinnollista statusta • On otettava tarkasteluun laajan maaseutupolitiikan suhde aluepolitiikkaan ja aluekehittämiseen • Tavoitteet, organisoituminen, työvälineet • On käytävä läpi laajan maaseutupolitiikan välineet • Tiukempi ote maaseutukehityksen seurantaan ja ennakointiin; niiden systematisointi • Tiedon, tutkimuksen ja asiantuntijuuden vahvistaminen mm. sektoripolitiikkojen kohdentumisesta erilaisille alueille ja maaseututyypeittäin (myös muut toimijat) • Mahdollisuuksia synergiaetuihin mm. • Maaseutuvaikutusten arvioinnin, säädösesitysten aluekehitysvaikutusten arvioinnin ja valtakunnallisen alueiden kehittämistä koskevan tavoitepäätöksen seurannan systematisoinnin välillä • Maaseutukatsauksella ja muilla aluekehitystä koskevilla katsauksilla (esim. vuosittaisella rakennemuutoskatsauksella)

8. Varsinaisen YTR:n ja sihteeristön toiminta • YTR:n vaikutusvallan parantaminen mukana olevien organisaatioiden vaikutusvaltaisten edustajien kautta • Uusi pääsihteeri – kiertävä vai esim. johtotroikka? • sisälle linjahallinnon tavoitteisiin hallinnon eri sektoreilla Ohjelmatyö • Olisiko maaseudun kehittämisohjelmaa mahdollista priorisoida? • Suodattaminen, jalostaminen ja pidemmälle menevät, toimintaa ohjaavat johtopäätökset • Keskittyminen siihen, missä on mahdollisuus vaikuttaa Julkaisu- ja tiedotustoiminta • Kumppanuusorganisaatioiden tiedottajien yhteistyön tiivistäminen • Viestinnän jatkuva kehittäminen • Viestintätyöryhmän roolin vahvistus verkoston sisäisenä aktivaattorina

9. Mielipidevaikuttaminen ja kampanjointi • Julkisia ulostuloja maaseutupoliittisesti tärkeissä kysymyksissä syytä lisätä • Koko YTR-verkoston aktiivisuus lisää painetta • Eduskunnan maaseutuverkoston uudelleen virittäminen Maaseutuvaikutusten arviointi • Menettelytapaa on syytä edelleen kehittää ja levittää • Apuna ajattelutapojen muutoksessa; ei pakolliseksi lisävelvollisuudeksi • Kuntarakennemuutoksia selviteltäessä osoittautunut hyödylliseksi ja sellaisissa sitä on myös hyvä soveltaa jatkossa Kansainvälinen toiminta • Kv-yhteyksiätulee vaalia ja myös lisätä mahdollisuuksien mukaan koko YTR-verkostontoiminnassa • Kv-yhteyksien kattava kartoitus ja tarjoaminen koko YTR-verkostolle • Toiminnan tavoitteet ja vaikutusmahdollisuudet samalle tasolle

10. Kiitoksia mielenkiinnosta!