YMPÄRISTÖJOHTAMINEN

1. YMPÄRISTÖJOHTAMINEN Jätteen syntymisen ehkäiseminen, kierrätys ja hyötykäyttö ©1998 Tommi Tuominen, Juhana Jokinen & Jukka Pietilä

2. KATSAUS JÄTELAKIIN, JÄTTEEN SYNNYN EHKÄISY, HYÖTYKÄYTTÖ JA LAJITTELU • Jätelain tavoitteena on tukea kestävää ke-hitystä edistämällä luonnonvarojen järke-vää käyttöä sekä ehkäisemällä ja torju-malla jätteistä aiheutuvaa vaaraa ja hait-taa. • Jätelain tavoite noudattaa kansainvälisesti hyväksyttyjä periaatteita. ©1998 Tommi Tuominen, Juhana Jokinen & Jukka Pietilä

3. Jätelaki velvoittaa: • Kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu haittaa terveydelle ja ympäristölle. • Jäte on hyödynnettävä jos se on teknisesti mahdollista. • Hyödynnä 1. Aine 2. Energia ©1998 Tommi Tuominen, Juhana Jokinen & Jukka Pietilä

4. Materiaalin käytön tehostamisen periaatteet ©1998 Tommi Tuominen, Juhana Jokinen & Jukka Pietilä

5. JÄTTEIDEN SYNNYN EHKÄISY • EU:n jätepolitiikka samoin kuin Suomen jä-telainsäädäntö pitävät pitkällä aikavälillä tär-keämpänä jätteiden synnyn ehkäisyn jo en-nakolta. • Tavoite: Vuonna 2005 15% vähemmän jätettä kuin kasvuennusteet lupaavat. • Kotitalouksien osuus jätteestä vain < 5%. ©1998 Tommi Tuominen, Juhana Jokinen & Jukka Pietilä

6. Suurin potentiaali jätemäärän vähentämiseksi on siellä missä jätettä syntyy eniten. ©1998 Tommi Tuominen, Juhana Jokinen & Jukka Pietilä

7. JÄTTEIDEN HYÖTYKÄYTTÖ JA LAJITTELU • Jätekin on raaka-ainetta, usein arvokasta sellaista. • Jätteen hyödyntämismenetelmät erilaisia, riippuen hyödynnettävän materiaalin sisällöstä. • Yleisimmät hyödynnettävät jätelajikkeet: metallit, lasi, paperi, pahvi, puu ja biojäte. • Jätteen hyötykäyttö edellyttää lajittelua. • Jätehuollon päävastuu Suomessa kunnilla. • Kuntien vastuulla myös edistää ja järjestää jätteiden hyötykäyttöä. ©1998 Tommi Tuominen, Juhana Jokinen & Jukka Pietilä

8. Jätteen hyötykäytön kehityssuunnat: • Kaatopaikkojen määrä vähenee • Kiinteistöillä jätefraktioiden määrä kasvaa • Neuvonnan ja koulutuksen määrä kasvaa • Kompostointi lisääntyy • Jätejakeiden erilliskeräily kasvaa • Biojätteen laitosmainen kompostointi kasvaa • Saastuneiden maa-ainesten käsittely tehostuu • Syntypaikkalajitellun jätteen poltto yleistyy ©1998 Tommi Tuominen, Juhana Jokinen & Jukka Pietilä

9. YMPÄRISTÖASIOIDEN HUOMIOONOTTO TUOTESUUNNITTELUSSA • Tuotesuunnittelussa tehdyt ratkaisut vaikuttavat kaikkiin tuotteen elinkaaren vaiheisiin. • Tuotteen ympäristömyötäisyys otettava alusta alkaen suunnitteluvaatimukseksi. • Pyritään minimoimaan ympäristöhaittoja raaka-aineiden hankinnasta aina käytöstä poistoon, siis koko elinkaaren aikana. ©1998 Tommi Tuominen, Juhana Jokinen & Jukka Pietilä

10. Ympäristömyötäisessä tuotesuunnittelussa on tavoitteena pienentää määrää ja parantaa laatua: • MÄÄRÄLLINEN NÄKÖKULMA-DEMATERIALISAATIO • Materiaalien käytön tehokkuus • Energiankulutuksen minimointi • Tuotteiden käyttöiän pidentäminen • Tuotteiden hyödynnettävyyden parantaminen • LAADULLINEN NÄKÖKULMA-HAITATTOMUUS • Panosten (materiaalit ja energia) laatu • Päästöjen laatu (tuotanto, käyttö, jätteenkäsittely) • Tavoitteet painottuvat eri tavoin eri tuotteilla. ©1998 Tommi Tuominen, Juhana Jokinen & Jukka Pietilä

11. Ympäristömyönteisyys suunnitteluvaatimukseksi muiden perinteisten tuotevaatimusten, kuten suorituskyvyn ja kustannustehokkuuden rinnalle. ©1998 Tommi Tuominen, Juhana Jokinen & Jukka Pietilä

12. ELINKAARIAJATTELU YRITYKSEN TOIMINNASSA • Ympäristö nähdään yhtenä asiakkaana, jonka tarpeet pitää tyydyttää. • Tuotteen ympäristövaikutusten tarkastelua kokonaisuutena ”kehdosta hautaan”. • Pyrkimys tunnistaa tuotteen tärkeimmät ympä- ristöhaitat. • Tarkoituksena tarjota tietoa suunnittelutyössä tapahtuvan päätöksenteon tueksi. ©1998 Tommi Tuominen, Juhana Jokinen & Jukka Pietilä

13. Tuotteen elinkaari ja sen vaiheet: ©1998 Tommi Tuominen, Juhana Jokinen & Jukka Pietilä

14. SIDOSRYHMÄAJATTELU • Alihankkijoilla ja tavarantoimittajilla on erityisen suuri rooli yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa. • Tärkeitä kriteerejä valittaessa alihankkijoita: • Hankittavien raaka-aineiden ympäristövaikutukset • Alihankkijan tuotannon päästöjen selvittäminen yms. • Alihankkijoiden omat ympäristösuunnitelmat ja maine • Kuljetusten ympäristöriskien selvittäminen ja minimointi • Miten alihankkija/tavarantoimittaja kokee yrityksen ympäristölaadun ja mitä parannuskeinoja hänellä on tarjottavana • Alihankkijoilta vaaditaan yhä enemmän sertfiointia. ©1998 Tommi Tuominen, Juhana Jokinen & Jukka Pietilä

15. LAATUAJATTELU • Ympäristöosaaminen syntyy yrityksen kaikkien henkilöiden toiminnasta. • Laadulla ja ympäristöllä useita yhdistäviä tekijöitä. • Ympäristöjärjestelmät ovat suhteellisen helposti sovellettavissa niissä yrityksissä, joissa laatujär-jestelmä jo toimii. • Kumpikin tähtää jatkuvaan toiminnan tehostami-seen. • Ympäristöjärjestelmät yhä tärkeämpi osa yrityksen kilpailukykyä. ©1998 Tommi Tuominen, Juhana Jokinen & Jukka Pietilä

16. KIERRÄTYS JA UUSIOKÄYTTÖ • MÄÄRITELMIÄ: • Uusiokäyttö: Meneltelmä, jossa tuotetta käytetään alkuperäisestä poikkeavaan tarkoitukseen. • Kierrätys: Tarkoituksena vähen- tää jäteongelmaa ja uuden tuo- tannon tarvetta. • TAVOITTEET: • Raaka-ainesäästöt • Energiasäästöt • Lisäarvoa tuotteelle ©1998 Tommi Tuominen, Juhana Jokinen & Jukka Pietilä

17. Kierrätys ja Logistiikka • Logistiikan keskeiset rakenneosat: • Materiaalivirta • Pääomavirta • Informaatiovirta • Kierrätysvirta • Kierrätysvirta on jäte-, sivutuote- ja mate-riaalivirran ohjaamista takaisin kiertoon. ©1998 Tommi Tuominen, Juhana Jokinen & Jukka Pietilä

18. Uusiokäyttö • Uusiotuotteella on oltava käyttöä, ettei termin käyttö ole ainoastaan sanahelinää. • Pahimmassa tapauksessa uusiokäyttö saattaa olla vain aikalisä tai lenkki matkalla kaatopaikalle, jol-loin ympäristön kuormitus saattaa jopa lisääntyä. • Yleisimmin hyödynnettävät materiaalit: • Keräyspaperi • Pahvi • Puu • Biojätteet • Muovit • Lasi • Metallit • Tekstiilit • Nestepakkauskartongit • Ongelmajäte ©1998 Tommi Tuominen, Juhana Jokinen & Jukka Pietilä

19. TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ • Valtioneuvoston päätös pakkauksista ja pakkaus-jätteistä: • Tavoite: pakkausjätteiden määrän vähentäminen, hyö-dyntäminen, pakkausten uudelleenkäyttö. • Pakkaukselle asetetut vaatimukset: koostumuksesta, raskasmetallipitoisuudesta, uudelleenkäytettävyydestä, hyödynnettävyydestä. • Astui voimaan 1.12.1997. • Panee täytäntöön EU:n direktiivit. ©1998 Tommi Tuominen, Juhana Jokinen & Jukka Pietilä

20. Kierrätyksen ja uusiokäytön tulevaisuus: • Lainsäädännön asettamat paineet. • Uudet tekniikat. • Kierrätyksen lisääntyminen. • Neitseellisten raaka-aineiden niukkuus uusiokäyttö lisääntyy • Keräyspisteiden lisääntyminen. • Asenteiden muutokset. HYVÄÄ WAPPUA !!! ©1998 Tommi Tuominen, Juhana Jokinen & Jukka Pietilä

21. Lähteet: • Helanto, Päivi (1993). Kierrätys 2000 - Elinkeinoelämän uudet haasteet. 1. painos. n.p.MH-Konsultit Oy, Karisto Oy. 143. • Karjalainen, Timo & Eino Kiukaanniemi (1997). Jätteen hyötykäytön tuotteistaminen. 1. painos. Kajaani. REDEC Kajaani. 33 • Kärnä, Anna (1997). Ympäristömyönteinen tuotesuunnittelu. 1. painos. n.p. Sähkö- ja elektroniikkateollisuusliitto. 116. • Lettermeier, Michael. Roskapuhetta (1994). 1. painos. Jyväskylä. Gummeruksen kirjapaino Oy. • Linnanen, Lassi & Markkanen, Elina & Ilmola, Leena (1997). Ympäristöosaaminen.1. painos. Helsinki. Otaniemi Consulting Group Oy. 203. • Valtioneuvoston päätös pakkauksista ja pakkausjätteistä 962/1997. Saatavana WWW:stä : <URL:http: // www.vn.fi> • Jätelakiin muutoksia, esitys 7.5.1997. Saatavana WWW:stä : <URL:http: // www.kuntaliitto.fi/yhdysk/ymp397 .htm#Jätelakiin muutoksia> • Jätelaki. Saatavana WWW:stä : <URL: http://www.internetix.ofw.fi /opinnot/op...alous/jatehuolto/jatelaki.htm> ©1998 Tommi Tuominen, Juhana Jokinen & Jukka Pietilä